Kelan aktuaariryhmä julkaisi keväällä 2015 pitkän aikavälin laskelmat vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Kelan hoitamaan sosiaaliturvaan. Laskelmat on tehty väestöjaotteluun perustuvalla ennustemallilla, jossa etuuksia tarkastellaan eri väestöryhmien sisällä.
Kelan kehittämässä ennustemallissa väestö on jaettu työllisiin, työttömiin, eläkeläisiin ja muihin. Eläkeläisten ryhmässä ovat vuoden lopussa omaa eläkettä saavat. Työttömiä ovat vuoden aikana työttömyyskorvausta saaneet henkilöt, pois lukien eläkeläisiksi luokitellut. Työllisiä ovat vuoden aikana työtuloja saaneet edellisiin ryhmiin kuulumattomat. Loppuosa väestöstä muodostaa muut-ryhmän.
Viidennes päivistä eläkeläisille
Sairauspäivärahan saajista suurin osa on luonnollisesti työllisiä. Kaikissa ryhmissä on kuitenkin sairauspäivärahojen saajia.
Eläkeläisiksi on määritelty kaikki vuoden lopussa eläkkeellä olevat, joten sairauspäivärahaa ovat voineet saada henkilöt, joiden eläke on alkanut tarkasteluvuonna.
Sairauspäivärahan saajista eläkeläisiä on harvempi kuin joka kymmenes, mutta päivistä lähes viidennes on korvattu eläkeläisille.
Sairauspäivärahan saajista eläkeläisiä on harvempi kuin joka kymmenes, mutta päivistä lähes viidennes on korvattu eläkeläisille. Työkyvyttömyyseläkettä edeltää usein pitkä sairauspäivärahakausi.
Muut-ryhmän osuus sairauspäivärahan saajana on vähäinen, vaikka saajakohtainen korvattujen päivien määrä on suuri.
Riski on suurin 58-vuotiaana
Sairauspäivärahalle joutumisen riski kasvaa väestötasolla tarkasteltuna noin 60 ikävuoteen saakka. Suurimmillaan riski on 58-vuotiailla. Heistä 13 % sai sairauspäivärahaa vuonna 2013.
Riski kääntyy laskuun noin 60-vuotiailla. Tähän vaikuttanee esimerkiksi se, että 60 vuotta täyttäneiden työkykyä ja eläkeoikeutta arvioitaessa painotetaan hakijan kykyä selviytyä ammatissaan. Helpotettu pääsy työkyvyttömyyseläkkeelle vähentää sairauspäivärahan tarvetta.
Keskimäärin 48 korvattua päivää
Väestöryhmien väliset erot tulevat parhaiten esiin, kun tarkastellaan sairauspäivärahan kestoa ja keskimääräistä tasoa. Sairauspäivärahan saajille maksettiin sairauspäivärahaa keskimäärin 48 päivältä vuonna 2013.
Korvattujen päivien määrä on väestötasolla tarkasteltuna suurin nuorilla, jotka ovat siirtymässä työkyvyttömyyseläkkeelle. Päivien määrä on väestötasolla alimmillaan alle 30-vuotiailla ja lähtee nousuun sitä vanhemmilla.
Korvattujen päivien määrä on väestötasolla tarkasteltuna suurin nuorilla, jotka ovat siirtymässä työkyvyttömyyseläkkeelle.
Työllisillä korvattuja päiviä saajaa kohden on vähiten, alimmillaan keskimäärin noin 30 päivää vuodessa. Työttömien sairauspäivärahapäivien määrä kasvaa työllisten tapaan iän mukana, mutta päiviä on työttömillä lähes kaksinkertaisesti työllisiin verrattuna.
Sairauspäiväraha voi tulla työttömälle työttömyyspäivärahaa edullisemmaksi. Sairauspäivärahan hyödyntämiseen kannustaa myös se, että ansiopäivärahapäivien laskuri ei juokse sairauspäivärahakaudella.
Myös muut-ryhmässä sairauspäivärahapäivien määrä on saajaa kohden suuri jo nuorilla ja kasvaa vielä iän myötä. Eläkeläisten ryhmässä korvattujen päivien määrä on suurimmillaan nuorilla ja laskee iän karttuessa.
Päiväraha seuraa palkkajakaumaa
Keskimääräinen päiväraha vuonna 2013 oli 56,62 euroa. Keskimääräisen päivärahan suuruus noudattaa väestötasolla palkkajakauman muotoa. Se kasvaa noin 50-vuotiaaksi asti ja kääntyy sen jälkeen hienoiseen laskuun. Keskimääräisen päivärahan alaraja on vähimmäismääräinen päiväraha, joka vuonna 2013 oli 23,77 euroa.
Keskimääräisen päivärahan suuruus kasvaa noin 50-vuotiaaksi asti ja kääntyy sen jälkeen hienoiseen laskuun.
Päivärahat ovat luonnollisesti suurimmillaan työllisillä. Työllisten päivärahan taso myös kasvaa iän mukana aina 60-vuotiaaksi asti. Muissakaan ryhmissä keskimääräinen päivärahan taso ei sanottavasti laske 50:nnen ikävuoden jälkeen, mutta näiden ryhmien saajamäärien suhteellisen osuuden kasvu saa väestötason päivärahan keskiarvon laskemaan iän myötä.
Eläkeläisten keskimääräistä pienempi sairauspäiväraha kertoo epäsuorasti työkyvyttömyysriskin kohdistuvan keskimääräistä pienituloisempiin.
Eläkeuudistus lisää kuluja 30 %
Eläkeuudistukseen liittyvä eläkeiän vaiheittainen nosto vähentää vanhuuseläkeläisten määrää ja lisää työllisyyttä nykyisen alimman vanhuuseläkeikäluokan jälkeisissä ikäluokissa. Toisaalta samalla kasvanevat myös työkyvyttömyyseläkeläisten ja työttömien määrät. Työllisten määrän lisääntyminen kasvattaa myös palkkasummaa ja bruttokansantuotetta.
Ennusteen mukaan eläkeuudistus kasvattaa sairauspäivärahan saajien määrää 20 %.
Voimme arvioida eläkeuudistuksen vaikutuksia olettamalla, että sairauspäivärahan suureet jatkavat ennen nykyistä alinta vanhuuseläkeikää havaittua kehitystä yhä vanhempiin ikäluokkiin eläkeiän noustessa. Ennusteen mukaan eläkeuudistus kasvattaa sairauspäivärahan saajamäärää 20 % ja kuluja 30 % vuoteen 2080 mennessä.
Sairauspäivärahan kulujen kasvu ylittää eläkeuudistuksesta johtuvan palkkasumman kasvun. Sairauspäivärahan rahoittamiseen vaadittavat vakuutusmaksut ovat siis hieman korkeammat kuin ilman eläkeuudistusta tehdyssä ennusteessa. ¶
Väite ja vastaus
Väite: Sairastelu lisäntyy yli 30-vuotiaana.
Vastaus: Totta sairauspäivärahan tarpeen näkökulmasta. Väestötasolla riski joutua sairauspäivärahalle kasvaa yli 25-vuotiailla lähes lineaarisesti vajaat 2,5 % ikävuotta kohden lähes 60 ikävuoteen saakka. Myös korvattujen päivien vuotuinen määrä kasvaa yli 30-vuotiailla iän mukana.
Väite: Naiset sairastelevat miehiä enemmän.
Vastaus: Totta sairauspäivärahan käytön näkökulmasta. Vaikka miehille korvataan keskimäärin enemmän päiviä henkilöä kohti, on naisilla suurempi riski joutua sairauspäivärahalle. 50-vuotias mies on sairauspäivärahalla keskimäärin noin viisi päivää vuodessa, nainen päivän enemmän. Toisaalta miesten ja naisten välinen palkkaero näkyy myös sairauspäivärahan tasossa. Naisen sairauspäivärahaeuro oli vuonna 2013 noin 88 senttiä.
Väite: Valtio säästää sairauspäivärahasta leikattaessa.
Vastaus: Tarua. Valtio rahoittaa vain vähimmäismääräiset sairauspäivärahat eli noin 3 % kokonaismenosta. Leikkaukset eivät ole niihin indeksileikkauksia lukuun ottamatta kohdistuneet. Sairauspäivärahat ovat osa lakisääteisen sairausvakuutuksen työtulovakuutusta, joka rahoitetaan pääasiallisesti työnantajilta sekä palkansaajilta ja yrittäjiltä perittävillä vakuutusmaksuilla. Sairauspäivärahaleikkaukset pienentävät vakuutusmaksuja, mikä toki vaikuttaa julkiseen talouteen.
Väite: Työkyvyttömyyseläke on taloudellisesti sairauspäivärahaa kannattavampi.
Vastaus: Tietyissä tapauksissa totta. Työkyvyttömyyseläke voi työhistoriasta ja palkkatasosta riippuen olla sairauspäivärahaa korkeampi, mikä voi kannustaa pyrkimään eläkkeelle. Aineistosta havaitaan, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyville korvattavien päivien määrä vähenee iän mukana. Osa tästä selittyy kannustinvaikutuksella. Vuosien 2016 ja 2017 sairauspäivärahaleikkaukset lisäävät eläkkeen houkuttelevuutta.
Lue lisää:
- Kansaneläkelaitos (2015). Aktuaariraportti, Kelan hoitama sosiaaliturva 2014–2080 (verkkojulkaisu). Kelan aktuaarijulkaisuja 11, 2015.
- Isolankila, T. Väestöjaotteluun perustuva ennustemalli – sairauspäiväraha ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutusten tarkastelu. SHV-harjoitustyö.