TtT Katja Pynnösen Jyväskylän yliopistossa tarkastetussa väitöskirjassa tutkittiin ikäihmisten sosiaalisen, järjestetyn aktiivisuuden vaikutuksia hyvinvointiin ja terveyteen. Kansanterveyden ja gerontologian alan väitöstutkimuksessa käytettiin 21 vuoden seuranta-aineistoa sekä kontrolloitua satunnaistettua koeasetelmaa.
Minkälainen järjestetty aktiivisuus ylläpitää tutkimuksen mukaan hyvinvointia ja terveyttä?
Sosiaalisesti aktiiviset henkilöt olivat tutkimusaineiston mukaan paremmassa kunnossa ja kokivat vähemmän alakuloa tai masentuneisuutta kuin vertailuryhmien edustajat. Sosiaalista aktiivisuutta olivat tutkimuksessa esimerkiksi opiskelu, järjestötoiminta, liikuntaharrastus, kulttuuritoiminta ja avustustoiminta. Hyvinvointia loivat merkityksellisyyden ja kiintymyksen kokeminen ja uuden oppiminen.
Miten ikäihmisten aktiivisuutta voitaisiin tukea esimerkiksi sote-uudistuksen yhteydessä?
Aktiivisuutta tukee parhaiten toiminta, joka on riittävän haasteellista ja antaa aivoille sopivassa suhteessa lepoa ja työtä. Tärkeää on myös, että toiminta ylläpitää sosiaalisia suhteita.
Sote-uudistuksessa olisi tärkeää, että ikäihmisiä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan heille mielekkääseen toimintaan.
Voidaan siis ajatella, että sote-uudistuksessa olisi tärkeää, että ikäihmisiä tuetaan ja kannustetaan osallistumaan heille mielekkääseen toimintaan. Tärkeää on myös tarjota osallistumismahdollisuus järjestämällä kuljetuspalveluja tai tarjoamalla tiloja.