Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva, Etuudet
|
19.5.2015

Vilkasta keskustelua vuokravakuuksista

Asumistuen asiakasraadissa pohdittiin asumismenojen kehitystä sekä toimeentulotuen uudistusta asumiskustannuksien näkökulmasta.
Teksti Satu Kontiainen | Kuvat Annika Söderblom

Kelan asumistuen asiakasraati aloitti uuden kaksivuotisen toimikautensa. Ensimmäinen tapaaminen oli toukokuussa Kelassa. Raatiin kuuluu vuokranantajien, vuokralaisten ja asukasjärjestöjen edustajia, ja puheenjohtajana toimii etuuspäällikkö Heli Kauhanen.

Tapaamisen aluksi käytiin läpi asumistuen tilastokatsausta.

”Tämä vuosi on näyttänyt asumistuessa hurjalta. Viime vuoden kevääseen verrattuna yleistä asumistukea saavien ruokakuntien määrä on kasvanut yli 25 000:lla. Tukea saavia ruokakuntia on nyt lähes 230 000. Keskimääräinen tuki on noussut lähes 20 euroa”, Kauhanen kertoi.

Keskimääräinen asumistuki on noussut lähes 20 euroa.

Kauhasen mukaan tuensaajien määrän kasvua selittää pitkittynyt taantuma. Asumistukimenoja on lisännyt myös asumistuen uudistus. Vuoden alussa tuli voimaan uusi laki yleisestä asumistuesta, joka on parantanut tuen tasoa monilla asiakkailla. Asiakkaiden joukossa on kuitenkin yllättäviä häviäjiä.

”Lainmuutoksen yhtenä tavoitteena oli parantaa lapsiperheiden asemaa, mutta tämä näyttää osin epäonnistuneen. Lapsiperheille suunniteltu kevyempi perusomavastuu ei esimerkiksi hyödytä riittävästi kaikkia yksinhuoltajaperheitä.”

Raadin mukaan yhtenä keskeisenä syynä on se, että asuminen on erittäin kallista suhteessa asumistuen tasoon. Lisäksi asumistuen parannukset ovat vaikuttaneet vuokratasoon. Vaihdetaan pienempään asuntoon -ilmoituksia näkyy joka puolella.

Raadin vuokranantajapuoli painotti, että asumiskustannuksien määräytyminen on monen asian summa. Vuokratasoa nostaa muun muassa asuntojen saneeraustarve ja yleinen asuntopolitiikka.

Asumistuen uudistus etenee

Yleisen asumistuen uudistus jatkuu syyskuussa voimaan tulevalla ansiotulovähennyksellä. Tämä tarkoittaa sitä, että yleiseen asumistukeen tulee 300 euron suojaosa, jota ei huomioida tulona. Ansiotulovähennys voidaan tehdä palkka- tai yrittäjätuloista, ja se on henkilökohtainen.

”Ansiotulovähennys merkitsee Kelalle lisätyönä ensi kesän ja syksyn aikana kymmeniä tuhansia tuen ylimääräisiä tarkistuksia. Vähennys tulee myös nostamaan tuen määriä edelleen”, Kauhanen kertoi raadille.

”Ansiotulovähennystä on kuitenkin odotettu. Työttömyysturvassa on jo käytössä suojaosa, jonka ansiosta asiakkaan käytettävissä olevat tulot ovat voineet nousta. Tämä on saattanut pienentää asumistukea.”

Kauhasen mukaan työttömyysturvan suojaosan ansiosta lyhytaikaisen työn vastaanottajien määrä on lisääntynyt, ja palkkatuloa saavien määrä on noussut työttömyysturva-asiakkaiden joukossa.

Onko suojaosa saanut aikaan 300 euron kuukausipalkan työmarkkinat?

”Jostain syystä monilla on tuloa täsmälleen 300 euroa. Pohdimme, onko asiakkailla epätietoisuutta työttömyysturvan sovittelusta vai onko suojaosa saanut aikaan 300 euron kuukausipalkan työmarkkinat?”

”300 euroa ylittävältä osalta palkkatulot sovitellaan yhteen työttömyysturvan kanssa siten, että jokainen tienattu euro vähentää työttömyysturvaa 50 senttiä.”

Vuokravakuuksista yhteinen työmaa

Raati kuuli seuraavaksi toimeentulotuen Kela-siirron valmisteluista. Valmistelutyö on aloitettu syksyllä 2014, ja siinä on edetty reippaasti. Parhaillaan työn alla ovat muun muassa tietojärjestelmien rakentaminen, asiakaspalvelun ja ratkaisutyön organisointi sekä uuden henkilöstön määrän arviointi.

”Toimeentulotuesta korvattavissa asumiskustannuksissa tärkeä tavoite on rakentaa toimiva yhteistyö kuntien ja vuokranantajien kanssa”, Kauhanen painotti.

Raati keskusteli pitkään siitä, mitä vaikutuksia toimeentulotuen Kela-siirrolla on vuokravakuuksien maksamiseen. Osa vuokranantajista hyväksyy vakuuden vain rahana, mutta Kelan suunnittelemaa kirjallista sitoumustakaan ei tyrmätty täysin.

Vuokranantajan edustajat totesivat, että asiakkaalla pitäisi tulevaisuudessa olla enemmän vastuuta vuokravakuudesta. Joskus käy niin, että sosiaalitoimiston maksaessa vakuudet asiakas ei häviä mitään, vaikka hän jättäisi vuokran maksamatta ja asunnon siivoamatta. Muuttokorjaukset aiheuttavat vuokranantajille eniten harmaita hiuksia.

”Asiakkaita ei suinkaan ole tarkoitus opettaa siihen, että asuntoa ei tarvitse pitää kunnossa tai että vuokravakuudesta maksettaisiin aina kahden viimeisen kuukauden vuokra”, Kauhanen kommentoi.

Muuttokorjaukset aiheuttavat vuokranantajille eniten harmaita hiuksia.

Vuokralaisten edustaja huomautti, että osa vuokranantajista pitää vakuuksia heille automaattisesti kuuluvana remonttirahana.

”Kelalla on oltava hyvin tiedossa yleiset asunnon kulumisen kriteerit. Lopputarkastuksia varten on luotava hyvä ja yksiselitteinen lomake. Epäselvyyksien välttämiseksi lopputarkastuksessa pitäisi olla mukana sekä vuokralainen että vuokranantaja. He toteavat yhdessä asunnon kunnon ja kirjoittavat sitoumuksen.”

Vuokranantajapuoli painotti, että vakuuksien realisoinnin pitää olla vuokranantajan kannalta mahdollisimman sujuvaa – vuokranantajilla ei ole resursseja kalliisiin ja aikaa vieviin prosesseihin.

Keskustelun yhteenvetona toivottiin, että Kelassa luotaisiin selkeät ja yhdenmukaiset käytännöt, jolloin voidaan taata sekä vuokralaisen että vuokranantajan oikeusturva. Nämä pelisäännöt toimisivat yhtenäisesti kaikissa kunnissa ja kaikenlaisilla vuokranantajilla.

Tapaamisen päätteeksi päätettiin perustaa työryhmä pohtimaan vuokravakuusasioita. Ryhmään kuuluu vuokralaisten, vuokranantajien, Kelan sekä kuntapuolen edustaja.

”Yllätyin siitä, miten tärkeä vuokravakuusasia on raatilaisille. On hyvä, että raadista löytyy halukkuutta kehittää käytäntöjä”, Kauhanen totesi.

”Erityisen ilahtunut olen siitä, että raadin jäsenet ovat valmiita käyttämään omaa aikaansa näiden asioiden miettimiseen Kelan apuna.”

 

Asiakkaiden ääni kuuluu raadissa

Kela asiakasraatitoiminnan tavoitteena on saada tietoa asiakkaiden näkemyksistä ja tarpeista etuuksien ja palveluiden kehittämiseksi. Tavoitteena on lisätä vuorovaikutusta asiakkaiden ja Kelan välillä.

Raatien kautta on saatu arvokasta palautetta muun muassa päätös- ja kirjeteksteihin, lomakkeiden ulkoasuun ja verkkopalveluiden käytettävyyteen ja lainsäädännössä esiintyviin kehittämistarpeisiin.

Raadit asetetaan pääsääntöisesti kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja niiden jäsenet kootaan järjestöjen ja liittojen kautta. Raadit kokoontuvat 2–4 kertaa vuodessa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet