Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
29.6.2023

Kanta-lääkityslista kerää tiedot potilaan lääkityksestä yhteen selkeässä muodossa

Kanta-lääkityslista näyttää tulevaisuudessa potilaan ajantasaiset ja yhdenmukaiset lääkitystiedot kaikille hänen lääkehoitoonsa osallistuville. Vaiheittain käyttöön otettava lääkityslista tehdään tiiviissä yhteistyössä terveys- ja apteekkialan, järjestelmätoimittajien ja potilasjärjestöjen kanssa.
Teksti Matti Remes | Kuvat iStock
Farmseutti selin kameraan ja katse suunnattuna lääkehyllyihin, joissa runsaasti erilaisa lääkkeitä.

Lääkitystiedot näkyvät jatkossa kaikille lääkehoitoon osallistuville samalla tavalla riippumatta siitä, toimitaanko julkisella tai yksityisellä sektorilla, perus- tai erikoissairaanhoidossa tai apteekissa.

Tiedot potilaan lääkityksestä löytyvät Kanta-lääkityslistan myötä jatkossa selkeässä muodossa yhdestä paikasta. Muutos on merkittävä, sillä aiemmin potilaan lääkitystä on joutunut hahmottamaan listasta ajantasaisia tai vanhentuneita reseptejä.

– Lääkitystiedon hallinnassa siirrytään reseptikeskeisyydestä lääkekeskeisyyteen, päätuoteomistaja Lotta Fordell Kelan Kanta-palveluista tiivistää.

Lääkityslista perustuu valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin, joiden avulla potilastietoja kirjataan ja tallennetaan yhdenmukaisesti. Näin Kanta-palveluihin saadaan muodostettua lista henkilön lääkityskokonaisuudesta.

– Merkittävin hyöty on, että lääkitystiedot näkyvät jatkossa kaikille lääkehoitoon osallistuville samalla tavalla riippumatta siitä, toimitaanko julkisella tai yksityisellä sektorilla, perus- tai erikoissairaanhoidossa tai apteekissa. Myös kansalainen näkee oman lääkityslistansa OmaKannassa.

Tuore hallitusohjelma antaa vahvan tuen Kanta-lääkityslistan toimeenpanolle ja kehittämiselle. Ohjelman mukaan Kanta-palvelujen kaltaisia kansallisia tietovarantoja tulee muutenkin hyödyntää nykyistä laajemmin.

Lääkityslista on vaativa urakka, joka toteutetaan vaiheittain

Kanta-lääkityslistan kehittäminen on sekä laajuudeltaan että sisällöltään vaativa hanke. Fordellin mukaan alusta lähtien oli selvää, että suururakka kannattaa toteuttaa vaiheittain ja ottaa kehitystyöhön tiiviisti mukaan eri toimijat.

Uudistuksen pohjana on vuonna 2020 valmistunut THL:n lääkehoidon tiedonhallinnan konsepti, jossa on kuvattu tarkasti lääkityslistan kokonaisuus ja uudistuksen vaiheiden sisällöt.

– Samalla todettiin, että iso kokonaisuus kannattaa pilkkoa loogisiin osiin, joita otetaan asteittain käyttöön. Täysin valmis lääkityslista on vuonna 2030.

Oman haasteensa uudistukselle on asettanut lainsäädäntö. Aikataulua on hieman viivästyttänyt lääkityslistaa tukevien lakien voimaantulo.

– Uuden asiakastietolain myötä pääsimme etenemään. Lainsäädäntöä on tarkasteltava jatkossakin koko kehitystyön ajan, Fordell sanoo.

Ensimmäiset lääkityslistan ominaisuudet otettu jo käyttöön

Uudistuksen ensimmäisessä vaiheessa on otettu käyttöön rakenteinen annostus ja lääketietokannan uusi versio. Reseptikeskuksen osalta uudet ominaisuudet otettiin käyttöön toukokuussa 2022. Terveydenhuollon organisaatioille on annettu käyttöönotolle siirtymäajat.

Lääketietokannan uusi versio 2022 on otettava käyttöön kaikissa organisaatioissa kuluvan vuoden syyskuun loppuun mennessä. Sen sisältämät uudet lääkeryhmä- ja biosimilaari-tiedot tukevat esimerkiksi biologisten lääkkeiden määräämistä terveydenhuollossa.

Rakenteinen annostus on otettava terveydenhuollon organisaatioissa käyttöön vuoden 2025 loppuun mennessä. Fordellin mukaan ominaisuus nopeuttaa annostusohjeen tekemistä ja parantaa lääkitysturvallisuutta vähentämällä virheiden mahdollisuutta reseptin kirjoittamisessa.

– Tiedon rakenteisuus auttaa esimerkiksi kehittämään tarkistustoimintoja, joiden avulla lääkäri pystyy reseptin kirjoittamisen yhteydessä tarkistamaan, onko vastaavaa vaikuttavaa ainetta määrätty aiemmin ja onko sen käyttö mahdollisesti lopetettu haittavaikutusten takia.

Myös päällekkäisen lääkityksen riski vähenee, kun lääkkeen määrääjä näkee yhdellä silmäyksellä kaikki potilaan käytössä olevat lääkkeet.

Fordell huomauttaa, että potilasturvallisuuden paranemisen ohella uudet ominaisuudet auttavat hallitsemaan yhteiskunnalle syntyviä kustannuksia.

– Tarpeettomien päällekkäisten lääkitysten lisäksi kustannuksia vähentää se, että esimerkiksi hintavertailu biologisten lääkkeiden ja biosimilaarien välillä helpottuu. Näin voidaan valita edullisin valmiste potilaan käyttöön.

Varsinaisen lääkityslistan valmistelu käynnistyy

Tänä syksynä alkaa uudistuksen keskeisimmän osan eli varsinaisen lääkityslistan toteuttaminen. Kanta-palvelut julkaisee toiminnalliset ja tekniset määrittelyt järjestelmätoimittajille kesän aikana. Suunnitelmien mukaan lääkityslista on mahdollista ottaa avohoidossa käyttöön syksyllä 2025. Terveydenhuollon organisaatioissa se on lain mukaan otettava käyttöön viimeistään lokakuussa 2027.

Avohoidon lääkityslistan jälkeen uudistuksen seuraavassa vaiheessa muun muassa otetaan käyttöön lääkehoidon ajantasaisuuden tarkistusmerkinnät ja huomioidaan osastohoidon aikainen lääkehoito. Lisäksi terveydenhuollon ja apteekkien välistä viestinvaihtoa parannetaan.

Kanta-lääkityslista kehitetään Kelan, STM:n, THL:n ja Fimean yhteistyönä.

Työssä ovat mukana myös sosiaali- ja terveydenhuollon ja apteekkien, järjestelmätoimittajien sekä potilasjärjestöjen edustajat.

– Kanta-lääkityslista on kaikkien yhteinen ponnistus, Fordell sanoo.

Kelan Kanta-palvelujen tehtävänä on muun muassa tarjota rajapinnat, joiden kautta eri organisaatiot pystyvät lääkityslistaa hyödyntämään. Järjestelmätoimittajat toteuttavat puolestaan tarvittavat muutokset, jotta lääkityslistan tiedot ovat terveys- ja apteekkialan ammattilaisten käytettävissä.

Uudistus tuo jonkin verran muutoksia terveydenhuollon ammattilaisten toimintamalleihin. Yksi työtä helpottava muutos on, että tiedot lääkityksestä kirjataan kerran järjestelmään, eikä niitä tarvitse kirjoittaa uudelleen potilastietoihin.

Lääkityslistan kehittämisen lähtökohta on käyttäjäystävällisyys

Fordellin mielestä uudistuksen suurimpia haasteita on terveydenhuollon kentän laajuus.

Organisaatioita on paljon, ja niillä on vaihtelevat valmiudet ottaa käyttöön uusia ominaisuuksia. Siksi tarvitaan riittävän pitkät siirtymäajat.

– Keskeinen lähtökohta lääkityslistan kehittämisessä on käyttäjäystävällisyys. Tavoitteena on kehittää kaikkia toimijoita tukevat ratkaisut.

Tätä varten kehitystyön aikana on järjestetty eri toimijoille avoimia työpajoja, joissa käydään läpi keskeisiä kysymyksiä ja haetaan yhteisiä näkemyksiä uudistuksen toteuttamistavoista.

Työpajat jatkuvat syksyllä, jolloin käsitellään muun muassa osastohoidon tarvitsemia rajapintoja lääkityslistaan, erilaisia lääkityslistaan toteutettavia tarkistusmenettelyjä ja viestinvaihtoa terveydenhuollon ja apteekkien välillä.

– Työpajoihin kannattaa osallistua, jos asioiden valmisteluihin haluaa vaikuttaa. Työpajat ovat muutaman tunnin verkkotapaamisia.

Syksyn työpajojen aiheet ja päivämäärät julkaistaan syksyllä 2023 kanta.fin tapahtumakalenterissa.

Tutkija koneellaan.
Lue myös
Kanta-palvelut tarjoavat tutkimukselle tietosisältöä, jonka avulla sote-palveluita voidaan kehittää vaikuttavammiksi

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje