Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
25.10.2021

Hyvästä työkyvystä ja jaksamisesta hyötyvät kaikki – esihenkilöille koottiin työkalupakki työkyvyn tukemiseen

Työssä jaksamiseen voi löytyä uutta virtaa esimerkiksi kuntoutuskursseilta, työkokeilusta tai vertaistuesta. Mitä aiemmin työkyvyn ongelmiin saa apua, sen parempi. Työkyvyn tukemisen eri vaihtoehtoja esiteltiin Kelan verkkoseminaarissa.
Teksti Heidi Niskanen, Kela | Kuvat iStock
Tyhjä työtuoli kuvattuna takaapäin. Tuolin takana työpöytä täynnä tavaraa.

Työkokeilu on yksi vaihtoehto, jolla voidaan auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja pysymään töissä pidempään.

Jopa joka neljäs suomalainen kokee työuupumuksen oireita. Vuonna 2018 mielenterveyshäiriöt nousivat ensimmäistä kertaa yleisimmäksi sairauspäivärahan syyksi.

Kun ihmiset voivat työssään hyvin, he pystyvät myös olemaan pitempään töissä. Työkyvyn tukeminen hyödyttääkin kaikkia.

Kelasta saa taloudellista tukea sekä toipumisen ja kuntoutuksen ajalle että työkyvyn ylläpitämiseen. Ennaltaehkäisevän työterveyshuollon kustannuksista Kela korvaa työnantajalle suuremman osuuden kuin sairaanhoidon kustannuksista.

Työntekijälle pidempi työura merkitsee parempaa toimeentuloa ja parempaa eläkettä. Varhainen työkyvyn ongelmiin puuttuminen voi myös parantaa elämänlaatua yleisesti, kun töissä ei joudu sinnittelemään.

Esihenkilö voi huomata ongelmat jo varhain

Tehokkaimmin työkykyä pitävät yllä ennaltaehkäisevät toimet. Jos ongelmia tulee, niihin on tehokkainta puuttua jo varhaisessa vaiheessa.

Usein esihenkilöillä on mahdollisuus huomata työntekijöiden työkyvyn haasteet jo varhain. Moni ei kuitenkaan tunne työkyvyn tukemisen vaihtoehtoja kovin hyvin.

Kelassa onkin koottu tänä syksynä esihenkilöitä varten työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki. Elokuussa järjestettiin myös aihetta käsittelevä webinaari.

Yksi webinaarin puhujista oli työeläkeyhtiö Ilmarisen työkykyjohtamisen asiantuntija Katja Atsar. Ilmarisella työskennellään varhaisen tukemisen ja varhaisen välittämisen kysymysten äärellä.

”Teemme aika paljonkin töitä, että saisimme lisättyä tietoisuutta siitä, miten voi huomata varhaisia merkkejä siitä, ettei kaikki ole ihan kunnossa. Esihenkilöt kaipaavat selvästi tukea”, Atsar sanoo.

Oras-kurssilta apua työuupumuksesta toipumiseen

Kela on julkaissut työuupumuksesta palautumiseen uuden Oras-kurssin keväällä 2021. Oras-kursseille voivat osallistua ihmiset, joilla on todettu työkykyä uhkaavia psyykkisiä uupumisoireita.

”Monet tekijät vaikuttavat siihen, miksi joku uupuu ja saman työpaikan toinen työntekijä ei. Samakin ihminen voi reagoida eri tavoin lisääntyneeseen työkuormitukseen eri elämäntilanteissa”, webinaarissa puhunut Kelan suunnittelija Ville Räty kertoo.

Uupumusoireiden lisäksi asiakkailla on myös muuta mielenterveysoireilua, kuten ahdistusta, unettomuutta tai lievää masennusta.

Kurssin tavoitteena on työelämässä pysyminen tai sinne palaaminen. Osallistujat ovat työelämässä tai väliaikaisesti sairauslomalla.

Oraskurssit toteutetaan avo- tai laitosmuotoisena. Kokonaisuus sisältää käytännön harjoittelua, vuorovaikutusta edistäviä keskusteluja, monipuolista tekemistä ja pienryhmätyöskentelyä.

Työkokeilu vähentää sairauspoissaoloja

Työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä on yksi ennaltaehkäisevä vaihtoehto, joka voi auttaa ihmisiä voimaan paremmin ja pysymään töissä pidempään. Siitä on saatu hyviä kokemuksia, ja se on herättänyt paljon kiinnostusta, kertoo webinaarissa puhunut työterveysyritys Finlan työkykyvalmentaja Kirsi Niittymäki.

Työkokeilu tehdään omassa työpaikassa. Se on sopiva vaihtoehto silloin, kun työkyvyssä on rajoitteita, mutta työntekijällä ei vielä ole työkyvyttömyyden uhkaa. Työkokeiluun ei tarvita diagnoosia eikä se välttämättä vaadi edeltävää sairauspoissaoloa.

”Prosessi on hyvin yksinkertainen. Työterveyslääkäri arvioi työkykyä vastaanotolla. Työkokeilun perusteeksi riittää, että on terveyteen liittyvä rajoite, joka vaikeuttaa nykyisissä tehtävissä selviytymistä”, Niittymäki sanoo.

Palautteiden perusteella työkokeiluilla on ollut merkittävä osuus sairauspoissaolojen vähenemiseen ja työtyytyväisyyden kasvuun. Niittymäen mukaan työnantajalle on usein edullisempaa, että työntekijä saadaan töihin kuin että hän jatkaisi sairauspoissaoloaan.

”Töihin on matalampi kynnys palata, kun poissaolo ei ole ollut pitkä, ja nopea töihin paluu myös ehkäisee työkyvyttömyyttä. Kokemustenkin pohjalta työkokeilulla on hyvä mahdollisuus vaikuttaa entistä varhaisemmin työkykyyn. Työkokeilu voi lisätä työntekijän pystyyden tunnetta.”

Työnantaja maksaa työntekijälle palkkaa myös työkokeilun ajalta. Kela tukee työkokeilua kuntoutusrahan osuudella.

”Kelan päätöstä ei tarvitse odottaa. Työkokeilun voi käynnistää, kun se työnantajan puolelta on mahdollista. Meidän kokemuksemme mukaan päätös on tullut noin kuukaudessa.”

Työntekijöiden huomioiminen rakentaa psykologista turvallisuutta

Ilmarisen työkykyjohtamisen asiantuntija Katja Atsarin mukaan etäjohtamisessa korostuvat huomion antaminen ja suuntaaminen.

”Huomio johtaa innostumiseen ja sitä kautta sitoutumiseen, joten ihan pienestä asiasta ei ole kyse”, Atsar korostaa.

Etätyön pohjaksi tarvitaan keskustelua pelisäännöistä: siitä, miten olemme toistemme kanssa virtuaalisesti ja otamme muut huomioon. Atsar kannustaa antamaan palautetta myös toisten opettamisesta, neuvomisesta, ideoista, hyvistä kysymyksistä, läsnäolosta ja ehkä jopa olemuksesta videoyhteyden päässä.

Huomioimisella rakennetaan pohjaa psykologiselle turvallisuudelle, joka on tullut haastetuksi etätyöaikana.

”On tosi tärkeää, että sitä ylläpidetään koko ajan kaikin mahdollisin keinoin. Se ei ole helppo tehtävä, mutta ainakaan ei mene metsään, jos yrittää parhaansa mukaan keksiä eri tapoja huomata ja huomioida ihmisiä.”

Atsar kehottaa esihenkilöitä kiinnittämään huomiota myös omaan jaksamiseensa. Joissain yrityksissä on aloitettu esihenkilöiden jaksamisen tukemiseksi käytäntö, että jokaisella esihenkilöllä on oma sparrausparinsa.

”Esihenkilöiden oman kertoman mukaan kaikista hyödyllisintä on vertaistuki, kun on joku, joka tietää ja tuntee tilanteen ja jonka kanssa voi pallotella asioita. Kenties esihenkilöt voisivat myös jakaa keskenään joitain tehtäviä. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea.”

Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki

Katso Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki -webinaari Sosiaalivakuutuksen webinaarikatsomossa

  • Tältä sivulta webinaaritallenteen alta löydät myös seminaarin puhujien vastaukset yleisön kysymyksiin.

Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki Kelan verkkosivuilla

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet