Siirry sisältöön
Tutkittua tietoa
|
13.1.2021

Rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö pitkäaikaistuu joka kolmannella lääkehoidon aloittajalla

Tuoreen tutkimuksen mukaan uusista rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön aloittajista jopa 39 prosenttia päätyy pitkäaikaiskäyttäjiksi.
Teksti Aleksi Vienonen | Kuvat Otavamedia
Kuvassa on rauhoittavia ja unilääkkeitä sekä niiden yhteydessä kaksi eriväristä varoituskolmiota. Kuva liittyy rauhoittavien ja unilääkkeiden käytön pitkäaikaistumiseen.

Tutkimuksen mukaan rauhoittavan tai unilääkkeen aloittamista iäkkäille tulisi tarkasti harkita. Tutkimuksessa tunnistettiin yli 65 vuoden iän lisäksi muitakin käytön pitkäaikaistumiseen liittyviä tekijöitä.

Käyttö pitkäaikaistui erityisesti iäkkäillä henkilöillä eli 65 vuotta täyttäneillä. Heistä jopa 55 prosentista tuli pitkäaikaiskäyttäjiä. Työikäisistä pitkäaikaiskäyttäjiksi tuli 34 prosenttia.

Potilaan iän ohella myös käytetty lääkeaine vaikutti käytön pitkäaikaistumiseen. Nitratsepaamilla aloittaneista henkilöistä 76 prosenttia, tematsepaamilla 64 prosenttia, loratsepaamilla 62 prosenttia ja klonatsepaamilla aloittaneista 58 prosenttia päätyi pitkäaikaiskäyttäjiksi.

Muita pitkäaikaistuimiseen yhteydessä olevia tekijöitä olivat tutkimuksen mukaan miessukupuoli, sosiaalietuuksien saaminen, psykiatriset oheissairaudet sekä päihteiden käyttö.

Lisää harkintaa rauhoittavien ja unilääkkeiden määräämiseen

Tutkimuksessa huomautetaan, että jo parikymmentä vuotta hoitosuositukset ovat kehottaneet välttämään rauhoittavien ja unilääkkeiden pitkäaikaiskäyttöä. Jotta hoitosuositusten vastaista pitkäaikaiskäytön kehittymistä voitaisiin ehkäistä, tulisi tutkijoiden mukaan pyrkiä välttämään edellä mainittuja lääkkeitä.

Tutkimuksen mukaan rauhoittavan tai unilääkkeen aloittamista iäkkäille tulisi tarkasti harkita. Riskitekijöinä on hyvä huomioida myös miessukupuoli, huono-osaisuus, psykiatriset sairaudet ja päihteiden käyttö.

Miten tutkimus lääkkeiden käytöstä tehtiin?

Tulokset perustuvat suomalaiseen rekisteritutkimukseen, jossa seurattiin kaikkia vuonna 2006 rauhoittavien ja unilääkkeiden (bentsodiatsepiinit ja niiden kaltaisesti vaikuttavat unilääkkeet) käytön aloittaneita aikuisia, jotka eivät olleet ostaneet näitä lääkkeitä vuosina 20042005.

Pitkäaikaiskäytöksi määriteltiin vähintään puoli vuotta kestänyt jatkuva rauhoittavien ja unilääkkeiden käyttö. Käytön pitkäaikaistumiseen yhteydessä olevia tekijöitä tutkittiin vertaamalla pitkäaikaiskäyttäjiä henkilöihin, jotka eivät seuranta-aikana täyttäneet pitkäaikaiskäytön määritelmää.

Tutkimushanke toteutettiin Turun yliopistollisen keskussairaalan, Kelan tutkimuksen, Turun ja Helsingin yliopiston sekä Niuvanniemen sairaalan yhteisenä tutkimushankkeena. Tutkimuksessa käytettiin tietolähteenä useita Kelan keskeisiä etuusrekistereitä ja muiden rekisterinpitäjien rekisteritietoja.

Hankkeeseen osallistuivat Kelan tutkimuksesta Leena Saastamoinen ja Terhi Kurko.

Lue lisää aiheesta:

Bentsodiatsepiinin käyttö pitkäaikaistuu yli kolmasosalla aloittajista (Duodecim-lehti 12.1.2021)

Incidence of and Characteristics Associated With Long-term Benzodiazepine Use in Finland (Clinical Pharmacy and Pharmacology, JAMA Network Open 29.10.2020)


Artikkelia päivitetty 14.1 klo 11.31: Artikkelin lähteet ja linkit päivitetty.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet