Maahanmuuttajille luetellaan usein heti kättelyssä sellaisia odotuksia, joista eivät aina selviä tähän maahan syntyneetkään. Pitää työllistyä, integroitua valtakulttuuriin ja hoitaa asiat viranomaisten kanssa suomeksi saman tien.
Kela kokeilee maahanmuuttajille suunnattua työllistymistä edistävää ammatillista kuntoutusta, jossa kielen oppiminen on osa toimintaa. Keväällä 2018 aloitettujen kuntoutuspilottien 90 paikkaa saatiin kaikki täyteen. Asiakkaita niihin ohjasivat esimerkiksi terveydenhuolto ja TE-toimistot.
– Asiakkaat ovat eri ikäisiä naisia ja miehiä, lyhyemmän tai pidemmän ajan Suomessa olleita. Kysyntää oli enemmän, kuin mukaan mahtui, kertoo hankepäällikkö Salli Alanko Kelasta.
Monella on ollut edellisessä kotimaassaan ammatti ja jotkut ovat olleet mukana työelämässä myös Suomessa.
Maahanmuuttajat kuntoutuksessa aliedustettuina
Kokeilun idea perustuu Kelan kuntoutuksen tekemiin selvityksiin.
Myös kuntoutuksessa tarvitaan yhteinen kieli.
– Kuntoutuspalveluiden piiriin kuuluu monista kielellisistä, kulttuurisista ja sosiaalisista taustoista tulevia ihmisiä. Kun ammatillinen kuntoutus ja kielen opetus yhdistetään, maahanmuuttajille voidaan tarjota paremmat mahdollisuudet osallistua paitsi kuntoutukseen, myös työelämään, Salli Alanko sanoo.
Työikäiset maahanmuuttajat hakeutuvat varsin vähän Kelan järjestämiin kuntoutuksiin, vaikka tarvetta olisikin. Heille myös myönnetään erityisesti ammatillista kuntoutusta harvemmin kuin muille.
Aluksi piti lähteä selvittämään sitä, mistä todella olisi apua maahanmuuttajien työelämävalmiuksien parantamisessa. Suomen kielen yhdistäminen tähän kuntoutukseen on monin tavoin ilmeinen idea, mutta kun sitä ei ollut aikaisemmin tehty, toimintamallit pitää kehittää.
Kieliopinnot mukaan, mutta miten?
Kokeilussa kuntoutuksesta on tehty varsinainen kielikylpy, jossa puhutaan suomea ohjaajien kanssa ja ryhmissä. Lisäksi sitä opiskellaan henkilökohtaisesti suomen kielen opettajan johdolla. Kun asiakkaiden taustat ovat hyvin erilaisia, kuntoutuminen ja kielen opiskelu ovat hyvin räätälöityjä ja yksilöllisiä.
Kukin harjoittelee sitä sanastoa, mitä omalla työpaikalla tarvitaan.
Toisaalta yhteisiäkin aiheita löytyy.
– Käymme yhdessä suomeksi läpi suomalaista työelämää, ammatteja ja koulutuksia. Kukin harjoittelee myös ammattikieltä, eli sanastoa, mitä omalla työpaikalla tarvitaan, kertoo ohjaaja Anni Ahtola kuntoutusta Turussa järjestävästä Vervestä.
Työpaikoilta löytyy yleensä kielen opiskeluun käyttökelpoista materiaalia, kuten esimerkiksi suomenkieliset turvallisuusohjeet. Kielenopettaja on saattanut käydä työpaikalla tutustumassa siihen, millaisesta sanastosta olisi hyötyä.
Tulkkiakin käytetään, kun yhteistä kieltä ei ole.
– Tulkkauksen tarve riippuu tietenkin asiakkaan suomen taidosta, mutta eniten tulkkausta on tarvittu kuntoutuksen alkaessa ja työkokeilun alussa, Salli Alanko sanoo.
Kuntoutuksen alussa ja lopussa testataan asiakkaan suomen kielen taito.
– Parannusta on tapahtunut, Anni Ahtola arvioi ryhmänsä tilannetta.
Muutama kuntoutuja on jo käynyt lopputesteissä, missä kielitaidon koheneminen on myös todennettu.
Jatkoa ehkä seuraa
Kela ja kuntoutuksen palveluntuottajat kehittävät toimintaa yhdessä Kelan järjestämissä työpajoissa. Niissä syvennetään ymmärrystä kulttuurien vaikutuksesta vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen – kulttuurisensitiivisestä työotteesta. Myös kielen opetuksen menetelmiä arvioidaan ja kehitetään.
– Pilottien avulla syntyy lopulta uusia työkaluja ja malleja maahanmuuttajien kuntoutukseen, Salli Alanko uskoo.
Jotta kokeilusta saadaan kaikki hyöty irti jatkoa ajatellen, palvelun hyötyä ja toimivuutta arvioidaan Kuntoutussäätiön tekemässä tutkimuksessa.
Jatko on kiinni monesta asiasta, myös rahasta.