Perustoimeentulotuki siirtyy kunnilta Kelaan ensi vuoden alusta. Kelan ja kuntien yhteisenä tavoitteena on hoitaa siirto mahdollisimman joustavasti siten, että asiakkaat siirtyvät luontevasti asioimaan Kelan järjestelmiin. Toimeentulotuki sitoo kuntien ja Kelan palvelutoiminnan entistä tiiviimmin yhteen.
Yhteiset asiakkaat edellyttävät tiivistä yhteistyötä kuntien sosiaalitoimen ja Kelan välillä. Käytännössä Kela siirtää täydentävän tai ehkäisevän toimeentulotuen hakemukset sähköisesti kuntiin jatkokäsittelyä varten.
Toimeentulotuen verkkopalvelut rakennetaan käyttäjäystävällisiksi.
Yhteistoimintaa on jo harjoiteltu pidemmän aikaa Vantaalla. Sen uusin muoto on muutama viikko sitten avattu Espoon Ison Omenan palvelutori, jossa Espoon kaupungin ja Kelan palvelut ovat tarjolla rinta rinnan. Saatujen kokemusten jälkeen linjataan, missä muodossa mallia voidaan laajentaa muualle Suomeen.
Tavoitteena on, että syksyn aikana kuntien toimipisteissä olisi Kelan asiakasneuvojia kertomassa Kelan palveluista. Kunnat voivat jo nykyisin ohjata asiakkaita käyttämään Kelan verkko- ja puhelinpalveluja.
Verkkoasioinnissa on kasvunvaraa
Kelassa tavoitellaan toimeentulotuen digiloikkaa – kuitenkin varauksella. Tuen myöntäminen tehostuu yhtenäisen tietojärjestelmän ja sähköisen asioinnin avulla.
Nykyisin melko harvat toimeentulotukiasiakkaat hyödyntävät kuntien verkkoasiointia. Vantaalla ja Helsingissä vain 15–20 % toimeentulotukiasiakkaista käyttää kaupungin verkkopalveluja toimeentulotukiasioinnissa. Kaikkia kunnan palveluja arvioitaessa luvut jäävät merkittävästi tätä alhaisemmalle tasolle.
Olisiko liikaa sanottu, jos väittäisin Kelan olevan yksi julkisten verkkoasiointipalvelujen uranuurtajista? Kela myös kehittää verkkopalvelujen käytettävyyttä yhä edelleen. Nyt panostetaan erityisesti järjestelmien käyttäjäystävällisyyteen.
Noin 40 % toimeentulotukiasiakkaista on Kelan työttömyysturva-asiakkaita. Työttömyysturva-asiakkaista Kelan verkkopalveluja käyttää 72 %. Lähtökohdat verkkoasioinnin kasvuun ovat hyvät.
Kelassa otetaan kuitenkin huomioon, että nimenomaan toimeentulotuen saajissa on paljon heitä, joilla ei ole verkkopankkitunnuksia tai joiden valmiudet verkkoasiointiin ovat vähäiset.
Verkkopalveluja voi laajentaa vain siinä tapauksessa, että kansalaisilla on edellytykset verkkopalvelujen käyttöön. Siksi on huolehdittava siitä, ettei niiden sujuva käyttö ei jää kiinni osaamisesta tai taloudellisesta tilanteesta.
