Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Hennamari Mikkola toivoo laatu­rekisteriä sote-palvelulle

Suomesta puuttuu kansallinen sote-palvelujen laaturekisteri. Luotammeko siihen, että järjestelmä toimii, vaikka tieto palvelun laadusta tulisi kaverilta, kysyy Kelan tutkimusprofessori Hennamari Mikkola.
Teksti Päivi Maaniitty Kuvat Vilja Harala
Vasta kun palvelut on luokiteltu, niiden laatua pystytään mittaamaan, muistuttaa Hennamari Mikkola.
Vasta kun palvelut on luokiteltu, niiden laatua pystytään mittaamaan, muistuttaa Hennamari Mikkola.

”Sote-palvelujen laatua mitataan Suomessa eri tavoin. Potilasvahinkorekisteri seuraa tapahtuneita vahinkoja, Valvira valvoo henkilöstön pätevyyttä ja järjestelmän toimintaa, tuottajilla on omat laatusertifikaattinsa ja kuntien ja Kelan kilpailutuksissa ovat useimmiten mukana kokemukseen ja koulutukseen liittyvät laatukriteerit.

Laatutietoja, kuten kuolleisuutta ja leikkausten uusintariskiä, seurataan myös sairaaloissa.

Kaikki laatutieto on pääosin julkista, mutta sitä ei ole koottu mihinkään. Se on ongelma.

Kaikki laatutieto on pääosin julkista, mutta sitä ei ole koottu mihinkään. Se on ongelma.

Monessa muussa maassa voi katsoa netistä, kuinka monen tähden sairaalaan on menossa. Lääkäreitä on listattu jopa sen mukaan, kuinka moni potilas on kuollut heidän tekemäänsä operaatioon.

Suomessa sote-palvelun laadusta ei voi tietää etukäteen, jos ei ole sattunut kuulemaan siitä kaverilta.”

Sote-palvelun laadun yhtenäiset mittarit puuttuvat

”Ihmiset yhdistävät laadun eri asioihin. Usein palvelun arvioidaan olevan laadukasta, jos sen hinta on korkea. Hinta ei kuitenkaan välttämättä kerro laadusta.

Toiset taas saattavat käydä siellä, minne pääsee hoitoon nopeasti, vaikka nopea pääsy palveluun voi johtua myös asiakkaiden puutteesta. Myös ystävällisyys, hyvä tunnelma ja hyvät vuorovaikutustaidot voivat luoda mielikuvan laadukkuudesta.

Ystävällisyys, hyvä tunnelma ja hyvät vuorovaikutustaidot voivat luoda mielikuvan laadukkuudesta.

Taloustieteilijänä ajattelen, että palvelun tehokkuus on laadun arvioimisessa tärkeintä niin asiakkaan kuin päättäjienkin kannalta. Oikein kohdennettu hoito ei tuhlaa resursseja ja säästää asiakkaan useilta erillisiltä lääkärikäynneiltä.

On silti vaikeaa verrata esimerkiksi ikääntyneen hoiva- ja kotipalvelua ja nopeaa rokotuskäyntiä sote-keskuksessa. Vasta kun palvelut on luokiteltu, niiden laatua pystytään mittaamaan. Onneksi THL on nyt käynnistänyt kansallisen laatujärjestelmän pilotoinnin.”

Valinnanvapaus on rajallista

Sote-uudistukseen liittyvän valinnanvapauden laajuus tulee riippumaan resursseista. Kuuta taivaalta ei pystytä lupaamaan.

Pientä Kela-korvausta yksityisiin lääkäripalveluihin tällä hetkellä saavat noin 1,5 miljoonaa ihmistä pystyvät itse valitsemaan hoitopaikan lisäksi myös heitä hoitavan erikoislääkärin. Vastaavaa mahdollisuutta julkisessa järjestelmässä ei tule olemaan. Valittavaksi tulevat vain sote-keskukset, eivät lääkärit.

Yksityisistä lääkäripalveluista itse maksavat ostavat samalla autonomiaa.

Yksityisistä lääkäripalveluista itse maksavat ostavat samalla autonomiaa. He saavat hallita palvelua ja saattavat kokea palvelun myös yksityisyyden suojelemisena. He eivät ehkä halua mennä julkisen terveysaseman odotustilaan, missä vastaan voi tulla naapuri.

Yksityistä käyttämällä vältetään myös pakollinen yleislääkärikäynti, mikä nopeuttaa palvelun saamista.

Myös liika valinnanvapaus voidaan kokea vaikeana. Asiakas ei tutkimustenkaan mukaan aina osaa valita, ja hän saattaakin toivoa, että ammattilainen tekee valinnan hänen puolestaan.”

Digitaalisuutta ei hyödynnetä

”Digitaaliset käytännöt tulevat lisääntymään sote-palveluissa. Jo nyt työterveyshuollon chat-palvelu osaa antaa asiakkaalle vastauksen viidessä minuutissa. Palveluissa voidaan hyödyntää tekoälypohjaisia sovelluksia, jotka luovat asiakkaan antamien tietojen pohjalta lääkärille ratkaisuvaihtoehtoja.

Lentokentällä oleva baggage drop -itsepalveluautomaattikin tuntui aluksi oudolta. Nyt kun siihen on tottunut, ei enää edes haluaisi mennä tiskille. Sukupolvien vaihtuessa asiakkaat osaavat käyttää uutta teknologiaa aina vain paremmin.

Vanhemmille ihmisille voi sopia puheen tunnistava sovellus, joka lähettää palveluun viestin asiakkaan tarpeesta. Ihmiset haluavat vaivattomia palveluja. Ne tulevat olemaan alan kilpailuvaltti.”

Hennamari Mikkola
  • Kelan tieto- ja viestintäyksikön päällikkö
  • Tutkimusprofessori, kauppatieteiden tohtori (kansantaloustiede)
  • Asiantuntemusalueina muun muassa sote-järjestelmä ja sen rahoitus ja markkinat
  • Asia, jonka muuttaisin sosiaaliturvassa: Toivoisin, että ihmisiin luotettaisiin enemmän ja vähennettäisiin kuittien, lippujen ja lappujen tarvetta etuuspäätösten teossa.