Olemme Kelassa tehneet opintotuen pohjoismaisen vertailun 30 vuoden ajan. Tiedot korkeakouluopiskelijoiden opintotuesta kerätään pohjoismaisilta opintotukiviranomaisilta vuosittain. Viimeisin vertailu koskee syyslukukautta 2022.
Pitkä aikasarja kertoo muun muassa sen, että Suomi on ainoa Pohjoismaa, jossa opintotuen eli opintorahan ja opintolainan määrää ei vuosittain tarkisteta. Muissa Pohjoismaissa opintotukeen tulee vähintään indeksikorotus vuosittain, muutamin poikkeuksin. Suomessa korotuksia tulee satunnaisesti, ja vuonna 2017 opintorahaa jopa pienennettiin. Viimeisen 30 vuoden aikana Suomen opintorahoihin on tehty indeksikorotus vain kuusi kertaa. Hallituksen lakiesityksen mukaan opintorahojen indeksikorotuksia ei tehdä tulevan neljän vuoden aikana.
Suomessa opintotuen ostovoimasta on leikattu yli 160 €/kk
Koska Suomen opintotuesta 71 % on opintolainaa, opintorahan viime vuosien indeksikorotukset eivät ole turvanneet opintotuen ostovoimaa. Muissa Pohjoismaissa opintolainan osuus opintotuesta on 60–70 %, Tanskassa vain 34 %.
Suomessa opintolainojen kuukausimääriä on edellisen kerran korotettu syksyllä 2017. Opintotukemme yhteismäärä on nyt noin 930 €/kk. Opintotuen ostovoimasta on runsaan viiden vuoden aikana leikattu yli 160 €/kk, koska opintolainan kuukausimääriä ei ole korotettu. Tämän tuloksena Suomen sijoitus opintotuen pohjoismaisessa vertailussa on pudonnut mitalisijoilta selvästi viimeiseksi. Muissa Pohjoismaissa itsenäisesti asuva korkeakouluopiskelija saa opintotukea 1 130–1 525 euroa kuukaudessa.
Asumistuella on suuri merkitys suomalaisille opiskelijoille
Vertailu ei kuitenkaan anna totuudenmukaista kuvaa suomalaisten opiskelijoiden toimeentuloturvasta. Suurin osa opintotukea saavista itsenäisesti asuvista opiskelijoista voi saada yleistä asumistukea. Jos Suomen tukeen lisätään yksin vuokralla asuvan opiskelijan keskimääräinen asumistuki, 314 €/kk syksyllä 2022, olemme hyvällä pohjoismaisella tasolla sekä tuen kokonaismäärässä että rahamuotoisen tuen osuudessa.
Asumisen tukea ei voi kuitenkaan tuolla tavoin lisätä vertailuun, sillä myös muissa Pohjoismaissa on erilaisia asumisen tukimuotoja. Tanskassa se on tyypillisesti 15 % vuokrasta. Islannissa se tarkoittaa suurempaa opintolainaa. Ruotsissa alle 29-vuotiaat opiskelijat ja lapsiperheet voivat saada asumistukea. Valitettavasti opintotukivertailumme ei sisällä tarkempaa tietoa asumisen tukimuodoista, koska opintotuen toimeenpanijat eivät ole asumistuen asiantuntijoita.
Suomen opintolainahyvitys parantaa rahamuotoisen tukemme osuutta
Suomen opintotuki näyttäytyy epäedullisempana myös sen vuoksi, että tuen kuukausimäärien vertailussa ei voida huomioida Suomen opintolainahyvitystä. Esimerkiksi maisteritutkinnon määräajassa suorittanut voi saada opintolainahyvityksenä 6 200 euroa, eli Kela lyhentää opiskelijan opintolainaa kyseisellä summalla. Jos sama summa maksettaisiin opiskeluaikaisena kuukausitukena, se tarkoittaisi noin 130 euroa lisää jokaiselle opintotukikuukaudelle. Se ei lisäisi tuen kokonaismäärää, mutta se suurentaisi opintorahan muiden Pohjoismaiden tasolle.
Tanskan tasolle tälläkään laskutavan muutoksella ei päästäisi. Tanskassa opintoraha on selvästi suurin, 860 €/kk eli 66 % tuen kokonaismäärästä. Tanskan opintotuki on antelias myös opintotukiajassa. Opintorahamuotoista opintotukea voi saada enimmillään 70 kuukauden ajan, minkä jälkeen opiskelija voi saada vielä pelkkää opintolainaa 12 kuukauden ajan. Opintotukea maksetaan 12 kuukaudelta vuodessa. Suomessa maisteriopiskelija voi tyypillisesti saada opintotukea 48 kuukauden ajan. Opintotuen enimmäistukiajat ovat Suomessa selvästi lyhyimmät.
Myös opintotuen tulorajat ovat Tanskassa reiluimmat. 12 kuukauden opintotuen lisäksi opiskelijalla voi olla muita tuloja 28 800 euroa vuodessa. Suomessa vastaava tuloraja on tänä vuonna 12 480 euroa. Vain Islannissa on Suomea niukemmat tulorajat.
Muiden Pohjoismaiden valtion opintolainat ovat sosiaaliturvaa
Norjan ja Islannin opintotuet ovat selkeän lainapainotteisia. Käytännössä kaikki opintotuen saajat käyttävät opintolainaa ja opintovelkamäärät ovat huomattavan suuria. Tyypillinen opintovelka on 40 000 euroa. Suomessa ja Tanskassa tyypillinen opintovelka on alle 20 000 euroa.
Muiden Pohjoismaiden opintolainat ovat valtion lainoja, minkä vuoksi opintolainaehdot ovat suotuisammat kuin Suomessa. Norjassa lainan takaisinmaksuaika on 20 vuotta ja Ruotsissa 25 vuotta. Islannissa opintolainan takaisinmaksu on suhteutettu valmistumisen jälkeiseen ansiotasoon, ja se on tyypillisesti 3,4 % tuloista. Tanskan opintolainojen ehdot ovat saman tyyppiset kuin Suomessa. Opiskeluaikaiset korot pääomitetaan ja opintolainan takaisinmaksuaika on 7–15 vuotta.
Kansainväliset vertailut ovat ongelmallisia, koska niissä ei useinkaan voida huomioida kaikkia kansallisia yksityiskohtia. Opintotuen pohjoismainen vertailu on yksinkertaistettu avainlukuvertailu, joka antaa yleiskuvan pohjoismaisista opintotukijärjestelmistä. Yksinkertaistuksistaan huolimatta vertailu on antanut käyttökelpoisia ideoita opintotukien kehittämiseen kaikissa Pohjoismaissa.
