Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Uusi sovellus kertoo lääke­ostojen taustat: ”Lääkekorvaus­järjestelmä on iso tausta­vaikuttaja”

Kelan kehittämä sovellus antaa viitteitä siitä, mitkä asiat säätelevät reseptilääkkeiden ostoja. Lyhyen aikavälin muutoksiin päästään puuttumaan sen ansiosta tarvittaessa aiempaa nopeammin. Sovelluksen avulla tarkasteltiin tuoreeltaan koronaepidemian vaikutuksia lääkeostoihin.
Teksti Johanna HytönenKuvat Satu Karppinen
Kelan kehittämän sovelluksen avulla nähdään lyhyen tähtäimen muutoksia lääkeostoissa jo ennen vuosittaisten lääketilastojen julkistamista.
Kelan kehittämän sovelluksen avulla nähdään lyhyen tähtäimen muutoksia lääkeostoissa jo ennen vuosittaisten lääketilastojen julkistamista.

Kelan kehittämällä reseptilääkkeiden ostoja seuraavalla sovelluksella voidaan toistaiseksi verrata vuosien 2019 ja 2020 välisiä lääkeostoja. Sovelluksen avulla nähdään lyhyen tähtäimen muutoksia jo ennen vuosittaisten lääketilastojen julkistamista.

Apteekkiasiakkaiden ostoista kertyvä tieto on tärkeää erityisesti nopeiden muutosten ajantasaisessa seurannassa. Yksityiskohtaisempaa tietoa saadaan koko vuotta koskevista lääketilastotiedoista.

Kesällä ollaan terveempiä?

Lääkeostoissa on selkeästi vuodenaikojen mukaista vaihtelua. Esimerkiksi kesällä lääkeostoja on vähemmän.

Oletettavasti kesällä käydään vähemmän lääkärissä ja sairastetaan vähemmän infektiotauteja. Siksi reseptilääkkeitäkin ostetaan vähemmän.

Lääkeostoissa on selkeästi vuodenaikojen mukaista vaihtelua.

”Vuoden lopussa on lääkeostoissa selkeä piikki, joka aiheutuu korvattavien lääkkeiden vuosiomavastuun eli lääkekaton täyttymisestä. Vastaavasti alkuvuodesta ostetaan vähemmän lääkkeitä”, kertoo tutkimuspäällikkö Leena K. Saastamoinen Kelasta.

Sama ilmiö on tunnistettu myös esimerkiksi Kelan tutkijan Jouko Verhon tutkimuksessa omavastuukaton vaikutuksista lääkeostoihin.

”Lääkkeitä hamstrataan jonkin verran loppuvuodesta”

”Lääkkeitä hamstrataan jonkin verran loppuvuodesta, kun potilaan lääkkeestä maksama kustannus laskee katon täyttymisen vuoksi. Tästä ei voi suoraan päätellä sitä, että lääkkeiden ostamista vähennettäisiin alkuvuodesta korkeampien kustannusten vuoksi. Tutkimuksissa on kuitenkin todettu, että lääkeostoista joudutaan tinkimään korkeiden kustannusten tai rahan puutteen vuoksi”. Saastamoinen lisää.

”Lääkeostoista joudutaan tinkimään korkeiden kustannusten tai rahan puutteen vuoksi”

Lääkekatosta johtuvan ostokäyttäytymisen terveysvaikutuksia ei sovelluksen perusteella voi kuin arvailla.

Lääkekorvausjärjestelmä ohjaa ostoja

Lääkekorvausjärjestelmä näyttää vaikuttavan suoraan siihen, miten lääkkeitä ostetaan ja todennäköisesti myös kulutetaan.

”Lääkekorvausjärjestelmän ja lääkekorvausten muutokset ovat Suomessa voimakas taustavaikuttaja lääkeostoissa”, Saastamoinen vahvistaa.

Suomen lääkekorvausjärjestelmä ohjaa käyttämään edullisia ja tutkitusti vaikuttavia lääkkeitä.

”Tämä voidaan jatkossa nähdä myös sovelluksen perusteella, kunhan tarkasteluaikaa kertyy lisää, sillä esimerkiksi erityiskorvattavaksi tulevan lääkkeen kulutus yleensä kasvaa. Tämä johtuu muun muassa siitä, että potilaan kerralla maksama hinta laskee reilusti”, Saastamoinen lisää.

”Toistaiseksi sovelluksen tarkastelujakso on varsin lyhyt”, Saastamoinen lisää.

Uusien lääkkeiden tulo markkinoille näkyy tilastoissa

Lääkeostoissa nähdään muutoksia myös lääkeryhmittäin.

”Ostot ja kustannukset kasvavat sellaisissa lääkeryhmissä, joihin tulee paljon uusia lääkkeitä. Tällaisia lääkeryhmiä ovat esimerkiksi diabeteslääkkeet ja syöpälääkkeet”, kertoo Saastamoinen.

Kun lääkkeille hyväksytään korvattaviksi uusia käyttöaiheita, näiden lääkkeiden kulutus yleensä kasvaa.

”Näin on viime aikoina käynyt verenohennuslääkkeille. Toisaalta esimerkiksi psykoosilääkkeille on tullut uusia käyttöaiheita, joita ei ole virallisesti hyväksytty, ja nekin ovat kasvattaneet lääkkeiden käyttäjien määrää.”, Saastamoinen kertoo.

Koronatilanne vähensi ibuprofeenin ja antibioottien myyntiä

Mediassa esiin tulevat asiat ja julkinen keskustelu näyttävät vaikuttavan myös lääkeostoihin. Esimerkiksi statiinien eli kolesterolilääkkeiden haittavaikutuksista 2010-luvulla käyty keskustelu näkyi lääkeostoissa.

Kelassa aiotaan tutkia koronaepidemian ostoihin aiheuttamia muutoksia tarkemmin.

Lääkeaineista on keskusteltu julkisuudessa vilkkaasti myös koronaepidemian aikana. Kelassa aiotaan tutkia koronaepidemian ostoihin aiheuttamia muutoksia tarkemmin.

”Sovelluksen perusteella voidaan kyllä jotain arvailla. Esimerkiksi ibuprofeenin kulutus väheni koronaepidemian alkaessa enemmän kuin muiden lääkkeiden kulutus. Se voi johtua siitä, että ibuprofeenin soveltuvuudesta koronaoireiden hoitoon esitettiin epäilyksiä”, Saastamoinen kertoo.

Toistaiseksi muista koronan yhteydessä esillä olleista lääkeryhmistä tai lääkeaineista on ollut vaikea erottaa muiden lääkkeiden koronan aikaisesta ostokäyttäytymisestä poikkeavaa vaihtelua.

”Reumalääke tosilitsumabista ja hydroksiklorokiinista on keskusteltu koronan hoidon yhteydessä, mutta kummallakin lääkeaineella on niin vähän käyttäjiä, että mahdollisia muutoksia on lyhyessä ajassa vaikea havaita”, hän lisää.

Lääkkeiden kulutusta koronaepidemian aikaan seurataan viikoittain.

Lääkkeiden kulutusta koronaepidemian aikaan seurataan viikoittain. Kun koronaepidemia levisi Suomeen maaliskuussa 2020, lääkeostojen kokonaismäärä alkoi viikolla 10 kasvaa.

Suurimmillaan lääkeostot olivat vuoteen 2019 verrattuna viikolla 12. Viikon alussa Suomeen julistettiin poikkeusolot. Lääkeostojen kokonaismäärä alkoi vähentyä seuraavalla viikolla ja oli kahden viikon päästä jo pienempi kuin vuonna 2019.

”Näyttää siltä, että ihmiset ovat vähentäneet apteekissa ja lääkärissä käymistä ja nyt käytetään kotona olevia varastoja. Yksi mielenkiintoinen lääkeryhmä on antibiootit, joiden ostot ovat vähentyneet voimakkaasti poikkeusolojen alusta alkaen. Mahdollisia syitä tähän voivat olla lääkärikäyntien vähentyminen, eristäytyminen sekä ahkera käsien pesu, joka on vähentänyt tulehdussairauksien esiintymistä. Myös tätä asiaa aiotaan Kelassa tutkia tarkemmin”, Saastamoinen lisää.

Ruotsinkielisillä alueilla ostetaan vähiten lääkkeitä

Sovelluksen perusteella voidaan tarkastella myös alueellisia eroja lääkkeiden käytössä. Aikaisemmasta tutkimuksesta tiedetään esimerkiksi, että Ahvenanmaalla ja muilla ruotsinkielisillä alueilla käytetään vähemmän lääkkeitä kuin muualla Suomessa. Perinteisten unilääkkeiden käyttö on vähäisintä Pohjois-Karjalassa.

Eniten lääkkeitä käytetään Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa. Ostajien osuus on suurin Savossa ja Kainuussa.

Eniten lääkkeitä käytetään Savossa, Pohjois-Karjalassa ja Kainuussa.

”Sovelluksessa ei kuitenkaan ole suhteutettu lääkkeiden käyttöä väestömäärään tai väestön ikään, mikä vaikeuttaa lääkeostojen vertailua sairaanhoitopiireittäin”, Saastamoisen toteaa.

Sairaanhoitopiirien kokonaislääkekulutukset näyttäisivät koronaepidemian aikana vaihdelleen keskenään hyvin samansuuntaisesti.

Kaikissa sairaanhoitopiireissä lääkkeitä ostettiin edellisvuotta enemmän vuoden 2020 viikolle 12 saakka. Se jälkeen lääkeostojen määrä väheni huomattavasti.

Lääkkeiden saatavuusongelmat näkyvät viiveellä

Sovelluksen perusteella nähdään myös pienellä viiveellä, mikäli lääkkeen saatavuudessa on ongelmia. Jos jotakin lääkettä ei ole saatu Suomeen myyntiin, ei sitä silloin näy ostotilastoissakaan.

”Jos saatavuusongelmat koskevat yksittäisiä lääkevalmisteita, kulutus siirtyy toisiin saman lääkeaineen valmisteisiin. Tämä tieto taas ei näy sovelluksessa, koska ostot esitetään vaikuttavan lääkeaineen mukaan, ja se on rinnakkaislääkkeille yhteinen”, Saastamoinen kertoo.

Korona-aikaan pystytään seuraamaan tiettyjen lääkkeiden kulutusta sovelluksen perusteella.

Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea voi tarvittaessa rajoittaa tiettyjen lääkkeiden myyntiä.

Varsinaisia lääkekohtaisia rajoituksia on koronaepidemian aikana toistaiseksi ollut vain yhdessä lääkkeessä, salbutamolissa.

Salbutamolia saa toistaiseksi ostaa vain kuukauden annoksen kerrallaan. Rajoitus tuli voimaan viikolla 15.

Sovelluksesta apua lääkehävikin torjuntaan?

Koska sovellus kerää tietoja ostoista, se ei kerro, miten ostettuja lääkkeitä käytetään. Se kuitenkin yleisesti tiedetään, että lääkehävikki on suurta.

Apteekkariliitto laski vuonna 2016 lääkehävikin arvoksi noin 100 milj. euroa vuodessa. Suuri osa kustannuksesta tulee yhteiskunnan maksettavaksi lääkekorvausten muodossa.

Apteekkariliitto laski vuonna 2016 lääkehävikin arvoksi noin 100 milj. euroa vuodessa.

Lääkehävikkiä voivat aiheuttaa muun muassa haittavaikutusten pelko, lääkehoidon muutokset ja potilaan paraneminen tai kuolema.

”Yksin lääkkeen ostotiedon perusteella ei selviä, onko lääkettä tosiasiassa käytetty. Se tiedetään, että lääkkeitä jää käyttämättä ja että lääkehävikki on merkittävä ongelma. Sitä on pyritty vähentämään esimerkiksi rajoittamalla kerralla korvattavaa lääkemäärää tai asettamalla korvattavien lääkeostojen välille vähimmäisaika.”

Vaikka lääkehävikkiä ei voi tutkia yksin sovelluksen perusteella, se voi tuoda uutta tietoa monista lääkeostoihin liittyvistä ilmiöistä. Yksi sovelluksen merkittävä käyttötarkoitus onkin päätöksenteon tukeminen uuden tiedon avulla.