Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Kansaneläkkeiden osuus eläkkeistä laskussa

Kansaneläkkeiden kokonaissumma lohkaistaan vuosittain valtion budjetista. Tarvitaanko kansaneläkkeitä enää tulevaisuudessa, aktuaaripäällikkö Pertti Pykälä?
Teksti Johanna Hytönen

1. Mikä on kansaneläkkeen ja takuueläkkeen rooli suoma­laisessa eläkejärjestelmässä?

Suomalaisten eläketurva koostuu pääosin kahdesta lakisääteisestä eläke­järjestelmästä. Työ- ja yrittäjäeläke perustuvat ansioihin. Työeläke määräytyy ansioiden suuruuden ja työskentelyvuosien mukaan.

Kansaneläkettä maksetaan työelämän ulkopuolella olleille tai pientä työeläkettä saaville. Kansaneläke on asumisperusteinen etuus, jota voidaan täydentää takuueläkkeellä. Kela maksaa kansan- ja takuueläkkeet valtion budjetista myönnettävällä määrä­rahalla.

Kelan eläkkeiden osuus kokonaiseläkemenosta on laskenut alle 10 %:iin.

Kelan eläkkeiden osuus kokonaiseläkemenosta on laskenut alle 10 %:iin. Työeläkkeestä on työeläkejärjestelmän kehittyessä tullut yhä kattavampi ja maksettavat eläkkeet ovat nousseet suuremmiksi.

Kelan eläkkeiden tarve on vähentynyt ja niitä on maksettu vuosi vuodelta reaalisesti vähemmän. Kelan eläkemenon suhde bruttokansantuotteeseen on lähes puolittunut vuodesta 1990, vaikka takuueläke tuli Kelan hoidettavaksi vuonna 2011.

Vuonna 2017 kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä maksetaan yhteensä 2,4 mrd. euroa.

Vuonna 2017 kansaneläkkeitä ja takuueläkkeitä maksetaan yhteensä 2,4 mrd. euroa.

2. Kelasta maksetaan vähemmän kuin joka kymmenes eläke-euro. Kuinka paljon kansaneläkkeen saajia on?

Kansaneläkettä maksetaan lisänä monille pientä työeläkettä saaville. Omaa eläkettä saavista 41 % sai vuonna 2016 myös kansaneläkettä.

Kansaneläkkeen saajia oli vuoden 2016 lopussa kaikkiaan noin 616 000. Käytännössä lähes kaikki nuoret työkyvyttömyyseläkkeensaajat saavat myös kansaneläkettä.

3. Miten kansaneläkkeet ja takuueläkkeet rahoitetaan?

Valtio maksaa kaikki kansaneläkevakuutuksen kulut. Etuuksien määrärahat määritellään vuosittain valtion talousarviossa.

Etuuksien tasoon tehdään vuosittain yleistä hinta­tasoa vastaava prosentuaalinen korotus.

Kelan maksamat eläkkeet on sidottu kansaneläkeindeksiin. Etuuksien tasoon tehdään vuosittain yleistä hinta­tasoa vastaava prosentuaalinen korotus. Lisäksi etuuksiin tehdään aika ajoin poliittisilla päätöksillä tasokoro­tuksia, jotka ovat yleensä indeksitarkistusta suurempia tasasuuruisia koro­tuksia.

Kansaneläkeindeksiä leikattiin tänä vuonna (2017) 0,85 %. Se on päätetty jäädyttää nykyiselle tasolle vuosiksi 2018–2019. Indeksiin sidottujen etuuksien taso tulee jäädyttämisen vuoksi jäämään yleisen hintatason kehityksestä.

Takuueläkkeen tasokorotukset vuosina 2016 ja 2018 kompensoivat kansaneläkeindeksin jäädyttämisen vaikutuksia kaikkein pienituloisimmille eläkeläisille.

4. Minkälaisia riskejä kansan- ja takuueläkejärjestelmässä on?

Liian pienet eläkkeet eivät turvaa elintasoa. Eläkkeensaaja voi joutua hakemaan toimeentulotukea erityisistä tarpeista johtuviin kuluihin, jos hän ei pärjää saamallaan eläkkeellä.

Kansainvälissä eläkevertailuissa Suomen eläkejärjestelmä sijoittuu kärkisijoille, mutta minimieläketurvaamme pidetään matalana.

Kansainvälissä eläkevertailuissa Suomen eläkejärjestelmä sijoittuu kärkisijoille, mutta minimieläketurvaamme pidetään matalana. Valtion velkaantuminen vaikuttanee niin, että ei ole helppoa parantaa vähimmäiseläketurvaa. Toisaalta kansan- ja takuueläkkeeseen osoitetut lisäeurot nimenomaan kohentaisivat minimieläketurvaa.

Jos työsuhteet muuttuvat yhä tilapäisemmiksi ja työurat silppumaisemmiksi, voi kansaneläkkeen tarve kasvaa. Työelämän ulkopuolelle jääneiden tai rikkonaisen työuran tehneiden ihmisten työeläkkeet jäävät väistämättä pieniksi. Vähimmäiseläkkeillä on siis varmasti merkitystä myös tulevaisuudessa.