Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
27.5.2015

Ennuste: Sairausvakuutuksen osuus Kelan menoista kasvaa

Rahoituksen painopiste siirtyy valtiolta vakuutetuille, työnantajille ja kunnille.
Teksti Pertti Pykälä, aktuaaripäällikkö

Kelan rooli suomalaisessa sosiaaliturvassa muuttuu merkittävästi seuraavien 65 vuoden aikana. Väestö ikääntyy ja sairausvakuutuksen osuus kokonaiskuluista kasvaa.

Kahden seuraavan vuosikymmenen
aikana väestön vanhenemisen yhteiskunnalle aiheuttama haaste on suurimmillaan. Suurten ikäluokkien ikääntyessä vanhusten määrä ja osuus koko väestöstä kasvaa voimakkaasti. Vuonna 2014 yli 80-vuotiaita oli 280 000. Vuonna 2030 heitä on noin 500 000. Työikäisten 18–65-vuotiaiden määrä on vähentynyt vuodesta 2010 alkaen.

Vähimmäisturvan osuus kasvaa lähivuosina

Kokonaismenojen määrä oli vuonna 2014 saman verran kuin 7,1 % bruttokansantuotteesta (BKT). Kansantalouden kasvuun suhteutettuna kasvu on siis maltillista. Suhde pienenee melko tasaisesti ja on noin 5,7 % vuonna 2040 ja 4,7 % vuonna 2080.

Kun etuuksia tarkastellaan ryhminä, niiden suhde BKT:hen muuttuu eri tavalla. Kelan ennusteen mukaan kansaneläkkeen saajien osuus eläkkeensaajista pienenee noin 30 %:iin vuonna 2040 ja noin 25 %:iin vuonna 2080, koska työeläkkeet kasvavat. Kelan maksamien eläkkeiden BKT-suhde pienenee kolmasosaan nykytasosta.

Vähimmäisturvaetuuksien eli työttömyyden perusturvan, asumistuen ja toimeentulotuen suhde on suurimmillaan vuonna 2017, jolloin toimeentulotuen maksaminen siirtyy Kelalle. Näiden etuuksien suhde BKT:hen puolittuu kuitenkin tarkastelukauden loppuun mennessä.

Myös lapsi- ja opintoetuuksien suhde puolittuu nykytasosta. Sairausvakuutusetuuksien (työtulovakuutus ja sairaanhoitovakuutus) ja vammaisetuuksien suhde pysyy ennallaan koko tarkastelukauden.

Ennuste tarkoittaa muutoksia rahoitusosuuksiin. Rahoituksen painopiste siirtyy valtiolta vakuutetuille, työnantajille ja kunnille, kun sairausvakuutuksen osuus Kelan menoista kasvaa ja toimeentulotuki tulee Kelaan.

Eläkeuudistus lisää kokonaismenoja

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutukset Kelan etuuksiin vaihtelevat. Eläkeuudistus lisää Kelan kokonaismenoja 1,6 % vuonna 2040 ja 3,8 % vuonna 2080.

Vuonna 2080 Kelan maksamat eläkkeet ovat 10 % pienemmät, sairauspäivärahat noin 30 % suuremmat ja vähimmäisturvamenot 10 % suuremmat kuin nykylain mukaan.  Muihin Kelan maksamiin etuuksiin eläkeuudistuksen ei oleteta vaikuttavan merkittävästi.

 

Ennuste ulottuu vuoteen 2080

Kela on julkaissut laskelmat hoitamansa sosiaaliturvan kehitysnäkymistä. Laskelmat kertovat väestön ikääntymisen ja vuoden 2017 eläkeuudistuksen vaikutuksista Kelan etuuksiin.

Pitkän aikavälin laskelmiin liittyy epävarmuustekijöitä, ja laskelmien tulokset riippuvat tehdyistä oletuksista.

Laskelmat perustuvat väestöennusteeseen. Kansantaloussuureiden muutos vuodesta 2020 eteenpäin on vakio: inflaatio on 1,7 % ja reaalinen ansiotaso on 1,6 % ja työttömiä on 7 % työvoimasta vuodesta 2025 lähtien. Vuodesta 2020 lähtien kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia korotetaan puolella reaaliansiotason kasvusta.

Sairausvakuutusrahastosta maksettavista etuuksista oletetaan, että lääkkeiden ja sairaanhoidon hinnat kehittyvät ansiotason kehityksen mukaisesti. Lisäksi oletetaan, että sairaanhoitokorvausten korvaustaso säilyy nykyisenä. Vuoden 2017 eläkeuudistus on huomioitu peruslaskelmassa.

Myös vaihtoehtoisia laskelmia on tehty sellaisten skenaarioiden mukaan, että työttömyys, ansiotason kasvu ja eläkeikä muuttuvat suuntaan tai toiseen.

Aktuaariraportti, Kelan hoitama sosiaaliturva 2014–2080. Kansaneläkelaitos Aktuaariryhmä. Julkaistaan Helda-tietokannassa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje