Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Nämä 10 uudistusta rakensivat hyvinvointivaltion

Kelan tutkimus arvioi 100-vuotiaan Suomen ja 80-vuotiaan Kelan juhlavuosien kunniaksi maamme merkittävimmät sosiaaliturvan innovaatiot.
Teksti Kelan tutkimusosastoKuvat Kati Närhi

 

Köyhäinhoitolaki 1922

Siirtyminen vaivaishoitoasetuksesta köyhäinhoitolakiin muutti Suomen sosiaalipoliittisen ajattelutavan. Laki velvoitti kunnat huolehtimaan kaikista vaikeuksiin joutuneista.

Kansaneläkelaki 1937 ja kansaneläkeuudistus 1956

Lain tarkoitus oli taata kaikille minimieläke vanhuuden varalle. Kela perustettiin 1937 hoitamaan kansaneläkettä. Kun eläkkeitä alettiin maksaa kuukausittain, moni iäkäs nainen maaseudulla ja iäkäs kotiäiti kaupungissa sai ensimmäistä kertaa säännöllisesti omaa rahaa.

Äitiysavustuslaki 1937

Äitiysavustus oli ensin tarkoitettu vähävaraisille synnyttäjille. Äidit saatiin äitiysavustuksen avulla terveydenhuollon piiriin. Äitiysavustus tuli vuonna 1994 Kelan hoidettavaksi.

Lapsilisälaki 1948

Vuonna 1948 voimaan tullut lapsilisä oli Suomen ensimmäinen universaalinen, kaikille tiettyyn ikäryhmään kuuluville yhtäläisesti maksettava tulonsiirto.

  • Lapsilisä on tasannut lapsista aiheutuneita kustannuksia lapsiperheiden ja muiden kotitalouksien välillä.
  • Lisäksi se on lievittänyt lapsiperheiden köyhyyttä.

Sairausvakuutuslaki 1964

Ennen sairausvakuutuslakia toimeentuloturvaa Suomessa tarjosivat sairaustapauksissa sairausvakuutuskassat. Järjestelmän piiriin kuului ainoastaan noin 5 % väestöstä. 1964 säädettiin sairausvakuutuslaki, viimeisenä Euroopassa. Se tarjosi ansio­sidonnaisten etuuksien lisäksi minimietuudet koko väestölle: kaikki Suomessa asuvat henkilöt tulivat vakuutetuiksi sairauden, raskauden ja synnytyksen varalta. Sairausvakuutus tuli Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi.

  • Uudistusten myötä kansalaisten terveydentila alkoi kohentua.

Kansanterveyslaki 1972

Vuonna 1972 jokainen kunta velvoitettiin huolehtimaan perusterveydenhuollosta perustamalla terveyskeskus. Terveys­keskuksessa yhdistettiin saman katon alle monet terveyspalvelut. Myös sairaankuljetus, hammashoito ja kouluterveydenhoito oli järjestettävä kunnallisesti.

  • Tarkoituksena oli siirtää terveydenhuollon painopistettä ehkäisevään terveydenhoitoon ja avosairaanhoitoon.
  • Kansanterveyslain aiheuttamat lisäkustannukset jaettiin valtion ja kunnan kesken, ja valtio alkoi maksaa osan kustannuksista kunnalle valtionosuutena.

Opintotukilaki 1972

Nykymuotoinen opintotuki sai alkunsa ja tarjosi nuorille perheen varallisuudesta riippumattoman mahdollisuuden opintoihin.

  • Sitä ennen, vuodesta 1959 lähtien valtio tarjosi opiskelijoille vain lainaa.
  • 5 vuotta myöhemmin opintotukeen lisättiin asumislisä.

Päivähoitolaki 1973

Vuoden 1973 uudistus loi kunnallisen päivähoitojärjestelmän yhteiskuntaan, jossa 1960- ja 1970-lukujen rakennemuutos oli rikkonut perinteiset sosiaaliset verkostot.

  • Kuntien täytyi nyt järjestää päivähoito sitä tarvitseville lapsille.
  • Päivähoidon järjestämisen tavoitteena olivat perhekustannusten tasaaminen ja lasten kasvatusolosuhteiden yhtenäistäminen sekä sukupuolten tasa-arvon edistäminen.

Toimeentulotuen siirto Kelaan 2017

Toimeentulotuki on tarkoitettu viimesijaiseksi sosiaaliturvan muodoksi, ja se on tarveharkintainen etuus. Sitä voi saada henkilö tai perhe, jonka tulot ja varat eivät muuten riitä välttämättömiin jokapäiväisiin menoihin.

  • Vuonna 2017 toimeentulotuen perusosa siirtyi kunnilta Kelan maksettavaksi. Uudistuksen tavoitteena oli yksinkertaistaa ja tehostaa toimeentulotukijärjestelmää, vähentää asiakkaiden asioimista monella eri luukulla ja lisätä asiakkaiden yhdenvertaisuutta.
  • Täydentävä ja ehkäisevä toimeentulotuki jäävät edelleen kuntien vastuulle.

Perustulokokeilu 2017–2018

Perustulokokeilun tavoitteena on selvittää, miten sosiaaliturva paremmin vastaisi työelämän muutoksiin. Tavoitteena on myös muuttaa sosiaaliturvaa
yksinkertaisemmaksi ja työhön kannustavaksi.

  • Perustulokokeilussa 2 000 satunnaisotannalla valittua työtöntä saa perustuloa 560 euroa kuussa ilman vastikkeita tai tarveharkintaa. Osallistujan muut tulot eivät vähennä perustuloa.
  • Kokeilu kestää 2 vuotta. Sen jälkeen tehdään arviointi­tutkimus, jossa selvitetään esimerkiksi osallistujien työllistymistä ja muiden etuuksien käyttöä. Kela vastaa kokeilun toteuttamisesta.

Lue lisää sosiaaliturvan historiasta ja asiantuntijoiden näkemyksistä Kelan tutkimusblogista tai seuraa Kelan somekanavia.