Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
25.2.2015

Eläkeuudistus ei poista köyhyysloukkuja

Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas pitää eläkeuudistusta mielenkiintoisena – myös sitä, mitä siinä ei sanota.
Teksti Johanna Hytönen

”Esimerkiksi kansaneläkkeistä, sukupuolten välisistä eroista tai yksin asuvien heikommasta tilanteesta ei puhuta mitään”, hän jatkaa.

Kangas kertoo, että Euroopan unionissa on kiinnitetty huomiota iäkkäiden yksin elävien naisten köyhyyteen 
Suomessa. EU:n laskelmien mukaan 19,7 % yli 65-vuotiaista suomalaisista naisista elää alle köyhyysrajan. EU-maiden keskiarvo on 14,6 %. Suomalaisista miehistä vastaava osuus on 11,7 %, joka on lähellä EU:n keskiarvoa.

Naisten suurempi osuus on usein seurausta kotona lasten kanssa vietetyistä vuosista, lyhyestä työhistoriasta ja pienistä tuloista.

”Kiinnostavaa olisi ollut, jos eläkeuudistuksessa olisi esimerkiksi hyvitetty hoitovapaista paremmin”, Kangas pohtii.

Pitkä eläkeaika heikentää eläkkeen arvoa

Eläkeuudistus tähtää Kankaan mukaan työurien pidentämiseen sekä kepillä että porkkanalla. Vaikka karttumaprosentti pienenee, eläketuloa kertyy pidemmältä ajalta.

”Koska elinikä pitenee odotettua ripeämmin, uudistuksella yritetään vaikuttaa myös siihen, että ihmiset työskentelisivät pidempään ja eläkkeellä vietetty aika lyhenisi. Jos eläkeaika on pitkä, eläkkeen arvo heikkenee ja köyhyysriski kasvaa”, Kangas toteaa.

Kansaneläkkeellekin on edelleen tarvetta tilanteessa, jossa työsuhteet monimuotoistuvat ja toiminimet, luova freelancetyö ja osuuskunnat yleistyvät.

”Aikaa myöten joudutaan miettimään, kannattaako eläketurvassa ylläpitää kahta rinnakkaista perusturvajärjestelmää, kansaneläkettä ja takuueläkettä”, Kangas arvelee.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet