Taloustieteilijä Henna Busk perehtyi väitöskirjassaan alueeseen, jota ei juuri aiemmin ole tutkittu. Hän käytti materiaalina työttömien työnhakijoiden kokemuksia ja heille myönnettyjä etuuksia sekä niihin liittyviä sanktioita vuosilta 2003–2009. Buskin artikkeliväitöskirja tarkastettiin loppuvuodesta Jyväskylän yliopistossa.
Sanktiot kannustavat työllistymään
Työtön työnhakija voi menettää oikeutensa työttömyysturvaetuuteen, jos hän kieltäytyy itselleen sopivasta työstä tai työvoimapoliittisesta koulutuksesta. Sanktio on määräaikainen ja voi kestää 30 päivästä 150 päivään sen mukaan, millä perusteella se on asetettu.
Henna Buskin väitöstutkimuksen mukaan sanktioilla on vaikutusta ja ne edistävät työllistymistä. Myönteinen vaikutus tosin näyttäisi riippuvan etuudesta ja sanktion pituudesta. Vaikutus oli sitä suurempi, mitä pidempi etuuden menetys oli uhkana.
Myönteinen vaikutus näyttää riippuvan etuudesta ja sanktion pituudesta.
Sanktiot näyttäisivät lisäksi tehoavan nimenomaan työmarkkinatukeen oikeutettuihin henkilöihin. Ansiosidonnaista päivärahaa saaviin pakotteet eivät vaikuttaneet yhtä paljon.
”Tuloksia selittää osaltaan se, että työmarkkinatuella oleville henkilöille voi langeta sanktioita useammin kuin ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa saaville. Työmarkkinatukea saavien sanktiot ovat usein myös kestoltaan pidempiä. Ansiosidonnaiseen päivärahaan oikeutetuille pitäisi siis ehkä olla erilaiset sanktiot”, Busk tulkitsee.
Jatkotutkimukselle tarvetta
Tutkimus jättää avoimeksi kiinnostavia kysymyksiä. Väitöskirjassa ei esimerkiksi ole selvitetty sitä, kuinka pitkiä sanktioiden kannustamat työsuhteet ovat tai minkälainen on työllistyneiden ja työvoimakoulutettujen palkkakehitys.
”Pitkäaikaistyöttömien on selvästi vaikeampi työllistyä, ja ajoittainenkin työssäolo helpottaa työnsaantia. On kuitenkin syytä tutkia asiaa tarkemmin ja selvittää, ovatko sanktiot oikea menetelmä työllistämiseen”, Busk jatkaa.
Buskin mukaan on mahdollista, että nopean työllistymisen paine voi lyhentää työsuhteen kestoa tai heikentää palkkakehitystä.
Verkkopalvelu tehosi kaupungeissa
Busk totesi tutkimuksessaan myös, että julkisen työnvälityksen verkkopalvelu on hieman parantanut työpaikkojen täyttämistä. Tutkimuksessa oli käytössä aineistoa vuosilta 2002–2003.
Näinä vuosina alueelliset erot verkkopalvelun tehossa olivat suuria, ja verkkopalvelun edullinen vaikutus näkyi lähinnä kaupungeissa. Busk arvelee, että tämä johtuu väestön ikärakenteesta ja toimialojen jakautumisesta alueellisesti. Tiettyjen toimialojen, kuten paperiteollisuuden tai informaatioteknologian, vaikutus työllisyyteen ja rekrytoinnin onnistumiseen saattaa olla alueellisesti hyvinkin suuri. Busk arvelee, että verkkopalvelun merkitys työllistymisessä voi olla nyt jo suurempi kuin tutkimusvuosina. ■
KTT Henna Buskin taloustieteen väitöskirja ”Search in the labour markets. Empirical evidence of the role of technology and sanctions” tarkastettiin Jyväskylän yliopistossa 14.11.2014