Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
26.11.2015

”Talouspoliittiseen keskusteluun tarvitaan analyysia”

Päätöksentekijöiden pitäisi hyödyntää tutkimusta nykyistä enemmän, arvioi Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen uusi ylijohtaja Anni Huhtala.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Nea Ilmevalta

Anni Huhtala on tutkimuksissaan kyseenalaistanut hyvinvoinnin käsitteen.

Anni Huhtala on aloittanut Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen (VATT) ylijohtajana tänä syksynä. Samaan aikaan Suomi elää hurjinta taloudellista ja yhteiskunnallista mullistustaan vuosikymmeniin. Digitalisaatio vie mukanaan perinteisiä 
teollisuustyöpaikkoja, ja joidenkin arvioiden mukaan sopimusyhteiskunta on tullut tiensä päähän. Samaan aikaan Euroopan unioni vaatii Suomen valtiota jarruttamaan velkaantumista.

Ylijohtaja toivoo päättäjiltä malttia.

Uudelta ylijohtajalta on ensimmäisenä kysyttävä, miten päätöksiä tällaisena aikana tulisi tehdä. Onko hallitus ottanut kaikki muuttujat huomioon sorvatessaan leikkauspäätöksiä ja pakkolakeja?

”Viimeaikaisia päätöksiä on selvästi valmisteltu kiireellä. Päätöksiä tehtäessä pitäisi malttaa odottaa tutkimustuloksia ja selvittää päätösten vaikutukset”, Huhtala toteaa diplomaattisesti.

Päätöksentekijöiltä kaivataan linjanvetoja, muistuttaa Anni Huhtala.
Päätöksentekijöiltä kaivataan linjanvetoja, muistuttaa Anni Huhtala.

Hän muistuttaa, että taloustutkijan näkökulmasta päätöksenteossa kaikkein tärkeintä on visio.
”Mikä on linjaus, ja mihin pitkällä tähtäimellä halutaan vaikuttaa?” hän kysyy.

Keskustelu voisi olla analyyttisempää

Anni Huhtalan edeltäjä Juhana Vartiainen nousi viime vaaleissa kansanedustajaksi. Vartiainen herätteli ylijohtajana talouspoliittista keskustelua.

”Keskustelu voisi vielä olla nykyistä analyyttisempää. Taloustutkijat eivät useinkaan osallistu keskusteluun julkisuudessa, sillä mediassa halutaan nähdä vastakkainasettelua. Se ei ole tutkijalle luonteva tapa keskustella, sillä asioissa on aina monta puolta. Tutkija ei siksi välttämättä kiinnosta mediaa”, Huhtala arvioi.

Hän on valmis osoittamaan myös tutkimuslaitosten suuntaan.

Tutkimuksen ja päätöksenteon väliset verkostot puuttuvat tai ovat hyvin ohuita.

”Tutkimuslaitokset etsivät vielä tapoja viestiä tutkimustiedosta päätöksentekijöille. Tutkimuksen ja päätöksenteon väliset verkostot puuttuvat tai ovat hyvin ohuita. Niitä olisi syytä vahvistaa”, hän arvioi.

Ennen nykyistä pestiään Huhtala työskenteli VATTissa tutkimusjohtajana. Hän on opettanut ja tutkinut myös Kalifornian yliopistossa, Berkeleyssä Yhdysvalloissa. Huhtalan erikoisalaa ovat energiamarkkinat, ympäristö- ja luonnonvaratalous sekä hyvinvoinnin mittaamisen tutkimus.

Anni Huhtala on väitellyt Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.
Anni Huhtala on väitellyt Kalifornian yliopistossa Berkeleyssä.

Huhtala on julkisuudessa arvostellut hallituksen kärkihankkeita muun muassa siitä, että ne tukevat vanhanaikaista energiapolitiikkaa. Hänen mukaansa ei ylipäätään pitäisi tukea yksittäisiä teknologiahankkeita vaan nimenomaan perustutkimusta. Yritystoiminnan pitäisi pystyä selviämään hankkeistaan itse.

Yksittäisten teknologiahankkeiden sijaan pitäisi tukea perustutkimusta.

”Jos halutaan tukea yksittäisiä teknologisia hankkeita, pitäisi olla selkeä näkemys siitä, että juuri tämä teknologia korjaa jonkin yhteiskunnallisen vääristymän tai ongelman”, hän muistuttaa.

Muutoin teknologioiden luominen ja valinta pitäisi hänen mukaansa jättää yritystoiminnan huoleksi. Jos teknologia ei kanna osana liiketoimintaa, ei se kanna tuettunakaan.

Britanniassa mitataan jo hyvinvointia

Huhtala on tutkimuksissaan kyseenalaistanut hyvinvoinnin käsitteen.
”Bruttokansantuotteen määrä ei ole hyvinvoinnin mitta. Tiettyyn rajaan asti ihmisten kokema onnellisuus nousee materiaalisen elintason ja bruttokansantuotteen myötä 
– mutta ei rajattomasti”, hän kuvailee.

Taloustutkimuksessa on nähty todella paljon vaivaa sen selvittämiseksi, miten subjektiivista hyvinvointia voisi mitata. Kyselytutkimuksissa kysymysten muotoilu voi ohjata vastauksia, ja tätä halutaan välttää. On mahdollista, että vastaajat haluavat esimerkiksi näyttää hyvältä tutkijan silmissä.

Bruttokansantuote ei ole hyvinvoinnin mitta.

Toimivimmaksi on todettu kyselymalli, jossa esitetään erilaisia kuvitteellisia valintatilanteita, joita vastaaja arvioi esimerkiksi onnellisuuden tai huolestuneisuuden suhteen. Valinnoillaan vastaaja paljastaa, miten hän arvottaa erilaisia hyvinvoinnin osatekijöitä.

Anni Huhtala odottaa kiinnostuneena perustulokokeilun suunnitelmaa.
Anni Huhtala odottaa kiinnostuneena perustulokokeilun suunnitelmaa.

Britanniassa selvitetään jo vuosittain tämän kaltaisilla menetelmillä ihmisten kokemaa onnellisuutta. Eri vuosien tuloksia vertailemalla pystytään arvioimaan tehtyjen päätösten vaikutuksia. Gross domestic productin (GDP) eli bruttokansantuotteen lisäksi puhutaan nyt myös General well being (GWB) -käsitteestä eli yleisestä hyvinvoinnista.

Perustulokokeilu selvittää vaihtoehtoja

Kelan johdolla suunnitellaan parhaillaan perustulokokeilua, joka alkaisi vuonna 2017. Huhtala toivoo, että kokeilun suunnittelussa käytetään kaikki mahdolliset keinot hyvinvoinnin kokemusten selvittämiseksi. Kokeilun suunnitteluun osallistuu myös VATTin tutkijoita.

Suunnittelu on yksi esimerkki siitä, että päätöksenteon tukena on yleistymässä randomised controlled trial (RCT). Satunnaistettu, valvotuissa olosuhteissa tehty altistus yhdelle tai useammalle tutkittavalle asialle on ollut yleistä lääketieteessä jo pitkään. Vähitellen tutkimustapa on levinnyt myös yhteiskuntatieteisiin. Valvotuilla olosuhteilla tarkoitetaan muun muassa sitä, että tutkimuksessa on aina mukana vertailuryhmä.

Huhtalan mielestä ensimmäiseksi on syytä määritellä tutkimuksen tarkoitus.

”Nykyisessä taloustilanteessa halutaan ilmeisesti selvittää, miten perustulo kannustaa työllistymään. Sen tulisi näkyä tutkimusasetelmassa”, hän muistuttaa.

Perustulokokeilu on sellaisenaan ainutlaatuinen maailmassa. Perustulon kaltaista järjestelmää, negatiivista tuloveroa, on tosin kokeiltu jo 1960-luvulla Yhdysvalloissa.

Tuloerot eivät kannusta yrittämään

Huhtala arvioi, että hyvinvoinnin ja tasa-arvon kysymykset nousevat jatkossa yhä enemmän esille. Kasvun luominen on yksi Suomen keskeisistä tulevaisuuden haasteista. Samalla Euroopan unionin säännöt ohjaavat Suomea pysäyttämään velkaantumisen.

”Kyse on siitä, miten niukat resurssit jaetaan. OECD-maissa tehdyt selvitykset osoittavat, että suuret tuloerot eivät vääjäämättä kannusta yrittämiseen ja talouskasvun lisäämiseen. Tulojen tasaamiseksi voidaankin käyttää erilaisia tulonjakomekanismeja, jos niin halutaan”, 
Huhtala kertoo.

Hän muistuttaa, ettei velkaantumista hillitsevä EU:kaan ole ehdoton auktoriteetti.

”Resurssien jakaminen on viime kädessä aina politiikkaa. Taloustutkija kehottaisi selvittämään päätösten hinnan”, hän lisää.

1990-luvun lamaa käytetään säästöistä 
puhuttaessa mielellään vertailukohtana. Tuon ajan pitkäaikaisvaikutuksista ei ole paljonkaan taloustieteellistä tutkimustietoa. Politiikan vaikutusten etukäteisarvioissa voidaan hyödyntää myös simulointimalleja.

Perustulokokeilun suunnittelussa ollaan Huhtalan mielestä oikeassa suunnassa.

”Sosiaalivakuutus on ilmeisesti melkoinen häkkyrä, joten sen selkeyttämistarve ei ole ihan tuulesta temmattua. Varsinkin harkinnanvaraisia tukia on todella paljon”, hän arvioi.

Anni Huhtala

  • Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen VATTin ylijohtaja elokuusta 2015.
  • Opiskellut kansantaloustiedettä Helsingin yliopistossa.
  • Väitellyt tohtoriksi Kalifornian yliopistossa, Berkeleyssä Yhdysvalloissa.
  • Työskennellyt aiemmin muun muassa tutkimusjohtajana VATTissa sekä yksikönjohtajana Ruotsin valtion taloudellisessa tutkimuskeskuksessa, Konjunkturinstitutetissa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet