SuomiAreenassa pohditaan tiistaina 27.6. klo 13–13.45 nuorten naisten hyvinvointia teemalla Nuoret naiset uupuvat – mistä se johtuu ja mitä voimme tehdä. Tutkimusten mukaan alle 35-vuotiaiden naisten uupumus on hälyttävässä kasvussa. Miten ilmiö näkyy työelämässä ja yhteiskunnassa laajemmin? Millainen tukijärjestelmä meillä on nyt, ja onko se pystynyt vastaamaan haasteeseen?
Aiheesta keskustelevat opinto-ohjaaja, kirjailija Liisa Huhta, Mothers in Business ry:n toiminnanjohtaja Annica Moore, Kelan asiantuntijalääkäri Helena Rasi-Hakala sekä MIELI Suomen Mielenterveys ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa. Keskustelua kommentoi Kelan pääjohtaja Outi Antila. Tilaisuuden juontaa Jussi-Pekka Rantanen.
Opinto-ohjaaja ja kirjailija Liisa Huhta, ottaako Suomi nuorten naisten uupumuksen tarpeeksi vakavasti?
”Lähtisin ehkä enemmin liikkeelle siitä näkökulmasta, mitä kaikkea jo tehdään tai voidaan tehdä uupuneiden nuorten naisten tilanteen parantamiseksi. Teen itse töitä lukiolaisten kanssa ja täältä käsin katsottuna – kun lähes puolet lukioikäisistä tytöistä oireilee tavalla tai toisella – on paljon tehtävissä.
Esimerkiksi koulutuspoliittisessa päätöksenteossa, kuten ops-uudistuksissa, valintajärjestelmäuudistuksissa, kaikissa nuoria koskevissa muutoksissa ja uudistuksissa, asioita tulisi aina tarkastella nuorten näkökulmasta ennen lopullisia päätöksiä.
Mediassa puolestaan voitaisiin pohtia, millainen kärki edellä uudistuksista kerrotaan: katastrofin, uhan ja pöyristelyn hengessä, vai jotenkin toisin. Myös koulujärjestelmän sisällä on lukuisia asioita, joita voitaisiin tehdä toisin ja vahvistaa nuorten osallisuutta ja vähentää kuormittavuutta. Tarvitaan vain riittävästi aikuisia, jotka ottavat nuorten tilanteen tosissaan.”
Mothers in Business ry:n toiminnanjohtaja Annica Moore, ottaako Suomi nuorten naisten uupumuksen tarpeeksi vakavasti?
”Jos uupumus otettaisiin vakavasti, yhteiskunnassamme luotaisiin inhimillisempää työelämää ja puututtaisiin vahvemmin epäkohtiin. Moni nuori nainen rämpii epävarmuudessa: on pätkätöitä, osa-aikaisuutta, työsuhteet katkeavat perheellistymisuutisiin. Uuvuttaa, jos ei voi luottaa siihen, että (työ)elämä kantaa. Myös syntyvyys on pitkään ollut laskussa. Moni pohtii, voiko epävarmassa työelämässä perheellistyä. Jotkut pohtivat liiankin pitkään.
Työuupumuksen kanssa voi jäädä aika yksin. Syitä uupumiseen haetaan usein yksilötasolla. Työuupumus ei myöskään oikeuta Kelan maksamaan sairauspäivärahaan. Näin työnantajan mahdollisesti aiheuttama uupumus ja sen vaatima sairausloma jäävät yksilön maksettavaksi – ellei ota esimerkiksi masennusdiagnoosia kantaakseen.
Vanhemmuudesta on tullut monelle yksinäistä ja suorituskeskeistä, mikä on omiaan lisäämään paineita ja uupumusta. Osaammeko me yhteiskuntana olla tarpeeksi armollisia nykyvanhemmille, jotka tasapainoilevat raskaan työarjen ja erilaisten perhevelvoitteiden välillä yrittäen muistaa aivan tolkuttomasti asioita, erilaisista Wilma-viesteistä päiväkodin retkieväisiin? Kuormittaa voivat myös koulun, päiväkotien, neuvolan erilaiset ja epäjohdonmukaiset viestintäjärjestelmät, kaiken maailman kenkäsuositukset, ruokasuositukset, ruutuaikasuositukset, naapurin Irman mielipiteet ja kaikki muutkin hyväntahtoiset vaatimukset, joita olisi hyvä toteuttaa, jottei lapset kasva kieroon – ei ihme, että uuvuttaa!
Myös terapiaan on vaikeaa päästä. Apua pitäisi olla saatavilla matalalla kynnyksellä silloin, kun on tarve.”
Kelan asiantuntijalääkäri Helena Rasi-Hakala, ottaako Suomi nuorten naisten uupumuksen tarpeeksi vakavasti?
”Nuorten naisten uupumusoireet ovat edelleen lisääntyneet huolestuttavasti. Kehitys on alkanut jo ennen maailmanlaajuista koronapandemiaa, Ukrainassa käytävää sotaa ja ilmastonmuutoksen tuomaa uhkaa.
Maailma kuvautuu nykypäivänä hyvin suorituskeskeisenä ja tehokkuusorientoituneena. Paineet kohdistuvat jo lapsiin ja nuoriin: lapsiperheiden arki on kuormittavaa, koulussa vaaditaan varhain itseohjautuvuutta, sosiaalinen media luo paineita ja elämässä tavoitellaan täydellisyyttä. Avun saaminen voi olla vaikeaa.
Myönteisenä asiana voidaan pitää sitä, että nuorten naisten uupumuksesta on ruvettu puhumaan. Työhyvinvointiin on alettu kiinnittää huomiota. Kelassa on kehitetty nuorten ammatillista ja harkinnanvaraista kuntoutusta. Silti edelleen asenteissa, työelämässä, perheiden arjen tuessa, terveydenhuollossa ja koululaitoksessa on paljon tehtävää.”
MIELI ry:n kriisitoimintojen johtaja Sanna Vesikansa, ottaako Suomi nuorten naisten uupumuksen tarpeeksi vakavasti?
”Valitettavasti ei toistaiseksi ole ottanut. Hyvä alku on kuitenkin se, että nuorten naisten uupuminen on tunnistettu ja tunnustettu. Silti toimenpiteitä uupuu yhä.
Nyt tarvittaisiin ilmiön laaja-alaista ymmärrystä, sillä nuorten naisten uupumisen taustalla on useita erilaisia tekijöitä. Silloin osattaisiin tehdä oikeita päätöksiä politiikan kaikilla sektoreilla. Paineita nuorten naisten niskaan tulee niin koulutukseen ja opetukseen, työelämään ja perheellistymiseen liittyvistä asioista. Ilmastokysymykset huolestuttavat ja oma pärjääminen elämässä pelottaa. Jo pelkkä nuorten naisten työelämässä kokeman työuupumuksen tai työyhteisön kuormituksen vähentäminen vaatisi myös lainsäädännöllisiä toimia ja juurisyihin puuttumista. Samoin esimerkiksi nuorten perheiden tukeminen.
Mieli ry:hyn tulee paljon yhteydenottoja nuorilta naisilta, ja pahan olon lisääntyminen näkyi jo ennen koronaa. Ikävintä on, että suorituspaineet valuvat yhä nuoremmille tytöille, ja paha olo lisääntyy myös pojilla. Yksinäisyys ja kiusaamiskokemukset ovat yhä aivan liian yleisiä nuorilla.
Mieli ry esittänyt laaja-alaista nuorten hyvinvointiin keskittyvää Nuorten hyvinvointiohjelmaa ja tuonut nuorten mielenterveysongelmat esille myös hallitusneuvotteluissa. Tarvitaan vahvaa mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyä sekä matalan kynnyksen tukea nuorille ja nuorille perheille.”
Kelan järjestämän keskustelun voi katsoa tallenteena MTV Katsomosta.