Tuttu nuorimies tuli kyydissämme Jyväskylästä pääkaupunkiseudulle. Hän kertoi, että opiskelijana hänen ei kannata tehdä töitä enää tänä vuonna, vaikka opinnoista on vapaata. Opintotuen tuloraja oli tullut täyteen. Kaverille ei tullut mieleen, että opintotukea voisi vapaaehtoisesti perua tai palauttaa, ja sitten jatkaa palkan ansaitsemista.
Työkokemuksen kerryttäminen ei ollut nuoren mielestä niin tärkeää kuin se, että saa maksimoitua opintorahan määrän. Onko opintotuesta tullut ilmaista rahaa, jonka ajatellaan lankeavan kuin Manulle illallinen? Onko kaikista sosiaalietuuksista? Eikö se olekaan myytti?
Onko opintotuesta tullut ilmaista rahaa, jonka ajatellaan lankeavan kuin Manulle illallinen?
On myös muita tarinoita. On järjestelmän väliinputoajia, köyhyyttä ja inhimillisiä tragedioita, joita ei olisi pitänyt tapahtua. On järjestelmän lannistamia ja nöyryyttämiä ihmisiä, jotka eivät ehkä enää saa talouttaan tasapainoon ja sairauksiaan hoidettua.
Ja sitten on niitä kertomuksia, joissa sosiaaliturva toimii niin kuin sen on tarkoitettu toimivan: hetkellisestä kriisistä päästään yhteiskunnan avulla takaisin työelämään.
Työn ympärillä meillä pyörii kaikki. Tarvitsemme uudelleenkoulutusta ja työkokeiluja passiivisten etuuksien sijaan, sanoo SAK:n sosiaaliasioiden päällikkö Sinikka Näätsaari tämän numeron artikkelissa. Yhteiskuntamme toimii huonosti, koska emme onnistu ehkäisemään pitkäaikaistyöttömyyttä ja syrjäytymistä, lausuu kirjailija ja vihreiden entinen kansanedustaja Osmo Soininvaara. Asunnottomat ja työttömät kohtaavat isoja asenneongelmia koettaessaan hoitaa asioitaan, huomauttaa uuden ajan vaikuttaja, Asunnottomien yön tuottaja Senni Moilanen.
Työelämän muutoksesta puhutaan paljon, mutta valtaosa työvoimasta tekee yhä työtään vakinaisissa työsuhteissa.
Työelämän radikaalista muutoksesta puhutaan paljon, mutta todellisuudessa valtaosa työvoimasta tekee yhä työtään vakinaisissa työsuhteissa ja maksaa veronsa yhteiseen laariin. Perinteisen palkkatyön pysyvyydestä ovat kertoneet esimerkiksi Tampereen yliopiston sosiaalipolitiikan ja sosiologian tutkijat Satu Ojala ja Pasi Pyöriä. He perustavat tutkimuksensa Tilastokeskuksen tuottamiin aineistoihin. Työttömienkin etuuksiin tehdään vain suurempia tai pienempiä tarkistuksia vuosittain, mutta mullistavaan remonttiin ei ole ryhdytty. Sosiaaliturvassa ainoa iso, todella uraauurtava avaus on perustulokokeilu, joka alkaa tammikuussa 2017. Kaikki muu on järjestelmän viilausta.
Sosiaaliturvassa ainoa iso, todella uraauurtava avaus on perustulokokeilu.
Eli keitä se sosiaaliturva koukuttaakaan? Entä jos se koukuttaakin päättäjiä ja poliitikkoja? Pitämällä kiinni vanhasta järjestelmästä ei luoda uutta eikä taata kunnollista perusturvaa sitä eniten tarvitseville. Kaikkiin sosiaalipoliittisiin järjestelmiin varastoituu valtaa, muistuttaa Kelan yhteiskuntasuhteista vastaava johtaja Olli Kangas.
Uskallan silti arvata, mikä on seuraavan sukupolven sosiaaliturvan suuri kysymys. Minkälaista sosiaaliturvaa tarvitaan, jos vain osa porukasta tulee toimeen työstä saatavalla palkalla? Ja jos koko maa halutaan pitää asuttuna, toimiiko samanlainen sosiaaliturva Enontekiöllä ja Vantaalla?
