Suomen perustulokokeilu on herättänyt suurta kiinnostusta ympäri maailman. Kansallisen tason kokeilua ei ole ollut missään muualla kuin Suomessa. Kiinnostavuutta lisäsi myös se, että Suomen kokeilusta säädettiin lailla.
Osallistujat valittiin puhtaasti arpomalla soveltuvasta joukosta.
Kokeessa jäljiteltiin lääketieteessä paljon käytettyä satunnaistettua koeasetelmaa koe- ja verrokkiryhmineen. Osallistujat valittiin puhtaasti arpomalla soveltuvasta joukosta.
Satunnaisvalinta poisti vapaaehtoisesta osallistumisesta aiheutuvan valikoitumisharhan rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen osalta.
Kaikki tämä tekee Suomen kokeilusta ainutlaatuisen.
Kela johtaa perustulokokeilun tutkimushankkeen
Kokeilun osallistujat valikoitiin satunnaisesti Kelasta marraskuussa 2016 työttömyysetuutta saaneista henkilöistä. Heitä verrataan analyysissa kaikkiin muihin vastaavana aikana työttömyysetuutta Kelasta saaneisiin henkilöihin tai tästä ryhmästä satunnaisesti valittuun verrokkijoukkoon. Tutkimus tehdään Kelan johtamassa tutkimushankkeessa.
Lähtökohdat korkealaatuiselle tieteelliselle tutkimukselle ovat hyvät.
Lähtökohdat korkealaatuiselle tieteelliselle tutkimukselle ovat hyvät. Jotta perustulokokeilun vaikutuksista saadaan mahdollisimman tarkka kuva, on tutkimushanke sekä monitieteinen että monimenetelmällinen.
Kokeilun vaikutuksia arvioidaan tilastollisten analyysien avulla, ja kokemuksellista tietoa kerätään kokeeseen osallistuneilta henkilöiltä. Lisäksi tarkastellaan perustulokokeilusta ja sen tuloksista käytyä julkista keskustelua.
Ei vaikutusta työllistymiseen
Kokeilun työllisyysvaikutuksia arvioidaan rekisteritiedon avulla. Tähän mennessä julkaistut tulokset koskevat ensimmäistä kokeiluvuotta 2017. Toisen kokeiluvuoden rekisteriaineisto valmistuu vuoden 2019 lopussa.
Kokeilulla ei ollut rekisteritutkimuksen tulosten mukaan ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllisyysvaikutuksia.
Kokeilulla ei ollut rekisteritutkimuksen tulosten mukaan ensimmäisen kokeiluvuoden aikana työllisyysvaikutuksia. Koe- ja verrokkiryhmien välillä ei ollut eroa vuoden aikana tehtyjen työpäivien määrässä eikä työ- tai yrittäjätuloissa. Alkuperäisessä kokeilun toimeksiannossa kiinnostuksen kohteena oli nimenomaan perustulon vaikutus työllisyyteen.
Tutkimuksen mukaan hyvinvointi ja luottamus lisääntyivät
Perustulokokeilun hyvinvointivaikutuksia arvioidaan kyselyaineiston avulla. Kysely toteutettiin puhelinhaastatteluna loka–joulukuussa 2018. Tutkimukseen kutsuttiin lähes kaikki perustuloa saaneet sekä noin 5 000 verrokkiryhmään kuuluvaa.
Koeryhmään kuuluvista tutkimukseen kutsutuista henkilöistä kyselyyn vastasi 31 % ja verrokkiryhmästä 20 %. Vastausasteet jäivät alhaisiksi, mikä on tyypillinen ongelma kyselytutkimuksissa. Helmikuussa julkaistuja tuloksia onkin tässä vaiheessa syytä pitää suuntaa antavina.
Kyselytutkimuksessa vastaajilta kysyttiin muun muassa heidän terveydestään sekä taloudellisesta ja sosiaalisesta hyvinvoinnistaan. Lisäksi heiltä kysyttiin suhtautumisesta perustuloon ja siitä, helpottaisiko perustulo työn vastaanottamista tai yritystoiminnan aloittamista.
Alustavien tulosten mukaan perustulokokeilulla oli myönteisiä hyvinvointivaikutuksia.
Alustavien tulosten mukaan perustulokokeilulla oli myönteisiä hyvinvointivaikutuksia. Perustuloa saaneiden hyvinvoinnin taso oli usealla mittarilla mitattuna korkeampi kuin verrokkiryhmässä. He kokivat vähemmän stressiä ja mielialaan liittyviä ongelmia ja olivat tyytyväisempiä elämäänsä. He myös luottivat verrokkeja enemmän toisiin ihmisiin ja omaan tulevaisuuteensa.
Perustulon saajat uskoivat työn saantiin
Perustuloa saaneet uskoivat verrokkeja vahvemmin työllistymisensä mahdollisuuteen. Optimistista suhtautumista omaan tulevaisuuteen pidetään myös yhtenä keskeisimmistä hyvinvoinnin indikaattoreista.
Perustuloa saaneet uskoivat verrokkeja vahvemmin työllistymisensä mahdollisuuteen.
Perustulon saajat olivat myös tyytyväisempiä taloudelliseen tilanteeseensa. Mielenkiintoiseksi tuloksen tekee se, että ero koe- ja verrokkiryhmän välillä pysyy, vaikka tulot vakioidaan. Samoilla tuloilla perustulon saaja koki siis tulevansa paremmin toimeen kuin henkilö, joka ei ollut mukana kokeilussa.
Selityksenä tälle voisi olla esimerkiksi se, että perustulojärjestelmä tarjoaa varman vähimmäistulon, sillä se maksetaan henkilölle kuukausittain ilman ehtoja ja harkintaa. Jo se voi lisätä luottamusta tulojen riittävyyteen.
Lisää haastatteluja keväällä 2019
Tutkimushankkeessa hyödynnetään myös kasvokkain kerättyä haastatteluaineistoa. Haastattelujen avulla pyritään muodostamaan yksityiskohtaisempi kuva siitä, minkälaisia vaikutuksia perustulolla on voinut olla perustulon saajien elämään. Haastattelut tehdään keväällä 2019 ja niiden tulokset raportoidaan myöhemmin hankkeen aikana.
Suomi on kokeilun myötä ottanut ison askeleen kohti tieteelliseen näyttöön perustuvaa kokeilevaa poliittista kulttuuria.
Suomen perustulokokeilulla on ollut vaikutuksia myös laajemmin yhteiskuntaan. Suomi on kokeilun myötä ottanut ison askeleen kohti tieteelliseen näyttöön perustuvaa kokeilevaa poliittista kulttuuria.
Perustulokokeilun arvioinnin lisäksi tutkimushankkeessa tarkastellaan perustulosta ja kokeilusta käytyä kotimaista ja kansainvälistä julkista keskustelua sekä perustulon kannatusta.
Toisen vuoden aineisto antaa paremman kuvan käyttäytymisvaikutuksista.
Suomen perustulokokeilusta saadaan kattava kokonaiskuva vasta, kun kaikki aineisto on saatu kerättyä ja analysoitua.
Vuoden 2018 rekisteriaineisto antaa luotettavamman kuvan käyttäytymisvaikutuksista. Rekistereiden yhdistäminen kyselyaineistoon antaa puolestaan mahdollisuuksia taustamuuttujien vakioimiseen ja kyselytutkimuksen luotettavuuden arviointiin.
Vaikka tutkimushankkeessa keskitytään Suomen kokeiluun, tutkijat seuraavat myös muissa maissa meneillään olevia perustulokokeiluja. Suomessa saatuja tuloksia voidaan verrata esimerkiksi Yhdysvaltojen Kalifornian osavaltion, Kanadan ja Hollannin kokeilujen tuloksiin. Kansainvälinen vertailu tuo mielenkiintoisen näkökulman analyysiin ja lisää osaltaan myös tulosten luotettavuutta.
Lähteet:
Olli Kangas, Signe Jauhiainen, Miska Simanainen & Minna Ylikännö (toim.). 2019. Perustulokokeilun työllisyys- ja hyvinvointivaikutukset. Alustavia tuloksia Suomen perustulokokeilusta 2017–2018. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 8/2019.
Olli Kangas, Pertti Honkanen, Kari Hämäläinen, Markus Kanerva, Ohto Kanninen, Jani-Petri Laamanen, Ville-Veikko Pulkka, Tapio Räsänen, Miska Simanainen, Anna-Kaisa Tuovinen & Jouko Verho. 2019. Ideasta kokeiluihin – Loppuraportti perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 63/2016.
Olli Kangas & Ville-Veikko Pulkka (toim.). 2016. Ideasta kokeiluun? Esiselvitys perustulokokeilun toteuttamisvaihtoehdoista. Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 13/2016.
Osa hallituksen kärkihanketta
Suomen perustulokokeilun ensimmäiset tulokset julkaistiin 8. helmikuuta, noin kuukausi kokeilun päättymisestä. Kahden vuoden aikana 2 000 henkilölle maksettiin perustuloa 560 euroa kuukaudessa. Kokeilu oli osa hallituksen Palvelut asiakaslähtöisiksi -kärkihanketta.
Kokeilun tavoitteena oli arvioida, voisiko perustulo osaltaan lisätä työllisyyttä vähentämällä suomalaisen sosiaaliturvajärjestelmän byrokratia- ja kannustinloukkuja.
3 kysymystä perustulokokeilusta
Mistä puhumme, kun puhumme perustulosta?
Yleisesti perustulolla tarkoitetaan säännöllisesti maksettavaa vähimmäistuloa, jonka saamiseen ei lähtökohtaisesti liity ehtoja, kuten vaatimusta olla työmarkkinoiden käytettävissä.
Millaista perustulomallia Suomessa kokeiltiin?
Suomen perustulokokeilussa kokeiltiin perustuloa, joka vastasi tasoltaan suurin piirtein Kelan maksaman työttömän peruspäivärahan nettomäärää kuukaudessa. Kokeilussa perustulon sai käytännössä ehdoitta, mutta esimerkiksi työttömyysturvan lapsikorotuksen saaminen edellytti työttömyysetuuden hakemista Kelasta.
Oliko perustulokokeilu epäonnistunut, koska se ei lisännyt työllisyyttä verrokkiryhmään verrattuna?
Perustulo on vahvasti politisoitunut aihe ja siihen liittyvä keskustelu on tyypillisesti joko erittäin myönteistä tai erittäin kriittistä. Koska perustuloa ei juurikaan ole kokeiltu, keskustelu perustuu usein uskomuksiin ja toivomuksiin siitä, millainen rooli sosiaaliturvalla ja laajemmin valtiolla tulisi ihmisten elämässä olla.
Suomen perustulokokeilu oli kuitenkin jo siksikin onnistunut, että se tarjoaa tärkeitä kokemuksia sosiaalipoliittisten kokeilujen järjestämisestä ylipäätänsä. Kokeilun tuloksia voidaan myös hyödyntää pohdittaessa perusturvajärjestelmän uudistusvaihtoehtoja ja suunniteltaessa uusia sosiaaliturvakokeiluja.