Jokainen nuori on arvokas. Nuorten hyvinvoinnista huolehtiminen on paitsi inhimillisesti tärkeää, myös taloudellisesti iso kysymys: jokainen syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle arviolta 1,2 miljoonaa euroa.
Vuonna 2020 lähes 11 prosenttia 15–29-vuotiaista nuorista oli työn, koulutuksen tai harjoittelun ulkopuolella. Meidän pitää tehdä kaikkemme sen eteen, ettei ketään jätettäisi syrjään pysyvästi. Seuraavalla hallituskaudella pitääkin tehostaa syrjäytymisvaarassa olevien alle 30-vuotiaiden varhaista tukea.
Omaa tietään etsivä nuori saattaa tarvita tukea monissa erilaisissa tilanteissa. Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten on tärkeää tunnistaa tuen tarve riittävän varhain ja kohdata nuori aidosti omana itsenään, jotta nuori saa itselleen sopivimmat ja vaikuttavimmat palvelut oikeaan aikaan. Parhaat ratkaisut löytyvät yhteistyössä eri toimijoiden kanssa – ja mikä tärkeintä, yhdessä nuoren kanssa.
Me Kelassa ehdotamme uuden asiakasyhteistyölain säätämistä, jotta viranomaisten velvollisuus ja mahdollisuus monialaiseen asiakasyhteistyöhön olisi nykyistä paremmalla tasolla. Monialaisella asiakasyhteistyöllä tarkoitetaan esimerkiksi Kelan, kuntien, TE-palvelujen, työeläkelaitosten ja terveydenhuollon tiivistä yhteistyötä, jolla tuetaan yhteistä asiakasta. Työelämän ja opintojen ulkopuolella olevat nuoret hyötyisivät siitä erityisesti tilanteissa, joissa heillä on haasteita usealla eri elämänalueella.
Nuorten tukemiseksi tarvitaan muutoksia lakeihin ja toimintatapoihin
On tärkeää, että nuorelle maksettavissa etuuksissa ei tule maksukatkoksia sinä aikana, kun tukitoimia suunnitellaan. Nykytilanteessa näin voi käydä esimerkiksi silloin, kun nuori siirtyy vaikkapa sairauspäivärahalta työttömyysetuudelle. Sosiaaliturvajärjestelmän pitää kannatella haastavassa tilanteessa olevaa nuorta siihen saakka, kunnes hän on kiinnittynyt työelämään.
Tätä varten tarvitsemme lakimuutoksia. Esimerkiksi nuoren kuntoutusrahan ikärajaa pitäisi nostaa 30 vuoteen, jotta nuoren toimeentulo olisi turvattu koko kuntoutumisprosessin ajan.
Lakimuutosten lisäksi tarvitaan muutoksia myös toimintamalleihin. Meidän pitää panostaa aiempaa enemmän nuorten kohtaamiseen sekä suunnitelmallisten polkujen luomiseen. Eri toimijoiden – kuten koulujen, terveydenhuollon, Kelan ja TE-palvelujen – rooleja pitää kirkastaa niin, että kaikille on selvää, mitä meiltä nuorten tukemiseksi edellytetään.
Nuorten kanssa toimivat viranomaiset tarvitsevat uudenlaiset mittarit, jotta voimme aidosti luoda yhteisen suunnan ja tavoitteet. Näin mahdollistetaan se, että nuori saa kokonaisvaltaista ja tarkoituksenmukaista tukea.
Digitalisaation mahdollisuudet käyttöön
Myös digitalisaation kehittymistä ja sen tuomia mahdollisuuksia pitää hyödyntää nuorten tukemisessa nykyistä enemmän. Digitalisaatio voi tarjota muun muassa välineitä, joiden avulla nuori voi saada reaaliaikaisesti enemmän tietoa mahdollisuuksistaan, nuoren palvelutarve voidaan tunnistaa paremmin ja organisaatiorajat ylittävät asiakassuunnitelmat tehdä nopeammin. Se voi mahdollistaa myös tiiviimmän yhteistyön viranomaisten välillä.
Olemme Kelassa jo saaneet näistä yhteistyömahdollisuuksista oppeja erilaisten kokeilujen avulla. Voimme yhdessä eri toimijoiden kanssa tehdä palvelupoluista yhtenäisiä. Yhteisellä tiedolla päästään paljon pidemmälle ja vaikuttavampaan lopputulokseen kuin yksin.
***
Yksi Kelan tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle on ehkäistä yhdessä nuorten syrjäytymistä. Lue lisää Kelan hallitusohjelmatavoitteista Kelan verkkosivuilta.
Jos upotus ei näy, voit katsoa videon suoraan YouTubesta. Saat videoupotuksen näkyviin, kun hyväksyt evästeet. Voit muokata evästeasetuksiasi tästä linkistä.
