Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
25.2.2015

7 kysymystä yrittäjän työttömyysturvasta

Suomessa on noin 300 000 yrittäjää. Heistä vain reilut kymmenen prosenttia kuuluu työttömyyskassaan.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Miika Kainu

1. Miksi niin harva yrittäjä kuuluu työttömyyskassaan?

Syynä on useimmiten tietämättömyys. Monet myös ajattelevat, että yrittäjä ei voi jäädä työttömäksi. Viime vuonna kassaan liittyi kuitenkin ennätysmäiset 6 000 uutta jäsentä.

2. Miksi yrittäjän kannattaisi kuulua työttömyyskassaan?

Kassan jäsenenä yrittäjä saa ansiosidonnaista päivärahaa, jos yritystoiminta pitää lopettaa. Päivärahasta kertyy myös 1,5 prosenttia eläkettä.

Yrittäjä valitsee itse vakuutustasonsa. Se voi olla enintään eläkevakuutuksen vahvistetun työtulon suuruinen mutta vähintään 12 326 euroa vuodessa.

Jos yrittäjä on vakuuttanut itsensä esimerkiksi 25 000 euron vuosityötulotasolle, kertyy ansiosidonnaista päivärahaa 500 työttömyyspäivältä yli 30 000 euroa. Se on lähes kaksi kertaa Kelan maksaman peruspäivärahan verran.

3. Minkälainen työttömyysturva on yrittäjän perheenjäsenillä?

Pääsääntöisesti myös osaomistajat ja yrityksessä työskentelevät perheenjäsenet katsotaan yrittäjiksi, mikä on monelle yllätys. Heidän tulee kuulua yrittäjän eikä palkansaajan työttömyyskassaan, ja he voivat vakuuttaa itsensä enintään vuosittaisen työeläketulonsa enimmäismäärästä. Perheenjäsen voi saada päivärahaa lomautusajalta, jos yrityksestä on lomautettu myös perheen ulkopuolisia työntekijöitä. Yrityksen lopettamista ei siis enää päivärahan maksamiseksi edellytetä. Yrittäjän on syytä huolehtia myös perheenjäsenensä eläketurvasta, jos perheenjäsen työskentelee samassa yrityksessä.

4. Miten jälkisuoja auttaa aloittelevaa yrittäjää?

Jälkisuoja tarkoittaa sitä, että aloitteleva yrittäjä voi saada aiempaan palkkatyöhön perustuvaa päivärahaa, mikäli hän on ollut palkansaajakassan jäsen. Jälkisuoja-aika alkaa päätoimisen yrittäjyyden käynnistymisestä ja kestää 18 kuukautta. Yrittäjäkassaan kannattaa liittyä heti yritystoiminnan alkuvaiheessa, koska samalla alkaa kertyä oikeus yrittäjäpäivärahaan.

5. Miten yrittäjälle kertyy eläkettä?

Eläkettä kerryttävä vähimmäistyötulo on 7 502 euroa vuodessa. Yrittäjä voi valita YEL-vakuutustason, kunhan se ylittää vähimmäistyötulon. Työtulo on hyvä asettaa vastaamaan todellista työtuloa. On hyvä muistaa, että eläkevakuutus ei vaikuta vain tulevan eläkkeen määrään, vaan sen perusteella määritellään myös esimerkiksi sairaus- ja äitiyspäiväraha.

6. Miten lainsäädäntö vastaa muuttuvan työn vaatimuksiin?

Muuttuva työelämä asettaa suuria haasteita lainsäädännölle. Yrityksen perustamiseen liittyvät velvoitteet saavat aikaan, että moni välttää yrittäjyyttä erilaisin ratkaisuin. Viime vuosina esimerkiksi erilaiset laskutusosuuskunnan kautta tehtävät työt ovat lisääntyneet, ja se työ ei oikein ole palkkatyötä eikä yritystoimintaa. Työttömyysturvassa moni saattaa sen vuoksi jäädä 
väliinputoajaksi.

7. Miten viime vuosien laki-
muutokset ovat parantaneet yrittäjän asemaa?

Vuoden 2013 alussa tuli voimaan lakimuutos, jonka mukaan yrittäjän ei tarvitse poistaa yritystä kaupparekisteristä, vaikka hän jäisi työttömäksi. Se on monelle henkisesti iso juttu.

Lisäksi muun muassa tämän vuoden alusta lukien yrittäjä pääsee ansiopäivärahalle jo 15 kuukauden jäsenyydellä. Samalla kassan alin vakuutustaso nousi 8 520 eurosta 12 326 euroon. Se kannustaa maksamaan enemmän vakuutusmaksuja, mikä tuo paremman turvan.

Vastaajana Suomen Yrittäjäin Työttömyyskassan johtaja Merja Jokinen

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje