Mitkä ovat olleet koronakriisin taloudelliset, terveydelliset ja sosiaaliset vaikutukset eri väestöryhmiin ja sukupuolten tasa-arvoon Suomessa?
Tähän kiinnostavaan kysymykseen etsii vastauksia meneillään oleva tutkimushanke, johon vetovastuussa olevan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohella osallistuvat Kela, Tilastokeskus ja Tampereen yliopisto.
Kelan tutkija Tapio Räsänen sanoo, että Kela on keskittynyt selvittämään korona-aikana lisääntyneen työttömyyden vaikutuksia kotitalouksien tuloihin ja köyhyysriskin kasvuun. Ensimmäisiä tuloksia saatiin toukokuun 18. päivä julkaistusta Sosiaaliturvan stressitesti -työpaperista.
– Valtaosa palkansaajakotitalouksista on riittävästi vakuutettuja työttömyyden varalta, mutta toisaalta osa kotitalouksista on alttiina toimeentulo-ongelmille, Räsänen tiivistää keskeisimmän tutkimustuloksen.
Suurimmat tulonmenetykset yksin asuvilla ja nuorilla
Kelan tutkimuksessa on selvitetty simulointilaskelman avulla, kuinka työttömäksi tai lomautetuksi joutuminen vaikuttaa palkansaajakotitalouksien toimeentuloon. Työttömyyden seurauksena kotitalouksien käytettävissä olevat tulot pienenevät keskimäärin 23 prosenttia eli noin 570 euroa kuukaudessa henkeä kohden.
– Koronakriisin aiheuttama työttömyys ja lomautukset ovat kohdistuneet kuitenkin eri tavoin eri väestöryhmiin. Eniten ne ovat vaikuttaneet yksin asuvien, naisten, nuorten ja matalasti koulutettujen palkansaajien tuloihin.
Räsäsen mukaan tulonmenetykset ovat suhteellisesti suurimpia nuorissa ikäryhmissä. Eniten eli 29 prosenttia tulot pienenevät 21–30-vuotiaiden ikäryhmässä, jossa on paljon yksinasuvia ja työttömyyden perusturvan varassa eläviä. Tässä ikäryhmässä myös tulojen euromääräinen muutos on suurin, 620 euroa kuukaudessa.
Tutkimuksen mukaan eniten tuloja menettävät yksin asuvat. Työttömäksi joutuminen pienentää heidän tulojaan keskimäärin 41 prosenttia eli noin 900 euroa kuukaudessa. Vertailun vuoksi muut kotitaloudet menettävät tuloistaan 17–25 prosenttia eli 400–600 euroa kuukaudessa.
– Lapsiperheillä tulot pienenevät muita kotitalouksia vähemmän sekä suhteutettuna käytettävissä oleviin tuloihin että euromääräisesti. Yksi syy tähän on työttömyyskorvauksen päälle maksettava lapsikorotus.
Työssäoloehdon lyhennys vaikutti vain vähän
Räsäselle yllättävin tutkimustulos on ollut, että koronakriisin alkuvaiheessa toteutetut parannukset työttömyysturvaan hyödyttivät lopulta varsin pientä määrää lomautettuja. Keväällä tehdyssä muutoksessa ansiosidonnaisen päivärahan työssäoloehto lyhennettiin tilapäisesti 26 viikosta 13 viikkoon.
Simuloinnin perusteella työssäoloehdon lyhennys toi vain runsaat tuhat uutta henkilöä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piiriin.
– Tämä johtunee ennen muuta siitä, että moni etuuteen oikeutettu ei ollut työttömyyskassan jäsen, mikä on ansiosidonnaisen tuen saamisen ehto. Etenkin moni nuori on saattanut olla liittymättä kassaan, koska ennen koronaa työttömäksi jäämistä tai lomautusta ei pidetty todennäköisenä.
Kaksi palkansaajaa tuo turvaa kotitaloudelle
Räsäsen huomauttaa, että työttömyyden kohdatessa perheen tuloihin vaikuttaa kotitaloudessa olevien palkansaajien lukumäärä. Jos toinen puolisoista jää työttömäksi tai lomautetaan, käytettävissä on usein edelleen toisen puolison palkkatulo.
– Sen sijaan yksin asuvilla työttömäksi jääminen tarkoittaa palkkatulojen menettämistä kokonaan.
Räsäsen mukaan Sosiaaliturvan stressitesti paljastaa, että kaikista palkansaajakotitalouksista 11 prosenttia on vaarassa pudota köyhyysrajan alle, jos kotitalouden eniten ansaitseva palkansaaja jäisi työttömäksi. Jos asuntolainan lyhennykset otetaan huomioon, niin vaaravyöhykkeessä olisi 13 prosenttia kotitalouksista.
Yksin asuvista noin 24 prosenttia ja yksinhuoltajista 10 prosenttia ei selviytyisi minimikulutuksesta ja asumismenoista.
– Valtaosassa kotitalouksista sosiaaliturva turvaa kuitenkin asumismenot ja välttämättömän kulutuksen, eikä kotitalous joudu työttömyyden myötä köyhyysriskiin.
Myös asuntolainakulujen lisääminen asumismenoihin tuntuu erityisesti yksin asuvilla, yksinhuoltajilla ja lapsiperheissä.
– Asuntolainoissa maksuongelmat näyttäisivät jäävän kuitenkin suhteellisen vähäisiksi. Tosin kotitalouksilla voi olla muitakin lainoja, ja korona on voinut lisätä velkaantumista.
Haavoittuvien ryhmien tunnistaminen tärkeää
Räsänen toivoo, että korona-ajan vaikutuksia selvittävä tutkimus antaa lisätietoa päätöksille, joilla suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää kehitetään kestämään myös koronakriisin kaltaisia äkillisiä häiriötiloja.
– Keskimäärin suomalainen järjestelmä on onnistunut suhteellisen hyvin suojelemaan palkansaajatalouksia työttömyyden varalta. On kuitenkin ihmisryhmiä, jotka menettävät muita enemmän. Heidän tunnistamisensa on tärkeää, jotta etuuksia voidaan kohdistaa entistä paremmin.
Tutkijoita kiinnostavat myös muissa Euroopan maissa tehtävät selvitykset, sillä pandemian vaikutuksissa on ollut maakohtaisia eroja. Myös sosiaaliturvaan tehdyissä muutoksissa on eroja.
– Monissa muissa Euroopan maissa etuuksissa on otettu käyttöön enemmän tasokorotuksia kuin Suomessa. Olemme kiinnostuneita muiden maiden kokemuksista, miten ylimääräiset toimenpiteet ovat vaikuttaneet perheiden toimeentuloon.
– Yhden päätelmän voi kuitenkin jo tehdä nyt. Suomessa sosiaaliturvajärjestelmä on pidemmälle viritetty kuin monessa muussa Euroopan maassa.