Köyhyyden ja pitkäaikaisen velkaantumisen yhdistelmä voi olla musertava, ja se on sadoilletuhansille suomalaisille tuttu. Vuoden 2023 alussa noin 366 000 ihmisellä oli maksuhäiriömerkintä, ja yli 100 000 lasta elää perheissä, joissa vanhemmalla on ainakin yksi maksuhäiriömerkintä. Hintojen nousu on aivan viime vuosina sysännyt 62 000 perhettä köyhyysrajan yli.
Ylivelkaantumisen polku voi alkaa esimerkiksi näin: opiskelija sairastuu ja opintojen keskeytyminen johtaa velkaantumiskierteeseen. Tai lapsiperheen vanhemmat eroavat, ja elatusmaksut johtavat velkaantumisvyyhtiin. Tai taloustaitoja vasta opetteleva nuori jää kiinni pelaamis- ja pikavippikierteeseen.
Velkaongelmat ovat monesti vaikutuksiltaan pitkäaikaisia. Velkaantuneet kokevat usein häpeää, sosiaalista leimautumista, stressiä ja toivottomuutta, jotka yhdistyvät myös masennukseen.
Tehdyt uudistukset eivät auta ylivelkaantuneita riittävästi
Velkaongelmien kasvun hillitsemiseksi on tehty monia hyviä uudistuksia. Ne eivät kuitenkaan riitä. Kannustin hakeutua töihin on usein liian pieni, jos palkasta ei ulosoton tai velkojen lyhennyksen jälkeen käytännössä jää merkittävästi enemmän rahaa kuin toimeentulotuella elämisestä. Lisäksi pätkätyöt voivat aiheuttaa katkoksia toimeentuloon, ja lisäansioiden vaikutusta käteen jääviin tuloihin on vaikea arvioida.
Ylivelkaantuneiden tilannetta on parannettu mm. talous- ja velkaneuvonnalla, korkokatoilla, velkajärjestelyjen helpottamisella sekä positiivisella luottotietorekisterillä. Myös talousneuvolat ovat yleistyneet. Ne ovat tärkeä askel kohti ihmisen monialaista tukemista, jota toivottavasti nähdään yhä enemmän. Varsinainen taloudellinen tuki, kuten sosiaalinen luototus velkaongelman hoitamiseksi, on kuitenkin jäänyt tarpeisiin nähden todella pieneksi.
Sosiaalinen luototus on luotonantoa, jonka tarkoituksena on ehkäistä taloudellista syrjäytymistä ja ylivelkaantumista sekä edistää luoton saajan itsenäistä suoriutumista. Sitä käytetään lainojen järjestelyyn ja investointiluonteisesti tilanteissa, joissa ihminen ei voi saada luottoa rahoitusmarkkinoilta, mutta hänellä on kuitenkin jonkin verran maksuvaraa.
Sosiaalisen luototuksen hoitaminen siirtyi vuodenvaihteessa kunnilta hyvinvointialueille, mitä perusteltiin muun muassa sillä, että sosiaalinen luototus on osa sosiaalihuoltoa. Siirron yhteydessä sosiaaliseen luototukseen osoitettiin kuitenkin tarpeeseen nähden hyvin pienet resurssit. Kun ulosottovelallisiakin on jo lähes 300 000, noin tuhat sosiaalista luottoa vuodessa auttaa vain harvoja ylivelkaantuneita.
Ylivelkaantuneiden auttamiseen on keinoja
Miten pienituloisia ylivelkaantuneita sitten voidaan auttaa pois ahdingostaan?
Eri toimijoiden, kuten sosiaalihuollon, Kelan ja Verohallinnon, pitää havaita tuen tarve ja ottaa velkaantuminen puheeksi silloin, kun ihminen on siihen valmis. Jos ylivelkaantumista halutaan vähentää, tarvitsemme ihmislähtöistä tukea, neuvontaa, ohjausta ja monialaista yhteistyötä. Työhön pitää osoittaa myös riittävät resurssit.
Koska valtaosa ylivelkaantuneista on jo Kelan asiakkaita, on Kelalla erinomaiset mahdollisuudet auttaa heitä nykyistä laajemmin. Kelan osaamista rahaetuuksien ratkaisemisesta, maksamisesta ja takaisinperinnästä sekä asiakas- ja takaisinperintäjärjestelmistä pitäisi seuraavalla hallituskaudella hyödyntää esimerkiksi sosiaalisessa luototuksessa. Haluamme olla mukana luomassa ihmisille polkuja velattomuuteen.
***
Yksi Kelan tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle on tuoda osaamisensa ylivelkaantuneiden auttamiseen. Lue lisää Kelan hallitusohjelmatavoitteista Kelan verkkosivuilta.
Jos upotus ei näy, voit katsoa videon suoraan YouTubesta. Saat videoupotuksen näkyviin, kun hyväksyt evästeet. Voit muokata evästeasetuksiasi tästä linkistä.
Ylivelkaantumista käsiteltiin myös Kela-aamussa maanantaina 13.3.2023 klo 8.30. Keskustelussa ovat mukana Eva Biaudet (rkp), Hjallis Harkimo (Liike Nyt), Mari Holopainen (vihr), Ilkka Kantola (sd), Ari Koponen (ps), Jukka Palokangas (kd), Terhi Peltokorpi (kesk), Jussi Saramo (vas) sekä Elina Valtonen (kok). Keskustelua moderoi pääjohtaja Outi Antila ja sen asiantuntijana toimii kehittämispäällikkö Tomi Ståhl. Katso keskustelutallenne täältä!
