Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Näin sote-palvelujen yhdistäminen vaikutti lääke­kustannuksiin

Lääkekustannukset nousivat Etelä-Karjalassa, kun kuntien sosiaali- ja terveystoimet yhdistettiin sairaanhoitopiiriin. Kustannusten kasvussa näyttää ratkaisevan, kuka maksaa julkisen rahoitusosuuden.
Teksti Timo Maljanen, johtava tutkija, eläkkeellä, KelaKuvat Essi Kuula
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisen vaikutusta lääkekustannuksiin arvioitiin vertaamalla vuosien 2003–2015 kustannuskehitystä koko maan sekä kahden erillisistä kunnista koostuvan vertailualueen kustannuskehityksiin.
Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhdistämisen vaikutusta lääkekustannuksiin arvioitiin vertaamalla vuosien 2003–2015 kustannuskehitystä koko maan sekä kahden erillisistä kunnista koostuvan vertailualueen kustannuskehityksiin.

Maakunnista tulee vireillä olevassa sote-uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestävä taho. Kuntaa suuremmat sote-alueet tulevat järjestämään alueensa kaikki julkisin varoin rahoitettavat sosiaali- ja terveyspalvelut.

Lääkekustannuksissa on arvioitu olevan huomattavia säästömahdollisuuksia.

Sote-uudistuksen yhtenä tärkeänä tavoitteena on hillitä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannusten kasvua. Myös lääkekustannuksissa on arvioitu olevan huomattavia säästömahdollisuuksia, mutta tarkempia laskelmia uudistuksen vaikutuksista lääkekustannuksiin ei ole esitetty.

Kelassa tehtiin tänä vuonna selvitys, jonka tavoitteena oli arvioida, miten sote-uudistus mahdollisesti vaikuttaa lääkekustannuksiin. Tutkimuksessa selvitettiin Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin (Eksote) kokemusten perusteella, miten kustannukset sote-uudistuksessa muuttuisivat, jos lääkkeiden rahoitusvastuu ei siirtyisi maakunnille. Potilaat ja sairausvakuutus maksaisivat siis avohoidossa käytettävät lääkkeet ja kunnat laitoshoidossa annettavat lääkkeet.

Lääkekustannukset ennen integraatiota koko maan tasoa alhaisemmat

Eksoten kahdeksan kunnan (Lappeenranta, Lemi, Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari) sosiaali- ja terveyden- huolto yhdistettiin vuoden 2010 alussa saman budjetin ja johdon alaisuuteen.

Integraation vaikutusta lääkekustannuksiin arvioitiin vertaamalla vuosien 2003–2015 kustannuskehitystä koko maan sekä kahden erillisistä kunnista koostuvan vertailualueen kustannuskehityksiin.

Vertailualueet muodostettiin valitsemalla kullekin Eksote-alueen kunnalle sitä mahdollisimman paljon muistuttava kunta.

Vertailualueet muodostettiin valitsemalla kullekin Eksote-alueen kunnalle sitä mahdollisimman paljon muistuttava kunta.

Vertailualueeseen 1 kuuluvat kahdeksan eri puolilla Suomea sijaitsevaa kuntaa: Akaa, Hanko, Heinävesi, Kauhajoki, Kustavi, Lavia, Petäjävesi ja Vesilahti. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on käyttänyt niitä arvioidessaan sote-uudistuksen vaikutuksia sosiaali- ja terveystoimen käyttökustannuksiin.

Vertailualue 2 muodostettiin Eksoten lähialueella sijaitsevista kunnista käyttäen valintakriteereinä kunnan asukaslukua ja kolmea indikaattoria, jotka kuvaavat terveyspalvelujen käyttöä. Valituiksi tulivat Enonkoski, Juva, Lahti, Lapinjärvi, Myrskylä, Polvijärvi, Pukkila ja Rääkkylä.

Lääkekustannukset säilyivät pienempinä kuin vertailualueilla

Sairausvakuutuksesta korvattujen avohoidon reseptilääkkeiden kokonaiskustannukset olivat aluksi asukasta kohden pienemmät kuin vertailualueilla. Integraatiota edeltävänä aikana kustannukset kehittyivät varsin samankaltaisesti kuin kolmella vertailualueella mutta pysyivät koko ajan vertailualueiden kustannuksia alhaisempina.

Vuosina 2003–2009 Eksote-alueen vuotuiset kustannukset olivat keskimäärin 3,6 % pienemmät kuin koko maan kustannukset.

Vuosina 2003–2009 Eksote-alueen vuotuiset kustannukset olivat keskimäärin 3,6 % pienemmät kuin koko maan kustannukset. Ero oli 9,7 % vertailualueeseen 1 ja 8,5 % vertailualueeseen 2.

Integraation aikana vuosina 2010–2015 kustannuskehitys Eksote- alueella poikkesi jossain määrin muiden alueiden kustannuskehityksestä. Eksoten ja muiden alueiden väliset erot supistuivat jonkin verran.

Integraation aikana Eksoten ja muiden alueiden erot supistuivat jonkin verran.

Tarkastelujakson viimeisenä vuonna Eksote-alueen kustannukset olivat samalla tasolla koko maan kustannusten kanssa. Vertailualueeseen 1 nähden ne olivat 8,5 % pienemmät ja vertailualueeseen nähden 7,4 % pienemmät.

Selvityksessä tarkasteltiin myös sitä, miten korvattujen reseptilääkkeiden kustannukset kehittyivät kuudessa eri lääkeryhmässä. Lääkeryhmiksi valittiin peruskorvatut, rajoitetusti peruskorvatut, alemman erityiskorvausluokan ja ylemmän erityiskorvausluokan lääkkeet, psyykenlääkkeet, syöpälääkkeet ja immunovasteen muuntajat.

Tarkastelujakson viimeisenä vuonna Eksote-alueen kustannukset olivat samalla tasolla koko maan kustannusten kanssa.

Eksoten vuotuiset kustannukset olivat psyykenlääkkeitä lukuun ottamatta kaikissa tarkastelluissa lääkeryhmissä sekä ennen integraatiota että integraation aikana varsin lähellä vertailualueiden kustannuksia. Psyykenlääkkeiden kustannukset olivat vuosina 2003–2008 Eksoten alueella selvästi pienemmät kuin muilla alueilla.

Vuodesta 2009 alkaen kustannukset alenivat vertailualueilla nopeammin kuin Eksoten alueella ja kustannuserot kaventuivat.

Eksoten laitoksiin hankittujen lääkkeiden kustannuksia voidaan verrata vain koko maan kustannuksiin, sillä vertailualueiden 1 ja 2 asukkaiden laitoksissa käyttämistä lääkkeistä ei ollut tietoa saatavilla. Vuosina 2003–2009 Eksote-alueen laitosten vuotuiset asukaskohtaiset lääkekustannukset olivat 6,7–17,4 % pienemmät kuin koko maassa.

Kun integraatio toteutettiin vuonna 2010, Eksoten laitosten kustannukset kasvoivat 9,5 %.

Kun integraatio toteutettiin vuonna 2010, Eksoten laitosten kustannukset kasvoivat 9,5 %. Se oli selvästi enemmän kuin kustannusten kasvu koko maassa, joka oli samaan aikaan 1,5 %.

Kustannusero on tästä lähtien ollut pienempi kuin ennen integraatiota. Vuosina 2014 ja 2015 kustannukset olivat Eksotessa lähes yhtä suuret kuin koko maassa.

Näyttää siis siltä, että maksamisella ja vastuulla on merkittävä yhteys. Kun laskun maksaja oli Eksotessa eri taho kuin vastuunkantaja, kustannukset pääsivät karkaamaan.¶

 

Lääkekustannusten julkisen rahoitusosuuden siirtäminen maakunnalle voisi kannustaa säästöihin

Lääkkeiden määräyskäytännöt ovat lääkkeiden hintojen ohella keskeisin reseptilääkkeiden käytöstä aiheutuviin kustannuksiin vaikuttava seikka. Selvityksen perusteella näyttää siltä, että useamman kunnan sosiaali- ja terveydenhuollon integroinnilla ei ole suurta vaikutusta lääkemääräyskäytäntöihin avohoidossa, jos määräyskäytännön ohjaus ja lääkkeiden rahoitus säilyvät ennallaan.

Selvityksen perusteella ei voi kuitenkaan tehdä kovin varmoja johtopäätöksiä, sillä Eksote-alueen väkiluku on vain hieman yli 100 000. Muutamien yksittäisten potilaiden poikkeavan suuret lääkekustannukset voivat vaikuttaa merkittävästi koko alueen kokonaiskustannuksiin.

Tulokset kuitenkin tukevat ajatusta lääkemääryskäytäntöjen yhtenäisestä ohjauksesta. Yhtenä vaihtoehtona on esitetty, että lääkkeiden julkinen rahoitusosuus siirrettäisiin rahoitusvastuullisille sote-yksiköille eli maakunnille. Se kannustaisi niitä hillitsemään myös avohoidossa käytettävien reseptilääkkeiden kustannuksia. Maakunnilla olisi mahdollisuus ohjata lääkäreitä määräämään edullisempia mutta kalliimpien kanssa vaikuttavuudeltaan samanarvoisia lääkkeitä. Päädytäänpä rahoituksessa millaiseen ratkaisuun tahansa, lääkemääräyskäytännön ohjaamista on syytä kehittää. Edellytyksenä ovat kattava seuranta ja toimivat analysointityökalut.