Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
16.10.2020

Asunnottomuus

Porttikongeissa majaa pitäviä ja veneen alla nukkuvia alkoholisoituneita miehiä? Kuva asunnottomuudesta on edelleen räikeän stereotyyppinen. Vaikka asunnottomien määrä on vähentynyt pitkäjänteisen sosiaalityön ansiosta, piiloasunnottomuudesta on tullut nyky-yhteiskunnan uusi ongelma. Asunnottomien yötä vietetään jälleen 17. lokakuuta.
 
Teksti Karoliina Närvänen | Kuvat Ville Rinne

Suomessa oli vuoden 2020 lopussa 4 600 yksin elävää asunnotonta. Se on 259 vähemmän edellisvuoteen verrattuna.

Tilastot kertovat asunnottomuuden vähentyneen kahdeksatta vuotta peräkkäin. Tilastointi ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sillä asunnottomuus on saanut uudenlaisia muotoja.

Lähes 70 prosenttia asunnottomista asuu tuttavien luona

Asunnottomiksi määritellään ihmiset, joilla ei ole omaa asuntoa tai voimassa olevaa vuokrasopimusta.

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA jakaa asunnottomat kolmeen ryhmään.

Tilapäisesti tuttavien tai sukulaisten luona asuvia oli 64 prosenttia asunnottomista vuonna 2020.  Ulkona, porrashuoneissa, ensisuojissa tai vastaavissa asui 17 prosenttia ja asuntoloissa tai majoitusliikkeissä 11 prosenttia asunnottomista. Laitosmaisissa yksiköissä asui loput 8 prosenttia asunnottomista.

Jokainen on potentiaalinen asunnoton

Asunnottomien yötä vietetään jälleen lauantaina 17. lokakuuta YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä eri puolilla Suomea. Vuonna 2020 teemana oli ”Oma koti hurjan kallis”.

Yksittäinen asunnottomuutta ylläpitävä rakenteellinen asia onkin kohtuuhintaisten asuntojen puute.

”Liian kallis asuminen altistaa erilaisille ongelmille. Esimerkiksi työpaikan menettämisen jälkeen valmiiksi tiukka taloudellinen tilanne saattaa kriisiytyä, eikä asunnottomuus ole siinä tilanteessa harvinaista”, kuvaa Kelan suunnittelija Ville-Veikko Hirsi

Liian kallis asuminen voi altistaa asunnottomuudelle.

Työpaikan menettäminen tai muu talouteen vaikuttava muutos voi aiheuttaa taloudellisen kriisin ja johtaa asunnottomuuteen.

Myös omistusasunnosta voidaan häätää esimerkiksi vastikkeenmaksun laiminlyöntien, häiriön aiheuttamisen tai asunnon kunnossapidon laiminlyöntien vuoksi. Ne kertovat Hirsin mukaan asumistaitojen puutteesta.

”Asunnottomuus voi koskea ketä tahansa. Kuka tahansa on potentiaalinen asunnoton, jos asiat menevät huonosti”, muistuttaa Hirsi.

Piiloasunnottomuus lisääntyy

Tilapäisesti muiden luona majoittuvien asunnottomien joukkoon kuuluu piiloasunnottomia. He saattavat olla kirjoilla tutun tai vanhempien luona mutta majoittuvat käytännössä tilapäisesti sohvalla.

”Jos asuu toisen sohvalla, se ei ole koti tai asunto. Tällainen ratkaisu altistaa myös taloudelliselle hyväksikäytölle. Sohvasta voidaan periä kohtuutonta vuokraa. Erityisesti yksin elävät naiset ovat todella haavoittuvassa asemassa.”, kertoo Hirsi.

Yksi asunnottomuuden muoto on myös se, että asunto ei ole ihmisarvon mukainen.

”Erityisesti maaseudulla on edelleen ihmisiä, jotka asuvat torpantapaisissa, joissa ei ole sähköä eikä vettä. On myös perheitä, joilla on liian pieni asunto sen vuoksi, että isompaa asuntoa ei ole saatavilla”, listaa Hirsi.

Asunnottomien naisten määrä laskussa

Asunnottomia naisia oli vuonna 2020 tilastojen mukaan 1 065 Se on 125 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2019.

Vaikka asunnottomien naisten määrä on vähentynyt, naisten osuus asunnottomista on kasvanut 2000-luvulla. Naisten osuus asunnottomista oli 25 prosenttia vuonna 2020.

Korona on tuonut piiloasunnottomuutta esiin

Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn apulaisjohtaja Hanna Dhalmann kertoo, että kevään 2020 aikana pelättiin koronan aiheuttamien talousvaikeuksien näkyvän vuokranmaksukyvyn heikkenemisenä. Tilastoissa ei kuitenkaan ainakaan toistaiseksi ole näkynyt minkäänlaista sitä osoittavaa piikkiä.

”Meillä Suomessa on hyvät turvaverkot verrattuna muihin Euroopan maihin. Tilanne voi muuttua kuitenkin nopeastikin, jos tilanne koronan takia pitkittyy. Toisaalta korona on tuonut piiloasunnottomuutta esiin, sillä tuttavien luona ei ole voinut majoittua”, kuvaa Dhalmann.

Palveluiden tulee seurata aikaa

Muutamia kymmeniä vuosia sitten suurin osa asunnottomista asui ulkosalla. Nyt asunnottomuus on muuttunut näkymättömämmäksi. Haasteena on erityisesti nuorten piiloasunnottomuus.

Monilla nuorilla saattaa olla puutteelliset tiedot siitä, miten vuokravakuudet, kotivakuutukset ja vuokran maksut hoidetaan ja mitkä ovat taloyhtiön pelisäännöt. Nämä asiat myös periytyvät.

”Jos asuu toisen sohvalla, se ei ole koti tai asunto.”

Nuorella voi olla puutteelliset tiedot siitä, miten arjen talousasiat hoidetaan.

Hirsi painottaa ennaltaehkäisevän tuen merkitystä ja antaisi vastuuta myös peruskoulutukselle.

”Näen työssäni paljon sitä, että kotoa pois muuttaneella nuorella ei ole turvaverkkoja. Hän on ensimmäisessä omassa kodissaan ja asiat lähtevät heti väärään suuntaan. Puhdasta tietämättömyyttä voitaisiin ehkäistä koulussa käymällä läpi arjen taitoja”, pohtii Hirsi.

Vaikeissa tilanteissa olisi tärkeää saada mahdollisimman aikaisin nuoret keskustelemaan esimerkiksi kunnan sosiaalityötekijän kanssa. Tämä voisi ohjata oikeisiin palveluihin, ennen kuin on liian myöhäistä tehdä järkeviä ratkaisuja.

”Jos avuntarve ei tule esille tai nuori ei osaa hakea apua, palvelujärjestelmä reagoi vasta siinä vaiheessa, kun asiat ovat jo todella huonosti. Silloin korjaaminen on vaikeaa”, kuvaa Hirsi.

Monilla on edelleen huono kuva sosiaalitoimesta. Maineen parantamista tarvitaan. Hirsi kuitenkin korostaa, että niin Kelassa kuin sosiaalitoimessakin on viime vuosina herätty kehittämään palveluvalikkoa ihmisten tarpeisiin.

Nyt Kelassa pyritään olemaan siellä missä ihmisetkin ovat, kuten verkkopalveluissa, sosiaalisessa mediassa ja erilaisissa tapahtumissa. Toimistolla asioimisen sijaan voi avata videopuhelun palveluneuvojan kanssa. Myös erilaisia chat-vaihtoehtoja kehitetään.

Lisäksi Kela haluaa toimia yhteistyössä kuntien sosiaalitoimen ja esimerkiksi kolmannen sektorin palveluntuottajien kanssa. Kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien palveluntarpeeseen Kelan peruspalvelut ovat usein riittämättömiä, joten kahden toimijan välistä syvää yhteistyötä tarvitaan.

Yhteistyöllä tukea pitkäaikaisasunnottomille

Asunnottomuutta voitaisiin ehkäistä myös viranomaisten ja järjestöjen yhteistyöllä. Hyvänä esimerkkinä on ViaDia Pirkanmaa ry:n ja Kelan yhteistyö.

Yhteistyön kohderyhmänä ovat kaikkein syrjäisimmässä marginaalissa olevat asunnottomat. Suurin osa ViaDian asukkaista ei ole edes kunnan sosiaalitoimen palveluiden piirissä asumisen alkaessa.

ViaDia Pirkanmaa järjestää Tampereella asuntoja pitkäaikaisasunnottomille. ViaDia Pirkanmaa on asunnon päävuokralainen ja kantaa vastuun asunnosta ja asukkaaseen liittyvistä riskeistä. Tämän lisäksi ViaDia on asukkaan tukena arjessa.

”Ensin on tärkeää saada etuudet rullaamaan ja laskut maksuun. Ongelmana on voinut olla se, että Kela on lähettänyt pitkäaikaisasunnottomalle viestin osoitteeseen, jota ei enää ole. Monella ei ole myöskään pankkitunnuksia, joiden avulla hoitaa asioita”, kertoo ViaDia Pirkanmaan toiminnanjohtaja Pekka Matilainen.

Yhteistyössä syntyneen mallin avulla ViaDian henkilökunta hoitaa asiakkaan tukiasiat suoraan Kelan etuuskäsittelijän kanssa asiakkaan suostumuksella.

”Yhteistyössä tehty toimintamalli on vähentänyt tukihakemusten virheitä ja helpottanut esimerkiksi lisäselvitysten tekemistä. Usein asiakkaan asiat voidaan hoitaa kerralla kuntoon”, kertoo Matilainen.

Artikkelia on päivitetty 14.10.2021 vuoden 2020 tilastoilla.

Asunnottomien yötä vietetään 17.10. eri puolilla Suomea.

Asunnottomuus_aloituskuva

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje