Rekisteritutkimus on tutkimusta, jossa hyödynnetään yleensä muuhun tarkoitukseen kuin tutkimusta varten kerättyjä rekisteritietoja. Esimerkiksi Kelan, THL:n ja Tilastokeskuksen rekistereihin kertyneistä yksittäisistä rekisteritiedoista saadaan rekistereitä yhdistämällä arvokasta tietoa terveydenhoidon vaikuttavuudesta. Lisäksi voidaan käyttää muitakin aineistoja, kuten haastattelu- ja kyselyaineistoja tai kliinisen tutkimuksen aineistoja.
Millaisia rekistereitä terveydenhuollon tutkimuksessa käytetään, THL:n tutkimusprofessori emeritus Unto Häkkinen?
”Esimerkiksi THL:n hoitoketjujen toimivuutta, vaikuttavuutta ja kustannuksia selvittävässä Perfect-hankkeessa olemme käyttäneet THL:n hoitoilmoitusrekisteriä, joka sisältää tietoja sairaaloiden ja muiden laitosten sekä perusterveydenhuollon palvelujen käytöstä.
Kelan etuusrekisteristä olemme hyödyntäneet korvausoikeuksien ja sairaanhoitokorvauksien tietokantoja. Tilastokeskukselta olemme puolestaan saaneet kuolemansyy- ja työssäkäyntitilastoja. Lisäksi väestötietojärjestelmästä on käytetty muun muassa kuolinpäivää ja siviilisäätyä koskevia tietoja.
Rekisteritutkimuksessa pelkkä tiedon määrä ei riitä. Sen on myös oltava samalla tavalla kerättyä, jotta esimerkiksi ajallinen tai alueellinen tieto on vertailukelpoista.”
Miten terveydenhuollon rekistereitä voitaisiin käyttää tutkimuksissa nykyistäkin tehokkaammin?
”Kaikkea tietoa ei saa keskitetysti yhdestä paikasta Findatankaan kautta, koska Findata hoitaa vain toisiolain alaisten rekistereiden yhdistelyihin liittyviä lupia. Esimerkiksi Kelan, THL:n, Eläketurvakeskuksen ja syöpärekisterin tietojen lupia on haettava Findatan kautta ja Tilastokeskuksen tietojen tietolupia Tilastokeskuksesta.. Kunkin aineiston hakeminen, käyttölupien anominen ja tietojen yhdistäminen teettävät kohtalaisen paljon työtä.
Kelan tiedot ovat varsin hyviä, ja niitä on rekisteritutkimuksessa hyödynnetty jo pitkään. Suurin puute on, että työterveydenhuollosta on tarjolla vain aggregaatti- eli ryhmätason tietoa. Koottua yksilötason tietoa työterveydenhuollosta ei ole muualtakaan saatavissa. Kyse on kuitenkin kokonaisuuden kannalta merkittävästä asiasta. Sosiaalipuolella avopalveluista ei ole vielä toistaiseksi tietoja, joita rekisteritutkimuksessa voitaisiin hyödyntää.”
Sote-uudistuksen rahanjako nojaa rekisteritutkimukseen
Valmisteilla olevan sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen keskeisiin kysymyksiin kuuluu, miten valtion rahoitus jakautuu perustettaville hyvinvointialueille.
Tässä hyödynnetään THL:n rekisteritutkimukseen perustuvia malleja, joissa kukin alue saa rahaa suhteessa väestön palvelujen tarpeeseen.
”Sote-uudistuksen valmistelussa rekisteritutkimus on viety toistaiseksi pisimmälle Suomessa”, Unto Häkkinen sanoo.
Sote-uudistuksessa palvelujen järjestäminen siirtyy kunnilta itsehallinnollisille hyvinvointialueille, joita valtion on määrä rahoittaa noin 20 miljardilla eurolla vuosittain.
”Kyse on valtavasta kokonaissummasta. Mitä suurempi osuus rahasta jaetaan alueille niiden palvelutarpeen perusteella, sitä tasa-arvoisemmassa asemassa kansalaiset ovat.”
Sote-uudistuksessa rahoitusjärjestelmää on määrä uudistaa niin, että se perustuu tarvevakioituihin kriteereihin. Niitä ovat esimerkiksi asukkaiden sairastavuus ja sosioekonominen asema.
Sote-uudistuksen rahanjakoa pohjustavassa tutkimuksessa on käytetty muun muassa THL:n hoitoilmoitustietoja, Kelan ja Eläketurvakeskuksen etuuksiin liittyviä tietoja sekä syöpä-, näkövamma- ja syntymärekistereitä.
Sairastavuus on kriteerinä jo nykyisessä valtionosuusjärjestelmässä, jonka kautta kunnat saavat sote-rahoitusta. Sitä mitataan lääkkeiden erityiskorvausoikeuksien avulla.
Häkkisen mielestä nykyiset kriteerit kuvaavat suhteellisen huonosti alueiden välisiä kustannusvaihteluja tai alueiden välisiä tarve-eroja.
”Tarvevakioinnin merkitys rahoituksen oikeudenmukaisessa jakamisessa on ratkaiseva. Uudessa tutkimuksessa tarvekriteerit ovat aiempaa tarkemmat. Niiden tulee perustua parhaaseen saatavilla olevaan aineistoon, ja tutkimustyön tulee olla korkealaatuista.”
Sote-uudistuksen rahanjakoa pohjustavassa tutkimuksessa on käytetty THL:n hoitoilmoitustietojen ohella muun muassa Kelan ja Eläketurvakeskuksen etuuksiin liittyviä tietoja sekä syöpä-, näkövamma- ja syntymärekistereitä.
”Yksilöllisten tarvekriteerien pohjalta laaditut alueelliset tarvekertoimet perustuvat monipuolisempaan aineistoon kuin alan tutkimuksen kärkimaissa”, Häkkinen sanoo.
Hänen mukaansa sote-uudistusta pohjustava tutkimus on alku järjestelmälliselle ja jatkuvalle tarvekriteerien tutkimukselle. Rekisteritietojen sisältö ja kattavuus paranevat koko ajan. Jatkuva päivitys on tarpeen myös siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä ja hoitokäytännöt muuttuvat nopeasti.
Mitkä ovat rekisteritutkimuksen vahvuudet ja heikkoudet verrattuna muihin tutkimusmenetelmiin?
”Rekisteritutkimuksen ehdoton valtti on käytettävissä olevan aineiston laajuus. Tämä korostuu entisestään, kun monessa muussa tutkimusmenetelmässä tiedonsaanti on entistä vaikeampaa. Esimerkiksi erilaisiin kyselyihin ihmiset eivät vastaa enää yhtä ahkerasti kuin aiemmin.
Rekisteritutkimuksen heikkous on, että rekistereistä saadaan vain faktatietoa, ei ihmisten mielipiteitä tai kokemuksia.”
Suomi kuuluu rekisteritutkimuksen edelläkävijöihin, miksi?
Tutkimuksissa eri rekisterien tietoja yhdistetään henkilötunnuksen avulla. Suomessa iso juttu on kaikilta kansalaisilta löytyvä henkilötunnus. Vastaava järjestelmä on käytössä vain Pohjoismaissa ja muutamassa muussa maassa. Tutkijan kannalta tilanne on siis meillä ainutlaatuisen hyvä.
Rekisteritutkimusta on lisännyt Tilastokeskuksen käyttöön ottama Fiona-etäkäyttöjärjestelmä, joka mahdollistaa tutkijoille aiempaa helpomman pääsyn yksityiskohtaisiin tutkimusaineistoihin. Järjestelmä myös parantaa aineistojen käsittelyn tietosuojaa.
Terveydenhuollon rekisterit sisältävät henkilö- ja terveystietoja. Miten tietosuoja varmistetaan tutkimuksessa?
Rekisteritutkimus on tarkoin säädeltyä toimintaa, jossa korostuvat eettiset tutkimusperiaatteet ja tietosuoja. Rekisteritietojen saaminen tutkimuskäyttöön edellyttää luvanhakua.
Esimerkiksi Tilastokeskuksen Fiona-järjestelmän käyttö edellyttää tutkimusorganisaatiolta käyttölupaa, jossa sovitaan muun muassa käytettävistä aineistoista. Tutkijat allekirjoittavat tietojen käytöstä salassapitositoumuksen.
Tutkimustuloksia tai muuta materiaalia saa siirtää järjestelmästä pois vain Tilastokeskuksen tarkistusmenettelyn kautta. Näin varmistetaan, ettei julkaistavista tiedoista voida tunnistaa ihmisiä tai yrityksiä.
Rekisteritutkimuksen pioneerin ura alkoi Kelasta
Vuodenvaihteessa eläkkeelle jäänyt THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen on edelläkävijä terveydenhuollon rekistereihin perustuvassa tutkimuksessa ja hoidon tuloksellisuutta käsittelevien kansallisten ja kansainvälisten vertailujen kehittämisessä.
”Terveystaloustiede on aina kiinnostanut minua, ja rekisteritutkimuksen avulla voidaan tuottaa luotettavaa ja korkeatasoista tietoa terveyspoliittisesti tärkeistä kysymyksistä.”
Häkkisen työura alkoi 1980-luvun alussa Kelassa, jossa hän kokosi terveydenhuollon menojen tilastoja. Väitöskirjansa hän teki terveydenhuollon väestötutkimuksesta, jonka aineisto perustui Kelan tuolloin toteuttamiin valtakunnallisiin haastattelututkimuksiin.
”Väitöskirjaa tehdessä huomasin haastattelututkimusten rajallisuuden terveystaloustieteessä. Jotta esimerkiksi jonkin hoitotoimen vaikuttavuus ja kustannusvaikutukset voitaisiin selvittää, tarvitaan tietoa, jota ei voi saada vain haastattelemalla. Näiden asioiden selvittäminen edellyttää esimerkiksi, että ihmistä seurataan pidempään toimenpiteen tekemisen jälkeen.”
Kelasta Häkkinen siirtyi Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Stakesiin ja edelleen vuonna 2008 perustettuun THL:ään.
Hän on vetänyt muun muassa erikoissairaanhoidon hoitoketjujen toimivuutta, tuottavuutta ja vaikuttavuutta selvittänyttä Perfect-hanketta. Tutkimus on keskittynyt potilasmäärältään suuriin tai kustannuksiltaan merkittäviin sairausryhmiin ja toimenpiteisiin, kuten sydän- ja aivoinfarktien sekä lonkkamurtumien hoitoon.
”Vastaavantyyppisen tutkimuksen veimme Eurooppa-tasolle EuroHope-hankkeessa. Siinä kehitettiin kansainväliseen vertailuun sopivia menetelmiä, joilla voidaan arvioida terveydenhuoltojärjestelmän vaikuttavuutta.”