Hyvinvointialueiden valmistelut etenevät nyt vauhdilla. H-hetkeen on aikaa vajaa vuosi, ja se on uuden hallinnollisen tason rakentamisessa lyhyt aika.
Hyvinvointialueiden asukkaiden kannalta tärkeintä on, että palvelut siirtyvät sujuvasti hyvinvointialueiden hoidettaviksi. Tähän mekin tähtäämme Kelassa. Onneksi työtä ei tarvitse aloittaa nollasta.
Tavoitteemme on tiivis yhteistyö tulevien hyvinvointialueiden kanssa. Siksi olemme nimenneet kaikille hyvinvointialueille omat yhteyshenkilöt, joiden roolina on tukea alueita valmistelutyössä. Heidän tehtävänsä on perehtyä oman alueensa tilanteeseen ja kehitykseen, tarjota tietoa ja tukea sekä auttaa eteen tulevien kysymysten ratkaisemisessa.
Yhteyshenkilöt ovat Kelan kasvot hyvinvointialueille
Yhteyshenkilöt ovat kokeneita ammattilaisia, joilla on paljon käytännön kokemusta alueellisesta ja paikallisesta yhteistyöstä, jota tähän asti on tehty ja jota tälläkin hetkellä tehdään. He toimivat jo nyt osana lukuisia alueellisia ja paikallisia hankkeita, joissa eri viranomaiset tekevät yhteistyötä. Yhteyshenkilöt ovat myös fyysisesti lähellä, sillä heidän toimipaikkansa on usein hyvinvointialueen keskuskunta tai -kaupunki.
Vaikka tehtävä on uusi, se on osa jatkumoa, jossa tärkeintä on edistää yhteisten asiakkaiden asioita. Esimerkiksi toimeentulotukiasioissa yhteistyötä on rakennettu kuntien kanssa jo vuosien ajan.
Teemme nykyään Kelassa suoraa yhteistyötä kuntien ammattilaisten kanssa arjen toimintatapojen kehittämiseksi. Henkilökohtaisuus ja aito vuoropuhelu ovat keskeisessä osassa myös yhteistyössä tulevien hyvinvointialueiden kanssa.
Myös tilojen ja palveluiden osalta on järkevää rakentaa tiivistä yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa. Kelalla on jo nyt lukuisa määrä yhteisiä tilaratkaisuja kuntien ja muiden viranomaisten kanssa. Palvelu- ja tilayhteistyön hyödyt ovat kiistattomat etenkin silloin, kun asiakas on yhteinen.
Palvelu- ja tilayhteistyötä voidaan tehdä monella tapaa. Yksi vaihtoehto on, että Kela tarjoaa tilat, joihin muut tulevat mukaan. Esimerkiksi Seinäjoella Kela peruskorjaa tilat, joihin kaupunki on sitoutunut tulemaan mukaan. Toinen vaihtoehto on, että kunta tai hyvinvointialue tarjoaa tilat, joihin Kela tulee mukaan vuokralaisena, etäpalvelulla tai pop up -palvelulla.
Yhteyshenkilöllä on tukenaan Kelan sisäiset verkostot
Yhteyshenkilöt ovat pääasiassa kokeneita johtajia ja päälliköitä, jotka rakentavat yhteistyötä hyvinvointialueiden kanssa oman työnsä ohella. Heillä on kaikilla vahva ymmärrys siitä, mitä Kelassa tapahtuu. Tukenaan heillä on Kelan sisäiset verkostot ja asiantuntijat, jotka suunnittelevat, rakentavat ja ylläpitävät Kelan toimintoja ja palveluja.
Yhteyshenkilöt tietävät myös, että meillä on Kelassa tarvetta tarkastella henkilöasiakkaiden palveluita. Etenkin vaikeassa elämäntilanteessa olevien asiakkaiden palveluja on tarvetta kohdistaa paremmin. Siinä kumppanit, kuten hyvinvointialueet, ovat tärkeässä asemassa.
Yhteyshenkilöt tuntevat Kelan tietovarannot, tilastot ja tutkimukset. He voivat tuoda esiin tiedon lähteitä ja tukea alueita tiedon hyödyntämisessä. Tätä kirjoittaessa Kelaston tilastoihin on saatu mukaan hyvinvointialueet, ja tietoja voi siis etsiä aluekohtaisesti.
Valtakunnallisuus mahdollistaa yhdenvertaisuuden ja parhaiden käytäntöjen jakamisen
Saan seurata yhteyshenkilöiden työtä aitiopaikalta. Vedän Kelan sisäistä paikallisen yhteistyön foorumia, joka koostuu alueellisten palveluyksiköiden johdosta. Foorumissa jaamme tietoa ja parhaita käytäntöjä paikallisen ja alueellisen yhteistyön edistämiseksi.
Kela on valtakunnallinen toimija, jolla on valtakunnallisesti yhtenäiset työtavat, ohjeet ja prosessit. Kansalaisille näin voidaan varmistaa yhdenvertaiset ratkaisut ja palvelut. Valtakunnallisuus on mahdollisuus myös hyvinvointialueille, kun siihen yhdistyy alueellinen ja paikallinen vuoropuhelu asiakkaan parhaaksi.
Pidetään siis yhteyttä ja jatketaan hedelmällistä vuoropuhelua parhaiden käytäntöjen jakamiseksi.
Lue myös: Näin Suomessa käytetään sosiaaliturvaa -juttusarja tutustuttaa sosiaaliturvan käyttöön eri alueilla
