Epämääräistä huolta tulevasta, keskittymishäiriöitä, sykkeen nousua, lihasjännitystä ja univaikeuksia – esimerkiksi näin voi oireilla ahdistus, josta kaikki kärsivät jossain määrin joskus.
Jos ahdistuneisuus on jatkuvaa tai pitkäaikaista ja olosuhteisiin nähden liiallista, voi olla kyse yleistyneestä ahdistuneisuushäiriöstä. Tämä on diagnoosi, jonka osuus sairauspäivärahan myöntämisperusteissa kasvaa juuri nyt merkittävästi.
Sairauspäivärahaan johtaneista mielenterveyden häiriöistä masennus on yleisin, mutta vuodesta 2017 lähtien ahdistuneisuushäiriöt ovat nousseet entistä selkeämmäksi kakkoseksi.
”Ahdistusperäiset sairauspoissaolot ovat nousussa kaikissa ikä- ja sukupuoliryhmissä. Naisilla nousu on miehiä suurempaa, ja dramaattisinta ja johdonmukaisinta se on nuorilla naisilla”, sanoo Kelan tutkija Riku Perhoniemi.
16–34-vuotiailla naisilla ahdistuneisuushäiriöiden perusteella maksettujen sairauspäivärahapäivien määrä on lähes viisinkertaistunut vuodesta 2005.
Mielenterveyshäiriöt lisääntyvät maailmanlaajuisesti
Ahdistuneisuushäiriön tarkkaa syytä ei tunneta. Siksi sen yleistymiseen johtavia syitäkin voi vain spekuloida, sanovat tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren ja tutkija Riku Perhoniemi Kelan tutkimusyksiköstä.
Blomgren ja Perhoniemi ovat tarkastelleet ahdistuneisuushäiriöperäisten sairauspäivärahapäivien lisääntymistä Kelan tutkimusblogissa.
Yksilötasolla ahdistuneisuuteen vaikuttavat monet tekijät. Esimerkiksi temperamentti, varhaisten vuosien rasitustekijät, stressi ja traumaattiset kokemukset vaikuttavat siihen, miten herkästi keho kuormittuu ja mieli ahdistuu.
”Lisäksi on liuta yhteiskunnallisia tekijöitä. Mielenterveyden haasteet ovat kasvussa maailmanlaajuisesti. Etenkin sairauspäivärahatilastoon vaikuttaa se, että mielenterveyshäiriöiden tunnistaminen ja diagnosointi on kehittynyt samalla, kun niihin liittyvä stigma on hellittänyt”, sanoo Blomgren.
Tilastossa siis näkyy se, että entistä useampi hakeutuu hoitoon ja saa mielenterveysdiagnoosin.
”Ennen sairauslomatodistukseen saatettiin kirjoittaa selkäongelma, kun ihminen ei kehdannut sanoa oikeaa syytä”, sanoo Perhoniemi.
Mielenterveyshäiriöiden kasvu sairauspäivärahojen myöntöperusteissa ei kuitenkaan samassa määrin ole laskenut esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairauksien osuutta tilastossa. Tämä kertoo siitä, että taustalla on muutakin.
Epävarmuustekijät ahdistavat etenkin nuoria
Mitä epävarmemmalta tulevaisuus näyttää, sitä enemmän huolta ja ahdistusta siihen liittyy. Tässä ajassa epävarmuustekijöitä riittää, ja ne voivat kohdistua nuoriin eri tavoin kuin iäkkäämpiin ihmisiin.
Nuorten mielenterveysongelmat ovat rajussa kasvussa, ja THL:n mukaan ne ovat koululaisten ja nuorten aikuisten tavallisimpia terveysongelmia. Muun muassa Kelan johtava ylilääkäri Janne Leinonen on esittänyt huolensa siitä, että nuorten tyttöjen masennuslääkkeiden käyttö on lisääntynyt huolestuttavasti.
Koronapandemian vaikutuksesta nuoriin on puhuttu paljon. Tutkimusten mukaan nuorten uupumus on korona-aikana noussut huomattavasti. Uupumus enteilee myöhäisempää ahdistuneisuutta.
”Koronapandemian aikana etenkin nuoret ovat kärsineet esimerkiksi eristäytymisestä sekä myös työttömyydestä ja taloudellisesta epävarmuudesta, koska nuorilla palvelualan työ on yleistä”, Blomgren sanoo.
Ylipäätään työn aiheuttama kuormitus on yhdistetty kaiken ikäisten ihmisten ahdistuneisuuteen. Tietointensiivinen ja itseohjautuva työ kuormittaa mieltä, ja moni myös kokee työn ja yksityiselämän yhdistämisen vaikeaksi.
Sairauspäivärahatilastoa tulkitessa on hyvä huomata, että yleistyvälle työuupumukselle ei ole virallista sairausdiagnoosia. Uupumuksen vuoksi sairauslomalle jäävälle voidaan kirjata diagnoosiksi masennus tai ahdistuneisuushäiriö. Siitä ei ole tietoa, missä määrin ahdistuneisuushäiriön taustalla on itse asiassa koulu- tai työuupumusta, joka on jossain määrin yleisempää naisilla kuin miehillä.
”Työelämän paineetkin kohdistuvat nuoriin muita vahvemmin”, Perhoniemi sanoo.
Opiskelu on entistä tavoitteellisempaa ja työelämän näkymät ovat monelle epävarmoja. Esimerkiksi Työterveyslaitoksen Miten Suomi voi? -tutkimus näyttää, miten nuorten työuupumus on lisääntynyt etenkin korona-aikana.
”Voiko olla niin, että työt, joissa nuori voi oppia ja löytää paikkansa, ovat vähentyneet? Jo nuoren ensimmäinen työ voi olla hyvin kuormittava. Työssä jäädään yksin ja opastusta voi olla vaikea saada”, Perhoniemi sanoo.
”Myös esimerkiksi ilmastokriisi voi ahdistaa nuoria enemmän kuin aikuisia”, sanoo Blomgren.
”Nuorilla on koko elämänkaari vielä edessään. Se, miten ilmastokriisi tulee heidän elämässään vaikuttamaan, on suuri kysymys.”
Naisten ahdistus voi selittyä hoitoon hakeutumisella
Miksi ahdistuneisuushäiriöstä johtuvat sairauslomat yleistyvät juuri nuorilla naisilla jyrkemmin?
Blomgren kertoo, että naisilla on ylipäätään enemmän Kelan korvaamia sairauspoissaoloja kuin miehillä.
Syy tähän voi ainakin osittain olla siinä, että naiset onnistuvat hakeutumaan sairauslomalle miehiä helpommin, sanoo sosiologi Sanna Rikala Tampereen yliopistosta.
Rikala on tutkinut sellaisten nuorten elämänkulkua, jotka ovat jääneet opintojen tai työelämän ulkopuolelle mielenterveyssyistä. Tässä tutkimuksessa nousi esiin sukupuolittunut ero: työkyvyn heikentyessä nuoret naiset päätyivät Kelan maksamalle sairauspäivärahalle useammin kuin nuoret miehet, jotka vastaavissa tilanteissa päätyivät työttömyys- tai toimeentulotuen piiriin.
Rikalan tutkimuksessa osa nuorista miehistä kertoi, etteivät alun alkaenkaan halunneet hakeutua mielenterveysongelmiensa kanssa lääkäriin, vaan pyrkivät aktiivisesti välttämään diagnoosin ja sairausloman saamista.
”Mieluummin he valitsivat työttömyyden”, Rikala sanoo.
Ensisijaisesti tämä johtui siitä, että he saivat suurempaa työttömyyskorvausta kuin sairauspäivärahaa.
Toiseksi Rikala kertoo, että usein nuoret naiset osaavat sanoittaa pahoinvointiaan lääkäreille miehiä paremmin. Rikalan tutkimuksessa useat nuoret miehet kuvasivat kokemustaan siitä, että eivät tulleet lääkärin vastaanotolla ymmärretyksi ja lähtivät sieltä kotiin entistä ahdistuneempina – ilman sairausloman hakemiseen tarvittavia lähetteitä tai lausuntoja.
”Nuorten miesten ahdistus voi näkyä enemmän syrjäytymistilastoissa ja päihteiden käytössä. Nuorilla naisilla diagnosoidaan helpommin mielenterveysongelmia”, Rikala sanoo.
Kouluterveyskyselyn mukaan erityisen paljon ahdistus- ja masennusoireilua on nuorilla, joiden koettu sukupuoli ei vastaa virallista sukupuolta. Kelan tilastoissa ei päästä käsiksi sukupuolivähemmistöjen tilanteeseen, koska tilastot perustuvat rekisteriaineistoihin.
Ongelma ei ratkea hoitokäytäntöä kehittämällä
Jenni Blomgren huomauttaa, että hoitoon hakeutuminen ja pääsy ovat mielenterveyshäiriöiden tilastollisen tarkastelun näkökulmasta kaksipiippuinen juttu. Hoitoon pääsyn helpottuminen ei välttämättä laskisi vaan voisi päinvastoin kasvattaa mielenterveyssyistä sairauslomalle jääneiden määrää.
Mielenterveysongelmaa tulisikin ratkoa sen juurilta käsin, mikä on suuri haaste.
”Jos oireilu johtuu esimerkiksi suorituspaineista, kuka siihen puuttuu ja miten? Tehokasta hyvän mielenterveyden tukemista olisi se, että yhteiskunta ja kulttuuri tukisivat ei-suorittavaa elämäntapaa”, Blomgren sanoo.
Myös esimerkiksi lasten ja nuorten varhainen tukeminen ja mielenterveystaitojen opettaminen voivat ennaltaehkäistä myöhempiä mielenterveyshäiriöitä, Blomgren lisää.
Mielenterveyshäiriöt lisääntyvät
Vuodesta 2016 mielenterveysperusteisen päivärahan saajien määrä on kasvanut jopa yli 60 prosenttia. Jos trendi jatkuu, voi saajia olla vuonna 2022 jopa yli 100 000. Kaikkiaan sairauspäivärahaa sai vuonna 2021 noin 305 000 henkilöä.
Vuonna 2020 Kelan korvaamat sairauspäivärahakaudet lähtivät hetkellisesti laskuun ja mielenterveysperusteisten päivärahojen kasvu pysähtyi. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvien sairauspäivärahapäivien kasvu kuitenkin jatkui tasaisesti koko korona-ajan.
Tutkimusten perusteella mielenterveysperusteinen sairauspäiväraha ennustaa työkyvyttömyyseläkettä vahvemmin kuin useat muut sairausryhmät.
Mielenterveyden sairaudet ovat myös yleisin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen syy.