Viro on edelläkävijä, jonka digitaalisten palvelujen laadulle ja määrälle häviää moni muu valtio. Sähköisten palvelujen käyttöönotto on Virossa helppoa, koska jokaisella kansalaisella on sähköinen henkilökortti.
Verkkopalvelujen vahva tunnistautuminen otettiin Virossa käyttöön vuonna 2002. Sähköinen henkilökortti on kaikille virolaisille pakollinen.
Sähköinen henkilökortti on kaikille virolaisille pakollinen.
”Syntyi kansallinen palveluväylä, jonka päälle kaikki digitaaliset palvelut on rakennettu. Uusia palveluja perustettaessa ei tarvitse aloittaa aina alusta. Koska jokaisella virolaisella on sähköinen henkilökortti, ei yksikään taho ole halunnut ryhtyä rakentamaan omaa tunnistautumisjärjestelmäänsä”, kertoo Madis Tiik.
Madis Tiik on seurannut kotimaansa digitaalisten palvelujen kehittymistä tiiviisti alusta asti. Hän oli sähköisen potilastietojärjestelmän pääarkkitehti. Nyt hän on toiminut viisi vuotta Sitran verkkohankkeiden neuvonantajana. Koulutukseltaan hän on lääkäri ja tekniikan tohtori.
Virossa lähes kaikki reseptit ovat nyt sähköisiä
Sähköisen henkilökortin avulla voi Virossa tunnistautua mihin tahansa sähköiseen palveluun. Saman kortin tai id-numeron takana ovat terveystiedot, sähköiset reseptit ja kansallinen sairausvakuutus, joka vastaa julkisesti rahoitetun terveydenhuollon kuluista.
”Jokaisen kansalaisen tiedot ovat lähtökohtaisesti kaikkien niiden viranomaisten käytettävissä, jotka niitä työnsä puolesta tarvitsevat. Jos haluaa, käytön voi erikseen kieltää. Ihminen omistaa omat tietonsa ja pystyy myös valvomaan, kuka tietoja on katsellut”, Tiik kertoo.
Kaikista resepteistä 84 % kirjoitettiin jo vuonna 2011 sähköisesti.
Sähköinen resepti otettiin etelänaapurissa käyttöön vuonna 2010. E-resepti levisi alle vuodessa lähes kaikkiin terveydenhuollon yksiköihin.
Kaikista resepteistä 84 % kirjoitettiin jo vuonna 2011 sähköisesti. Nyt luku on 97 %. Suomessa sähköisen reseptin yleistyminen kesti vuosia.
Sähköisen reseptipalvelun käyttäminen on yksinkertaista sekä lääkärille, potilaalle että apteekille. Lääkäri saa tietokannasta parissa sekunnissa tiedon siitä, millaisia valmisteita vaikuttavalla lääkeaineella tehdään, mikä on lääkkeiden annostus ja sopivatko ne yhteen potilaan muun lääkityksen kanssa.
Potilas voi noutaa lääkkeet mistä apteekista tahansa. Hinnasta vähennetään Viron sairauskassan eli Eesti Haigekassan maksama lääkekorvaus, mikäli lääke kuuluu korvattavien joukkoon.
Myös sairauspäiväraha myönnetään verkossa.
Myös sairauspäiväraha myönnetään verkossa. Lääkäri lähettää tiedot sähköiseen järjestelmään, mistä ne kulkevat sairauskassaan ja työnantajalle. Korvaukset maksetaan suoraan potilaan tilille, eikä niitä tarvitse erikseen hakea. Varhaiseläkkeestä ja työkyvyttömyyden perustella myönnettävästä työkykyisyysetuudesta päätetään ja ne maksetaan tilille samalla tavalla.
Sosiaaliturvan digitaalisuus hyödyttää epäsuorasti
Digitaalisten palveluiden hyötyjä on Virossa tutkittu, mutta näyttöä suorista säästöistä ei ole.
”Hyödyt ovat epäsuoria ja palautuvat potilaalle tai yhteiskunnalle kokonaisuutena. Ei ole esimerkiksi todettu, että lääkärin aikaa säästyisi sähköisten palvelujen ansiosta”, Tiik sanoo.
Pidemmällä aikavälillä hyödytään esimerkiksi siitä, että kansalaisten terveystietoja kertyy kansalliseen arkistoon vuosien ajan. Tiedot kertyvät keskitetysti, sillä Virossa on kiellettyä arkistoida samaa tietoa, mitä on jo muualla kerätty.
Ajokortin lääkärintodistuksen voi saada kokonaan sähköisesti, jos tarvittavat tiedot löytyvät terveystietokannasta.
Tietojen kerääminen digitaalisesti nopeuttaa kuitenkin palvelua. Ajokortin lääkärintodistuksen voi esimerkiksi saada kokonaan sähköisesti, jos tarvittavat tiedot löytyvät terveystietokannasta.
”Lääkärintodistusta voi pyytää ajokorttia varten sähköisessä järjestelmässä. Hakija vastaa verkossa kysymyksiin, joita on aiemmin kysytty lääkärin vastaanotolla. Sitten hakija lähettää tiedot omalle lääkärilleen”, Tiik kertoo.
Perhelääkärit kilpailutetaan
Jokainen virolainen on listautunut omalle perhelääkärilleen. Lääkäriä pystyy halutessaan vaihtamaan. Vaihdosta ilmoitetaan sähköisesti tai paperisella ilmoituksella, ja lääkärin on yleensä pakko ottaa uusi potilas listoilleen.
”Perhelääkärin vastaanotto on Virossa terveydenhuollon perusyksikkö. Perhelääkäri voi lähettää potilaan erikoissairaanhoitoon, mutta perhelääkärin vastuulle on siirtynyt myös paljon erikoissairaanhoidon tehtäviä. Esimerkiksi verenohennuslääkkeitä käyttävät potilaat, diabeetikot ja verenpainetautia sairastavat ovat pääosin perhelääkärien hoidossa ja käyvät erikoislääkärillä vain harvoin”, Tiik kertoo.
Lääkärit hakevat toimilupaa yhden kunnan alueelle ja toimivat itsenäisinä yrittäjinä.
Lääkärit hakevat toimilupaa yhden kunnan alueelle ja toimivat itsenäisinä yrittäjinä. Luvan saajat kilpailutetaan, mutta lupa myönnetään eliniäksi.
Virolaiset maksavat terveydenhuollostaan vain murto-osan todellisista kustannuksista. Terveydenhuollon maksaa pääosin Eesti Haigekassa. Lääkärien saamien palkkioiden suuruus määräytyy kapitaatioperiaatteella eli potilasmäärän ja aiemmin toteutuneiden kustannusten perusteella.
EESSI auttaa kehittämään eurooppalaista sosiaaliturvaa
Virossa, niin kuin muissakin EU-maissa, työskennellään parhaillaan koko unionin laajuisen sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän, EESSIn (Electronic Exchange of Social Security Information) valmistumiseksi. Sen avulla viranomaiset pystyvät tulevaisuudessa vaihtamaan sosiaaliturvaan liittyviä tietoja nopeasti ja turvallisesti. Kaikkien unionin maiden pitäisi liittyä järjestelmään heinäkuun 2019 loppuun mennessä.
”Meillä on useita digitaalisia palveluita, jotka hyödyntävät eri tietokantoja, joten EESSIin liittyminen on ehdottomasti hyödyllistä. Odotamme erityisesti sitä, että järjestelmä kehitetään tasolle, jolla tietojen vaihto tapahtuu täysin automaattisesti”, sanoo Viron sosiaaliministeriön sosiaaliturva-osaston erityisasiantuntija Siret Tuula.
EESSI antaa hyvän mahdollisuuden datan keräämiseen ja vertailuun eri jäsenmaiden välillä. Järjestelmä helpottaa etuuskäsittelijöiden työtä ja auttaa tunnistamaan pullonkaulat sekä kehittämään sosiaaliturvaa unionin alueella.
”EESSI:stä voi tulla välttämätön osa yhtenäistä, digitaalista Eurooppaa, kun hyvät kokemukset leviävät Pohjoismaista ja Baltiasta muualle EU-maihin. Toivottavasti EESSI auttaa meitä jakamaan parhaat sosiaaliturvaan liittyvät käytännöt. Se hyödyttäisi kaikkia jäsenmaita ja koko EU:n sosiaaliturva-sektoria”, Tuula arvioi.