Verkkoseminaari: Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki

Puhujien vastaukset yleisön kysymyksiin

Kuntoutuksen ja etätyön eri vaihtoehdot kiinnostivat Työkyvyn tukemisen ja kuntoutuksen työkalupakki -webinaarissa.  Osallistujat kysyivät muun muassa, miten ja kuinka nopeasti eri kuntoutuksiin pääsee ja millaisissa tapauksissa eri kuntoutusvaihtoehdot sopivat. Kysymyksiä esittäneitä kiinnosti myös, onko etätyö nostanut esiin uusia kuormittavia tekijöitä.

Työkyvyn tukemisen webinaarin asiantuntijat vastasivat osallistujien kysymyksiin. Pääset lukemaan tiettyyn esitykseen liittyviä kysymyksiä linkkien kautta.

Työkokeilu uusi hitti – Kirsi Niittymäki, Finla

Työkykyjohtaminen etätyössä – Katja Atsar, Ilmarinen

Oras-kurssi työuupumukseen – Ville Räty, Kela

KIILA-yksilötoteutus – Leena Penttinen, Kela

Etäkuntoutus kurssipalveluissa – Sari Laine, Kela

Työkokeilu uusi hitti – Kirsi Niittymäki, Finla

Miten määritellään työkykyongelmien varhaisvaihe? Millaisesta aikajänteestä on kyse?
Tähän ei ole varsinaista määritelmää. Kun työkaveri, esihenkilö tai työterveyshuolto havaitsee, että jokin asia työssä ei suju tai onnistu perehdytyksen tai kertaamisenkaan jälkeen, on syytä miettiä, voidaanko asialle tehdä jotain. Työterveyshuolto tekee sitten suosituksen ja arvion.

Sopiiko työkokeilu mille alalle ja mihin työhön tahansa?
Kyllä, työkokeilu sopii kaikkeen työhön, kun vain mahdollisuuksia lähdetään miettimään.

Onko Kelan maksama työkokeilu eri kuin eläkeyhtiöiden tukema? Kyllä. Työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu ei ole ammatillista kuntoutusta. Kelasta ja työeläkeyhtiöistä voi hakea ammatillista kuntoutusta tietyin kriteerein.

Onko tämä työkokeilu eri asia kuin työeläkeyhtiön päätöksellä tehtävä työkokeilu? Millaisissa tapauksissa kutakin käytetään?

Työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu on eri ja nimenomaan varhaisen vaiheen työkyvyn tuki. Ammatillisessa kuntoutuksessa lähdetään ajatuksesta, että työntekijällä on jo todettu pysyvän työkyvyttömyyden riski työhön, jota hän tekee.

Onko työkokeilussa kyse työn muokkauksesta omalla työpaikalla? Vai voiko työnantajan ottaa uuden työntekijän työkokeiluun?

Kun työkokeilu tehdään työterveyshuollon päätöksellä, on kyse työkyvyn tuesta yrityksen omalle työntekijälle.

Pitääkö työkokeilun muokatun työn olla sisällöltään sellaista, että siitä tulee jatkossa pysyvä työnkuva työkokeilun jälkeen?

Jos työkokeilulla kokeiltu työ on työntekijän terveydelle sopivaa ja tukee työssä pysymistä, on järkevää suunnittelussa lähteä siitä, että muutos olisi pysyvä.

Voidaanko työtä muokata väliaikaisesti ja pyrkiä sitten palaamaan siihen työnkuvaan, mikä henkilöllä oli ennen kokeilua?

Kun kyseessä ei ole ammatillinen kuntoutus vaan työkokeilu työterveyshuollon päätöksellä, voi järjestely periaatteessa olla myös tilapäinen, jos se on henkilön tilanteeseen tarkoituksenmukaista.

Puhutaanko työkokeilusta myös silloin, jos työnantaja ei pysty tarjoamaan organisaatiossa kevennyttyä tai muokattua työnkuvaa ja työntekijä ikään kuin joutuu työkokeiluun organisaation ulkopuolelle? Onko kyseessä silloin ammatillinen kuntoutus?

Silloin on kyseessä ammatillinen kuntoutus. Työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu tehdään aina omalle työnantajalle.

Voiko työkokeilussa olla toisella työnantajalla, jos omalla työnantajalla ei ole tarjota muita töitä tai työtehtävää ei voi muokata?

Työterveyshuollon päätöksellä toteutettava työkokeilu tehdään aina omalla työnantajalla.

Kuka maksaa palkan silloin, kun työkokeilu toteutetaan toisella työnantajalla?

Työkokeilua työterveyshuollon päätöksellä ei voi tehdä oman työnantajan ulkopuolella.

Kerroit, että Kelan päätöstä ei tarvitse odottaa, vaan työkokeilun voi käynnistää, kun se on työnantajan puolelta mahdollista. Tarkoittaako tämä sitä, että Kela hyväksyy kaikki työkokeiluhakemukset?

Työkokeilun perusteiden tulee täyttyä, jotta Kela hyväksyy hakemukset. Hylkäävä päätös on tullut esimerkiksi, jos ammatillinen kuntoutus on oikeampi vaihtoehto.

Työnantajan on edullisempaa pitää työntekijä työssä kuin sairaslomalla. Kokeiluun kannattaa siten lähteä, vaikka päätöstä ei vielä olisikaan. Itselleni yli 250 hakemuksesta kolmeen on tullut hylkäys, ja perusteet ovat olleet selkeät.

Kokeilun voi aloittaa jo ennen Kelan päätöstä. Ovatko kriteerit ovat niin selvät, että työnantaja voi luottaa saavansa myöntävän päätöksen?

Kyllä kriteerit ovat selvät. Tavoitteena on työntekijän työssä pysyminen tai sinne palaaminen. Ammatillista kuntoutusta ei saa hakea samaan aikaan. Kuntoutuspäivän pitää olla vähintään neljän tunnin mittainen matkoineen. Työtehtävien pitää muuttua tai niitä pitää oleellisesti muokata.

Oleellinen kumppani tässä on työterveyshuolto, joka arvioi tuen muodon ja tekee päätöksen työkokeilusta yhdessä yrityksen kanssa. Kuntoutusrahaa haetaan vasta kuntoutuksen toteuduttua ja palkanmaksun jälkeen.

Mitä työntekijä tai työsuojeluvaltuutettu voi tehdä, jos työnantaja on asiassa passiivinen eikä ole aloitteellinen työkokeilun järjestämiseksi?

Kannattaa olla yhteydessä työterveyshuoltoon ja pyytää työterveysneuvottelua.

Tarvitseeko työntekijälle olla tiedossa vakituinen paikka Kelan työkokeiluun lähtiessä?

Työterveyshuollon päätöksellä työkokeiluun lähtiessä työntekijällä on usein jo vakituinen työpaikka  yrityksessä. Työkokeiluun lähtiessä uuteen tehtävään ei tarvitse vielä olla vakituista paikkaa tarjolla.

Voiko työkokeilua soveltaa osasairauspäivärahan jälkeiselle ajalle?  Onko työkokeilu eri asia kuin osasairauspäivärahamenetelmä?

Työkokeilua voi soveltaa osasairauspäivärahan jälkeiselle ajalle. Työkokeilu on eri asia kuin osasairauspäivärahamenetelmä. Työterveydenhuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu ei välttämättä vaadi edeltävää sairauspoissaoloa toisin kuin osasairaspäivärahaan vaaditaan omavastuuaika.

Voiko työkokeilun ajaksi henkilön varsinaiseen työhön palkata määräaikaisen työntekijän?

Kyllä mielestäni.

Voiko näitä työkokeiluja olla samalla työntekijällä monta samalla työnantajalla?

Määrää ei ole rajattu. Päätös perustuu työterveyshuollon arvioon ja siihen pitää olla perusteet.

Mitä tapahtuu palkalle ja työtunneille?

Kuntoutuspäivän tulee olla vähintään neljä tuntia matkoineen. Lähtökohtaisesti työkokeiluun lähdetään omilla sopimustunneilla.

Jos työntekijällä on 30 tunnin työsopimus ja hän siirtyy nykytyönantajalla toiseen tehtävään työkokeiluun 20 tuntia viikossa, maksaako työnantaja 20 vai 30 tunnin palkan?

Työkokeilussa työnantaja maksaa tehdyistä tunneista palkan, mutta tavoitteena on, että työntekijä voisi tehdä omia sopimustuntejaan.

Jos tehtävät muuttuvat työkokeilussa eli vastuuta tulee vähemmän, muuttuuko työkokeilussa samalla myös työntekijän palkka?

Tähän en valitettavasti osaa sanoa tarkkaa vastausta. Niissä työkokeiluissa, joissa olen ollut mukana, henkilön palkka on työkokeilun ajan pysynyt samana.

Onko osa-aikaisuus este työkokeilulle? Kuinka pitkään työkokeilu yleensä kestää? 

Ei ole este. Työkokeilun kesto on maksimissaan 60 kuntoutuspäivää eli noin kolme kuukautta.

Kuka on aktiivinen työkokeilun käynnistämiseksi Kelan suuntaan, työterveyshuolto, työntekijä vai esimies?

Työterveyshuolto tekee työkokeilusta päätöksen Kelaan.

Sosiaalialan asiakastyössä pienessä yrityksessä kovin vähän vaihtoehtoja työnantajalla mukauttaa työtä tai löytää eri toimenkuvaa työntekijälle työkokeilussa. Onko toinen työnantaja ainut vaihtoehto työkokeilupaikaksi?

Silloin on syytä arvioida, onko mahdollista lähteä hakemaan ammatillista kuntoutusta ja sitä kautta työkokeilua muuhun työhön.

Miten työkokeilu toimii suhteessa kuntouttavaan työtoimintaan. Miten polku rakentuu pitkäaikaistyöttömien kanssa?

Työterveyshuollon päätöksellä tehtävä työkokeilu edellyttää työpaikan, koska se tehdään aina omalle työnantajalle oman työterveyshuollon kanssa.

Voiko työkokeilua käyttää siihen, että henkilö selviäisi nykyisistä tehtävistään paremmin eli tavoitteena ei ole löytää uusia tehtäviä, vaan tukea onnistumista nykyisissä tehtävissä?

Jos kyseessä on selvästi mukautettuja työtehtäviä tai työtehtävien tekemistä erityisjärjestelyin, työterveyshuollon päätöksellä tehtävään työkokeiluun kriteerit täyttyvät. Jos jatkaa nykyisissä työtehtävissä ilman selviä muutoksia, kriteerit eivät täyty.

Pitääkö työterveyshuollon ensin selvittää, onko työntekijällä oikeus työeläkekuntoutukseen?

Kyllä työterveyshuollon pitää arvioida työeläkekuntoutuksen mahdollisuus. Selvitykseksi riittää työterveyshuollon arvio siitä, onko henkilöllä pysyvän työkyvyttömyyden riski siten, että hän olisi oikeutettu työeläkekuntoutukseen. Eläkevakuutusyhtiön kannanottoa asiasta ei tarvita ennen työterveyshuollon päätöksellä tehtävää työkokeilua.

Minkä verran työnantaja saa työkokeilusta tukea Kelalta?

Jokaisen kuntoutusraha on yksilöllinen. Kuntoutusrahasta voi kysyä enemmän Kelasta.

Työkykyjohtaminen etätyössä – Katja Atsar, Ilmarinen

Kuinka suuri osa kaikista työntekijöistä työskentelee etänä?

Tähän en osaa antaa täsmällistä vastausta, mutta uutisoinnissa keväällä 2020 puhuttiin, että miljoona suomalaista siirtyi tekemään kokonaan etätöitä. Näiden päälle tullee ne työntekijät, jotka tekivät jo etätöitä ennen koronaa.

Miten iso osa Ilmarisen työntekijöistä olisi halukas siirtymään joko kokonaan tai osittain etätyöhön jatkossa? 

Tätä ei ole varsinaisesti kysytty, mutta uskon, että Ilmarisella ajatellaan kuten yleisesti muuallakin. Suurin osa haluaa jatkaa etätöissä ainakin osittain. Talotasoisesti siirrytään hybridiin lokakuun alusta, jolloin noin puolet työstä tehdään läsnä ja puolet voi tehdä etänä.

Onko etätyö nostanut esiin joitakin uusia, kuormittavia tekijöitä? 

Monet kokevat olevansa kovin irrallaan ja jopa yksinäisiä. Lisäksi tiedonkulku on haasteellisempaa. Emme tiedä esimerkiksi lisääntyneistä ergonomiahaasteista, mutta niitäkin selvitellään parhaillaan.

Esihenkilöt kokevat olevansa kovin kuormittuneita, koska eivät tiedä, miten työntekijät oikeasti voivat ja työmäärä tuntuu lisääntyneen etäjohtamisen myötä.

Järjestetäänkö missään kursseja etäjohtamisen tueksi?

Eri valmennustalot järjestävät teemasta kursseja.  Lisäkoulutusta etäjohtamiseen löytyy esimerkiksi Etänä enemmän –hankkeesta.

Onko neuvoja siihen, miten etätyöpäivästä siirrytään vapaa-ajalle työpäivän päättyessä?

Monia on auttanut tietyn siirtymäriitin luominen. Esimerkiksi on lähtenyt pienelle kävelylle töiden päätteeksi tai lopettanut työntekemisen kuuntelemalla musiikkia, lukemalla kirjaa tai ryhtymällä tekemään ruokaa.

Mitä, jos esimies keskittyy omiin tekemisiinsä, eikä jaa yhtään mitään?

Tästä kannattaa puhua esihenkilön kanssa. Kannattaa rohkeasti esittää huoli tai oma toive ja ehdottaa, miten toivoisi, että toimittaisiin jatkossa toisin.

Oras-kurssi työuupumukseen/Ville Räty, Kela

Mitkä ovat edellytykset Oras-kurssille pääsyyn? Pitääkö työnantajan hyväksyä kurssille osallistuminen, esimerkiksi jos tulee työstä poissaoloa?

Oras-kurssin asiakas on työelämässä tai väliaikaisesti sairauslomalla oleva yli 18-vuotias henkilö, jolla on todettu työkykyä uhkaavat psyykkiset uupumusoireet. Lisäksi asiakkaalla on myös muuta mielenterveysoireilua, kuten esimerkiksi ahdistusoireilua, unettomuutta tai lievää masennusta. Uupumusoireet ovat ensisijainen kuntoutustarvetta aiheuttava tekijä.

Työnantajalla ei ole velvollisuuksia kuntoutuksen toteutuksessa. Työnantaja sopii työntekijän kanssa esimerkiksi palkanmaksuun ja muihin käytännön asioihin liittyvät seikat ennen kuntoutusta. Asiakas voi hakea Kelasta kuntoutusrahaa kuntoutukseen osallistumisen ajalta.

Miten erotellaan, johtuuko uupumus työstä vai kenties muista asioista elämässä?

Uupumus näyttäytyy harvemmin vain yhdellä elämän osa-alueella. Silloin, kun uupumusoireet uhkaavat työkykyä, voidaan arvioida asiakkaan soveltuvuutta Oras-kurssille osallistumiseksi.

Onko Oras-kuntoutus on tarkoitettu ainoastaan poissaoloja ennaltaehkäiseväksi, eli ei enää siinä vaiheessa, kun työntekijällä on jo työuupumuksesta aiheutuneita poissaoloja?

Työntekijä voi olla työelämässä tai sieltä väliaikaisesti sairausloman vuoksi poissa.

Mistä nimi Oras on lähtöisin? Liittyykö sana jotenkin tähän kuntoutukseen?

Oras-kurssi on suunniteltu yhdessä Kelan järjestämien Itu-, Silmu- ja Verso-mielenterveyskurssien kanssa. Nimet viittaavat luontoon ja kuvaavat kasvun ja kehityksen lisäksi eteenpäin menemistä.

Voiko tällaisen Oras-kurssin kohdentaa yhdelle isolle työnantajalle?

Tietylle työnantajille kohdennettuja kursseja ei järjestetä, vaan asiakkaat valitsevat sopivan kurssin Kelan kuntoutuskurssihausta.

Voivatko osallistujat olla samalta työnantajalta vai onko tavoitteena, että osallistujat ovat eri työnantajilta?

Asiakkaat valitsevat kuntoutuskurssihausta itselleen sopivan kurssin, tietyille työnantajille kohdennettuja kursseja ei järjestetä.

Soveltuvatko Oras-kurssi ja työkokeilu samaan aikaan tehtäviksi? Oras-kurssi tukisi työkokeilua?

 Mahdolliset rinnakkaiset kuntoutuspalvelut suunnitellaan yksilöllisesti. Suosittelemme asiakasta olemaan yhteydessä Kelaan tilanteen ja edellytysten selvittämiseksi.

Kuinka pitkä kurssi on yhteensä ajallisesti eli vuosi vai puolitoista vuotta?

Oras-kurssin kokonaisuus toteutetaan 15 kuukauden aikana, jonka aikana siihen sisältyy 15 vuorokautta avo- tai laitosmuotoista kuntoutusta sekä tarvittavat seurantayhteydenotot.

Pitääkö työsuhde olla voimassa, jotta voi hakeutua kurssille? Voiko myös työtön työnhakija hakea?

Asiakkaalla tulee olla voimassa oleva työsuhde. Asiakkaan tulee olla mukana työelämässä tai hän voi olla sieltä väliaikaisesti sairausloman vuoksi poissa.

Miten nopeasti Oras-kurssille pääsee?

Kuntoutukseen pääsemisen aikatauluun vaikuttaa se, kuinka nopeasti asiakas saa B-lääkärilausunnon ja kuinka kauan menee asiakkaan toimittaessa lausunnon sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakulomakkeen (KU132) Kelaan päätöstä varten. Kurssien aikataulut löytyvät kuntoutuskurssihausta. Kuntoutushakemusten käsittelyajat näkyvät osoitteessa kela.fi/kasittelyajat.

Kuinka nopeasti näihin kursseille pääsee, jos työntekijä on sairaslomalla?

Kurssille hakeutumisen aikataulu riippuu siitä, millä aikataululla tarvittavat B-lääkärilausunto sekä harkinnanvaraisen kuntoutuksen hakulomakkeen KU132 tulevat Kelaan päätöksentekoa varten. Asiakas valitsee itse hakuvaiheessa itselleen soveltuvan kurssiajankohdan kuntoutuskurssihausta. Kuntoutushakemusten käsittelyajat näkyvät osoitteessa kela.fi/kasittelyajat. 

Ovatko Oras-kurssit suosittuja? Mahtuuko mukaan?

Oras-kurssit ovat käynnistyneet mukavasti, mutta vielä ehtii hienosti mukaan. Vuosittain järjestetään 54 suomenkielistä ja kolme ruotsinkielistä kurssia, ja tulevat kurssit näkyvät Kelan kuntoutuskurssihaussa.

Kuinka paljon osallistujia on ollut ollut uusilla kursseilla? Kuinka usein uusia kursseja alkaa?

1.4.-31.8.2021 välisenä aikana on käynnistynyt 14 Oras-kurssia. Kurssien aikataulut ovat löydettävissä kuntoutuskurssihausta.

Järjestetäänkö Oras-kursseja myös ruotsiksi? Terveisiä kaksikielisestä Mustasaaren kunnasta.

Ruotsinkielisiä Oras-kursseja järjestetään kolme kurssia vuodessa. Niiden tarkemmat tiedot löytyvät Kelan kuntoutuskurssihausta.

Onko Oras-kursseja suunnitteilla myös Itä-Suomeen?

Oras-kursseja järjestetään tällä sopimuskaudella Espoossa, Laukaassa, Turussa, Oulussa, Kankaanpäässä ja Ylihärmässä.

Etäkuntoutus kurssipalveluissa Sari Laine, Kela

Miten toimitaan, jos henkilöllä ei ole etäkuntoutukseen sopivia laitteita?

Asiakas tarvitsee etäkuntoutukseen osallistumiseen tavallisen tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen. Mikäli asiakkaalla ei kuitenkaan ole etäkuntoutukseen tarvittavaa laitetta, lainaa palveluntuottaja asiakkaalle laitteen seuraavilla kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla:

• Aikuisten I-tyypin diabetesta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssi
• Nuorten I-tyypin diabetesta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssi
• Metabolista oireyhtymää ja II-tyypin diabetesta sairastavien sopeutumisvalmennuskurssi
• Itu-kuntoutuskurssi
• Hengityssairaiden aikuisten sopeutumisvalmennuskurssi. 

Muissa kuntoutuspalveluissa etäkuntoutus on vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kuntoutusta. Mikäli asiakkaalla ei ole etäkuntoutukseen soveltuvaa laitetta, kuntoutus toteutetaan kasvokkain.

Onko palveluntarjoajan vastuu tarjota osallistumislaite lakisääteinen?

Etäkuntoutukseen osallistumiseen tarvittavan laitteen tarjoaminen asiakkaalle ei ole lakisääteistä. Etäkuntoutusta sisältävillä kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla laitteen lainaaminen asiakkaalle on määritelty palvelukuvauksessa ja sopimuksissa.

Onko tehty tutkimuksia, joissa todettu etäkuntoutus tehokkaammaksi kuin kasvokkainen kuntoutus keskivaikeasti oireilevilla masennussairautta sairastavilla?

Etäkuntoutusta on tutkittu jo melko paljon. Useissa tutkimuksissa on todettu, että etäkuntoutus on yhtä hyödyllistä kuin kasvokkainen kuntoutus. Myös mielenterveyden näkökulmasta on tiedossa joitakin tutkimuksia.

Esimerkiksi Lappalaisen ym. Mielimatka on ollut mieluisa matka -tutkimuksessa vuodelta 2019 on verrattu yhdistelmäkuntoutusta perinteiseen Silmu-kuntoutukseen. 18–60-vuotiailla asiakkailla oli vähintään lieväasteinen masennus, ahdistuneisuushäiriö tai vakaassa vaiheessa oleva kaksisuuntainen mielialahäiriö.

Tutkimuksessa ei todettu tilastollisesti merkitseviä eroja kuntoutusmallien välillä. Molemmat mallit vähensivät psyykkisiä ja fyysisiä masennus- ja ahdistusoireita ja työuupumusta sekä paransivat elämänlaatua ja hyvinvointia ja lisäsivät psykologista joustavuutta.

Lisäksi tutkimustietoa on tietokoneavusteista kognitiivisesta käyttäytymisterapiasta ahdistuneisuuden ja masennuksen hoidossa. Tässä meta-analyysissa tietokonepohjainen terapia osoittautui tuloksellisemmaksi.  Asiakkaat olivat sitoutuneita ja tyytyväisiä terapiaan siitä huolimatta, että kontaktien määrä terapeuttiin väheni.

Miten etäkuntoutuksen vaikuttavuutta tai tuloksellisuutta on mitattu verrattuna kasvokkain tapahtuvaan kuntoutukseen?

Etäkuntoutuksen vaikuttavuutta on tutkittu esimerkiksi aivoverenkiertohäiriön sairastaneiden näkökulmasta. Korhosen ym. tutkimuksessa vuodelta 2019 todettiin, että aivoverenkiertohäiriötä sairastavien kuntoutus voidaan toteuttaa etäkuntoutuksen yhdistelmämallina yhtä tuloksellisesti kuin perinteisenä laitoskuntoutuksena. Myös Tcheron ym. vuoden 2018 tutkimuksessa todettiin, että etäkuntoutus ja perinteinen kuntoutus ovat yhtä vaikuttavia, eikä tutkimuksessa ilmennyt merkittäviä eroja etäkuntoutusryhmän ja kontrolliryhmän välillä.

Kuinka helppoa tai vaikeaa on päästä etäkuntoutukseen?

Etäkuntoutus on yksi tapa toteuttaa kuntoutusta. Osassa Kelan kuntoutuspalveluita etäkuntoutus on vaihtoehtoinen tapa toteuttaa kuntoutusta ja osassa palveluissa se sisältyy palveluun. Kuntoutuksen myöntämisedellytykset määrittelevät kuntoutukseen pääsyn.

Etäkuntoutukseen osallistuminen on helppoa. Kuntoutus- ja sopeutumisvalmennuskursseilla palveluntuottaja ohjaa ja opastaa etäkuntoutukseen osallistumisessa ja tarjoaa muun muassa teknistä tukea koko etäkuntoutusjakson ajan.

Voiko myös työterveyshuollon järjestämät varhaiskuntoutukset tapahtua sekä etänä että kasvokkain?

Kela ei vastaa työterveyshuollon varhaiskuntoutuksesta. Tätä asiaa kannattaa tiedustella työnantajalta ja työterveyshuollosta.

Toimin seutukunnallisena työllisyyspalveluiden sosiaaliohjaajana. Meillä kuntoutukseen menon haasteina on yleensä kuntoutukseen pääsy. Lähimpänä on Hämeenlinna, eikä liikenneyhteyksiä ole. Olisi erittäin hyvä ja yhdenvertaisuutta lisäävä tekijä, jos tätä vietäisiin eteenpäin ja saisimme koulutusta tästä mahdollisuudesta.

Yhtenä etäkuntoutuksen hyötynä on, että se mahdollistaa kuntoutukseen osallistumisen esimerkiksi silloin, jos välimatkat ovat pitkät tai liikenneyhteydet ovat heikot.

Etäkuntoutuksen lisäämistä eri kuntoutuspalveluihin arvioidaan Kelassa jatkuvasti ja myös yhteistyökumppanien kouluttaminen Kelan etäkuntoutukseen on tärkeää.

Olemme järjestämässä etäkuntoutuksesta webinaarin 17.11.2021. Tilaisuuteen ilmoittautuminen ei ole vielä alkanut, mutta Kelan yhteistyökumppanien sivuston ajankohtaista-osioon on tulossa piakkoin tietoa tilaisuudesta.

KIILA-yksilötoteutus / Leena Penttinen

Kenen aloitteesta näihin kuntoutuksiin voi päästä ja kenen vastuulla oikean palvelun löytyminen on?

KIILA-kuntoutus on lakisääteistä kuntoutusta. Kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa tai toimivat yrittäjinä. Kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisen kuntoutuksen myöntämisedellytykset.

Kuntoutukseen voi hakeutua, jos on kuntoutustarve. Lisäksi työterveyshuolto tai työnantaja voivat myös suositella KIILA-kuntoutusta. Kuntoutukseen voi osallistua, jos täyttää KIILA-kuntoutuksen myöntöedellytykset.

Lisätietoa:

• KIILA-kuntoutus työssäoleville
• Näin haet ammatilliseen kuntoutukseen

Voiko Kiila-kuntoutusta hakea, vaikka olisi myönnetty eläkeyhtiön kautta ammatillisen kuntoutuksen oikeus?

Kela ja työeläkelaitokset ovat sopineet yhteistyömenettelystä ammatillisen kuntoutuksen hakemi­sessa.  Työeläkelaitoksilla on päävastuu niiden henkilöiden ammatillisesta kuntoutuksesta, jotka ovat työelämässä tai jotka ovat olleet työelämässä eikä heidän yhteytensä työelämään ole lopullisesti katkennut.

Kela voi järjestää työeläkelaitosten vastuulle kuuluville asiakkaille KIILA-kuntoutusta. Edellytyksenä on, että asiakas täyttää KIILA-kuntoutuksen myöntöedellytykset.

KIILA-kuntoutuksen kohderyhmänä ovat henkilöt, jotka ovat vakituisessa työsuhteessa tai työskentelevät määräaikaisissa tai toistuvissa työsuhteissa tai toimivat yrittäjinä. KIILA-kuntoutuksen tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon ammatillisen  kuntoutuksen myöntämisedellytykset.

Kuinka usein yksilö-KIILA-kursseja järjestetään?  

Kuntoutusta on sekä KIILA-kurssipalveluna että KIILA-yksilöpalveluna. Molemmat ovat ryhmämuotoisia.

KIILA-yksilöpalvelu ei ole kurssi, eikä niitä myöskään järjestetä tai muodosteta etukäteen. Yksittäinen asiakas hakee KIILA-yksilöpalvelua.

Palveluntuottaja muodostaa yksittäisistä asiakkaista ryhmänmuotoisen KIILA-kuntoutuksen ja myös aikatauluttaa ryhmän. Lisätietoa löydät täältä.

KIILA-kurssipalveluita hakevat työnantajat, työterveyshuollot, liitot ja yhdistykset. Kursseja voi hakea jatkuvasti. Kursseja ei järjestä etukäteen.

Onko yrittäjän mahdollista hakea Kelan ammatillisen kuntoutuksen palveluihin?

Yrittäjän on mahdollista hakea KIILA-kuntoutukseen.

Mikä on yksilökiilan ja kurssimuotoisen kiilan ero kiteytettynä?

Molempien kuntoutuspalvelujen sisällöt vastaavat KIILA-kuntoutuksen tavoitteita. Eroja: 

• Ryhmän koko: kurssipalvelussa 5-8 osallistujaa ja yksilöpalvelussa alle 5 osallistujaa.
• Kurssilla ryhmävuorokausia on 10 -13 ja yksilöpalvelussa 8-9 vuorokautta.
• Kurssilla yksilöllisiä käyntikertoja on 1-3 ja yksilöpalvelussa yksilöllisiä käyntikertoja 3-6.
• Yksilöpalvelussa ryhmä on sekaryhmä. Kurssipalvelussa ryhmä on yleensä työpaikkakohtainen tai oman alan ammattialakohtainen.

Tuleeko työnantajalle kustannuksia?

Lisätietoa löydät kela.fi:stä:

• Taloudellinen tuki kuntoutuksen aikana
• Palkkailmoitus kuntoutusrahaa varten
• Kuntoutusraha tai osakuntoutusraha