Kanta-palveluihin kuuluvan Potilastiedon arkiston tavoitteena on, että potilastiedot ovat käytettävissä eri hoitopaikoissa. Arkiston lisäksi Kanta-palveluihin kuuluvat sähköinen resepti, Lääketietokanta ja Omakanta. Niissä ovat mukana terveydenhuollon yksiköt ja apteekit. Kelan Kanta-palvelut-yksikön johtaja Marina Lindgren kertoo, missä vaiheessa Potilastiedon arkiston kehittäminen on.
1 Mitä Potilastiedon arkisto tarkoittaa?
Arkisto on tietojärjestelmäpalvelu, jonne terveydenhuollon yksiköt tallettavat potilastietoja omista tietojärjestelmistään. Kyseessä on keskitetty tietovaranto, jota Kela ylläpitää. Tietovarannosta voidaan luovuttaa potilastietoa edelleen, jos potilas tai asiakas on antanut siihen luvan. Jos potilas menee hoitoon toiseen yksikköön, tiedot ovat uuden hoitavan lääkärin käytettävissä, eikä kaikkia dokumentteja tarvitse olla mukana paperilla.
2 Säästääkö Potilastiedon arkisto kustannuksia?
Kyllä, koska päällekkäisten tutkimusten tarve vähenee. Nyt samoja verikokeita ja röntgentutkimuksia saatetaan tehdä eri yksiköissä, koska tutkimusten tiedot eivät välity eteenpäin. Myös kokonaistilanteen hahmottaminen on helpompaa, kun tieto niin sanotusti liikkuu potilaan mukana.
3 Milloin kaikki julkisen terveydenhuollon yksiköt liittyvät Potilastiedon arkistoon?
Ensimmäinen takaraja oli syyskuussa. Kaikki eivät kuitenkaan ole vielä mukana, mutta arvioimme, että vuoden lopussa yli puolet julkisen terveydenhuollon yksiköistä on saanut vietyä käyttöönoton läpi. Viivästyminen on johtunut uudistuksen suuruusluokasta. Kyseessä on valtakunnallinen projekti, jossa on satoja ellei tuhansia toimijoita terveydenhuollossa ja apteekeissa.
4 Voiko potilas kieltää tietojensa käytön?
Kyllä. Viime kädessä potilas itse päättää ja valitsee, ketkä häntä hoitavista henkilöistä pääsevät käsittelemään tietoja. Asiakas voi antaa palvelunantajakohtaisen kiellon tai tiettyyn palvelutapahtumaan liittyvän kiellon, jolloin kyseinen tapahtuma ei näy muille kuin potilasta siinä tilanteessa hoitaneille. Toki on sekä potilaan että terveydenhuollon etu, että kaikki tiedot näkyvät Potilastiedon arkistossa.
5 Miksi sosiaalihuollon tiedot eivät tallennu Potilastiedon arkistoon?
Kun uusi laki sosiaali- ja terveydenhuollon sähköisten asiakastietojen käsittelystä tuli voimaan vuonna 2007, sitä lähdettiin käytännön syistä toteuttamaan terveydenhuolto edellä. Tällä hetkellä sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työskentelee työryhmä, joka käy läpi kyseistä asiakastietolakia ja pohtii, tarvitaanko siihen lisäsäädöksiä, jotka säätelisivät nimenomaan sosiaalihuollon palvelukokonaisuuden toteuttamista.
6 Vaikuttaako sote-uudistus Potilastiedon arkistoon?
Se vaikuttaa kaikkeen toimintaan sosiaali- ja terveydenhuollossa ja näin ollen myös
Potilastiedon arkistoon. Olemassa olevat palveluiden tuottamisen rakenteet uudistuvat. Potilastiedon arkisto on kuitenkin hyvä asia myös sote-uudistuksen kannalta, koska keskitetyn tietovarannon kautta tietoa on helpompi siirtää uusille toimijoille.
7 Omakanta-palvelun kautta suomalaiset voivat itse tarkastella omia potilastietojaan. Miten hyvin se on otettu käyttöön?
Kuukausittain on yli 200 000 kirjautumista Omakanta-palveluun. Tähän asti on voinut katsoa lähinnä reseptitietoja, mutta pikkuhiljaa palveluun kertyy myös potilasasiakirja-aineistoa.
8 Omakantaa on arvosteltu siitä, että vanhemmat eivät pysty näkemään alaikäisen lapsensa tietoja. Miksi näin on?
Se on johtunut lainsäädännöstä. Nyt lakia on muutettu, mutta toistaiseksi Suomesta vielä puuttuu malli, miten asioidaan verkossa toisen ihmisen puolesta. Meneillään on projekti, jossa haetaan asiaan ratkaisua. ■