Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Etuuksien hakemisessa vähän väärinkäytöksiä

Viime vuonna noin 1 500 tapausta eteni epäilyn vuoksi poliisitutkintaan.
Teksti Robert SundmanKuvat Kela
Liikaa maksettuja etuuksia joudutaan joskus perimään takaisin. Kaikki takaisinperinnät eivät johdu väärinkäytöksistä.
Liikaa maksettuja etuuksia joudutaan joskus perimään takaisin. Kaikki takaisinperinnät eivät johdu väärinkäytöksistä.

Kelan hallinnoima sosiaaliturvajärjestelmä on kerrassaan valtava. Vuosittain Kelassa ratkaistaan lähes 5 miljoonaa etuushakemusta, ja sen toimistoissa asioidaan yli 23 miljoonaa kertaa. Viime vuonna suomalaisille maksettiin yli 14,3 miljardin euron edestä erilaisia etuuksia.

Näin suurta järjestelmää käytetään joskus myös väärin. Suomen sosiaali- ja terveys ry:n vuonna 2013 julkaisemassa Sosiaalibarometrissa noin 70 prosenttia etuuksia myöntävistä asiantuntijoista arvioi niiden väärinkäytön olevan kuitenkin harvinaista.

Väärinkäytösepäilyjä oli viime vuonna noin 9,3 miljoonan euron edestä.

He ovat oikeassa, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.

”Viime vuoden tilaston mukaan väärinkäytösepäilyjä oli 9,3 miljoonan euron edestä ja yhteensä noin 2 200 tapausta. Niistä eteni poliisille tutkintapyyntöön reilusti yli puolet, noin 1 500 tapausta”, Onninen kertoo.

Vahinko ei ole väärinkäytös

Eniten sosiaaliturvan väärinkäytöksiä tehdään työttömyysturvan nostamisessa.

”Käytännössä siis ollaan töissä ja nostetaan etuutta samaan aikaan”, Onninen avaa.

Seuraavaksi yleisimpiä ovat erilaiset petokset asumistuessa. Etuudensaajalla saattaa esimerkiksi olla korkeammat tulot kuin hän on ilmoittanut.

Eniten väärinkäytöksiä on työttömyysturvan nostamisessa.

Kolmanneksi eniten väärinkäytöksiä paljastuu opintotuen hakemisessa. Entinen opiskelija on voinut nostaa tukea, vaikka hän ei enää opiskele.

”Muissa etuuksissa väärinkäyttö on hyvin pienimuotosta ja yksittäistä”, Onninen kertoo.

Väärinkäytös on rikos, joka etenee lähes aina poliisin tutkittavaksi. Suvi Onninen muistuttaa, että rikosta ei voi kuitenkaan tehdä vahingossa.

”Täyttääkseen väärinkäytöksen tunnusmerkit on toiminnan oltava tahallista eli tietoisesti tehtyä ja hyötyä tavoittelevaa”, hän sanoo.

Väärinkäytökset paljastuvat usein Kelan sisäisissä prosesseissa, kun etuuksia peritään takaisin.

Väärinkäytökset paljastuvat usein Kelan sisäisissä prosesseissa, kun etuuksia peritään takaisin. Samalla selvitetään, ovatko liikamaksut johtuneet tahallisesta tiedon vääristelemisestä.

”Kaikki takaisinmaksuun johtava toiminta ei suinkaan ole tahallista. On paljon liikamaksuja, joita peritään takaisin, eivätkä ne koskaan etene tutkintaan väärinkäytöksinä. Henkilö on esimerkiksi voinut saada samalle ajalle useita etuuksia, jotka sovitetaan keskenään yhteen. Jos toinen etuus myönnetään takautuvasti, aiemmin maksettua etuutta saatetaan joutua perimään takaisin”, Onninen toteaa.

Tiedon jakaminen ja viestintä ovat tärkeässä roolissa

Väärinkäytöksiä selvitetään ja ehkäistään Kelassa monin tavoin. Kelan etuuskäsittelijät selvittävät normaalin työnsä yhteydessä liikamaksuja ja pohtivat samalla, onko kyseessä väärinkäytös.

Tämän lisäksi Kela saa tietoa muun muassa kansalaisilta ja viranomaisilta.

”Ihmisiltä tulee nimettömiä ja nimellisiä ilmiantoja. Lisäksi esimerkiksi poliisilta voi tulla tieto, että Kelalta on todennäköisesti saatu väärin perustein jotain etuutta”, Suvi Onninen kertoo.

Kela valvoo etuuksien myöntämistä ajamalla ristiin erilaisia tietoja.

Kela valvoo etuuksien myöntämistä myös itse vertaamalla tietokoneajojen avulla erilaisia tietoja. Kela saa esimerkiksi verottajalta verotettavista tuloista tiedot, jotka ajetaan ristiin työttömyysturvaetuutta saaneiden henkilöiden tietojen kanssa.

Viranomaisyhteistyö onkin Suvi Onnisen mukaan yksi tehokkaimmista keinoista väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Viranomaisyhteistyö auttaa väärinkäytösten ehkäisemisessä. Tiedon jakaminen helpottuu, kun viranomaisyhteistyö digitalisoituu.

”Myös tiedon jakaminen ja etuuksien saajille viestiminen on tärkeää. Uskon, että tiedon jakaminen helpottuu, kun viranomaisyhteistyö digitalisoituu”, Onninen pohtii.

”Kaikkien intressinä tietysti on, että yhteiskunnan varoja käytetään, kuten on tarkoitettu”, hän lisää.