Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Etuuksien hakemisessa vähän väärinkäytöksiä

Vuonna 2018 reilu tuhat tapausta eteni epäilyn vuoksi poliisitutkintaan.
Teksti Robert SundmanKuvat Kela
Liikaa maksettuja etuuksia joudutaan joskus perimään takaisin. Kaikki takaisinperinnät eivät johdu väärinkäytöksistä.
Liikaa maksettuja etuuksia joudutaan joskus perimään takaisin. Kaikki takaisinperinnät eivät johdu väärinkäytöksistä.

Kelan hallinnoima sosiaaliturvajärjestelmä on kerrassaan valtava. Vuonna 2018 Kela maksoi yli 14,3 miljardin euron edestä erilaisia etuuksia.

Ratkaisuja – hakemuksen perusteella tai esimerkiksi suorakorvauksina – tehtiin yli 19 milj. kappaletta.

Näin suurta järjestelmää käytetään joskus myös väärin. Väärinkäytösepäilyjä oli viime vuonna noin 9,6 miljoonan euron edestä. Määrä on pieni, kun sitä vertaa sosiaaliturvan kokonaisuuteen.

Väärinkäytösepäilyjä on suhteellisen vähän.

”Viime vuoden tilaston mukaan väärinkäytösepäilyjä oli 9,6 miljoonan euron edestä ja yhteensä noin 2 300 tapausta. Niistä eteni poliisille tutkintapyyntöön reilu tuhat tapausta”, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.

Kelan tekemistä tutkintapyynnöistä rikosoikeudelliseen seuraamukseen johti 85 prosenttia. Lieviä petoksia oli noin 4 prosenttia, petoksia noin 75 prosenttia ja törkeitä petoksia noin 7 prosenttia. Näiden lisäksi oli rikkomuksia ja väärennyksiä.

Vahinko ei ole väärinkäytös

Eniten sosiaaliturvan väärinkäytöksiä tehdään työttömyysturvan nostamisessa.

”Käytännössä siis ollaan töissä ja nostetaan etuutta samaan aikaan”, Onninen avaa.

Seuraavaksi yleisimpiä ovat erilaiset petokset asumistuessa. Etuudensaajalla saattaa esimerkiksi olla korkeammat tulot kuin hän on ilmoittanut.

Kolmanneksi eniten väärinkäytöksiä paljastuu toimeentulotuen hakemisessa. Näiden tapauksien määrä näyttäisi olevan kasvussa.

”Muissa etuuksissa väärinkäyttö on pienimuotosempaa ja yksittäistä”, Onninen kertoo.

Väärinkäytös on rikos, joka etenee lähes aina poliisin tutkittavaksi. Suvi Onninen muistuttaa, että rikosta ei voi kuitenkaan tehdä vahingossa.

”Täyttääkseen väärinkäytöksen tunnusmerkit on toiminnan oltava tahallista eli tietoisesti tehtyä ja hyötyä tavoittelevaa”, hän sanoo.

Väärinkäytökset paljastuvat usein Kelan sisäisissä prosesseissa, kun etuuksia peritään takaisin.

Väärinkäytökset paljastuvat usein Kelan sisäisissä prosesseissa, kun etuuksia peritään takaisin esimerkiksi määräaikaistarkistuksien perusteella. Samalla selvitetään, ovatko liikamaksut johtuneet tahallisesta tiedon vääristelemisestä.

”Kaikki takaisinperintään johtavat tilanteet eivät suinkaan ole seurausta asiakkaan vilpistä. On paljon liikamaksuja, joita peritään takaisin, eivätkä ne koskaan etene tutkintaan väärinkäytöksinä. Henkilö on esimerkiksi voinut saada samalle ajalle useita etuuksia, jotka sovitetaan keskenään yhteen. Jos toinen etuus myönnetään takautuvasti, aiemmin maksettua etuutta saatetaan joutua perimään takaisin”, Onninen toteaa.

Tiedon jakaminen ja viestintä ovat tärkeässä roolissa

Väärinkäytöksiä selvitetään ja ehkäistään Kelassa monin tavoin. Kelan etuuskäsittelijät selvittävät normaalin työnsä yhteydessä liikamaksuja ja arvioivat samalla, olisiko kyseessä väärinkäytös, jolloin asia etenee Kelassa lakimiesten käsiteltäväksi.

Tämän lisäksi Kela saa tietoa muun muassa kansalaisilta ja viranomaisyhteistyössä.

”Ihmisiltä tulee nimettömiä ja nimellisiä ilmiantoja. Eri viranomaisilta saadaan usein tietoa. Lisäksi esimerkiksi poliisilta voi tulla tieto, että Kelalta on todennäköisesti saatu väärin perustein jotain etuutta”, Suvi Onninen kertoo.

Kela valvoo etuuksien myöntämistä ajamalla ristiin erilaisia tietoja.

Kela valvoo etuuksien myöntämistä vertaamalla it-ajojen avulla erilaisia tietoja. Kela saa esimerkiksi verottajalta verotettavista tuloista tiedot, jotka ajetaan ristiin työttömyysturvaetuutta saaneiden henkilöiden tietojen kanssa. Tämän vuoden alusta lähtien Kelan on saanut käyttöönsä tulotietoja suoraan tulorekisteristä.

Viranomaisyhteistyö onkin Suvi Onnisen mukaan yksi tehokkaimmista keinoista väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

Viranomaisyhteistyö auttaa väärinkäytösten ehkäisemisessä. Tiedon jakaminen helpottuu, kun viranomaisyhteistyö digitalisoituu.

”Myös tiedon jakaminen ja etuuksien saajille viestiminen on tärkeää. Uskon, että tiedon jakaminen helpottuu, kun viranomaisyhteistyö digitalisoituu”, Onninen pohtii.

”Kaikkien intressinä tietysti on, että yhteiskunnan varoja käytetään, kuten on tarkoitettu”, hän lisää.

 

Artikkeliin on päivitetty 28.11.2019 ajantasaiset luvut ja tiedot.