Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva
|
24.6.2016

Väärinkäytökset Kelan etuuksissa ovat pysyneet vähäisinä

Vuonna 2020 noin 1 200 tapausta eteni epäilyn vuoksi poliisitutkintaan.
Teksti Robert Sundman | Kuvat Kela

Liikaa maksettuja etuuksia joudutaan joskus perimään takaisin. Kaikki takaisinperinnät eivät johdu väärinkäytöksistä.

Liikaa maksettuja etuuksia joudutaan joskus perimään takaisin. Kaikki takaisinperinnät eivät johdu väärinkäytöksistä.

Kelan hallinnoima sosiaaliturvajärjestelmä on kerrassaan valtava. Vuonna 2020 Kela maksoi reilu 15 miljardin euron edestä erilaisia etuuksia.

 

Näin suurta järjestelmää käytetään joskus myös väärin. Väärinkäytösepäilyjä oli vuonna 2020 noin 12,2 miljoonan euron edestä. Väärinkäytösepäilyjen osuus kaikista maksetuista etuuksista oli 0,79 promillea.

Väärinkäytösepäilyjä on suhteellisen vähän.

”Viime vuoden tilaston mukaan väärinkäytösepäilyjä oli 12,2 miljoonan euron edestä ja yhteensä noin 2 500 tapausta. Niistä eteni poliisille tutkintapyyntöön suunnilleen 1 200 tapausta”, kertoo Kelan hankinta- ja lakiyksikön päällikkö Suvi Onninen.

Kelan tekemistä tutkintapyynnöistä rikosoikeudelliseen seuraamukseen johti 87 prosenttia. Lieviä petoksia oli noin 2 prosenttia, petoksia noin 91 prosenttia ja törkeitä petoksia noin 5 prosenttia. Näiden lisäksi oli rikkomuksia ja väärennyksiä.

Vahinko ei ole väärinkäytös

Eniten sosiaaliturvan väärinkäytöksiä tehdään työttömyysturvan nostamisessa.

”Käytännössä siis ollaan töissä ja nostetaan etuutta samaan aikaan”, Onninen avaa.

Seuraavaksi yleisimpiä ovat erilaiset petokset asumistuessa. Etuudensaajalla saattaa esimerkiksi olla korkeammat tulot kuin hän on ilmoittanut.

Kolmanneksi eniten väärinkäytöksiä paljastuu toimeentulotuen hakemisessa. Näiden tapauksien määrä näyttäisi olevan kasvussa.

”Muissa etuuksissa väärinkäyttö on pienimuotoisempaa ja yksittäistä”, Onninen kertoo.

Väärinkäytös on rikos, joka etenee lähes aina poliisin tutkittavaksi. Suvi Onninen muistuttaa, että rikosta ei voi kuitenkaan tehdä vahingossa.

”Täyttääkseen väärinkäytöksen tunnusmerkit on toiminnan oltava tahallista eli tietoisesti tehtyä ja hyötyä tavoittelevaa”, hän sanoo.

Väärinkäytökset paljastuvat usein Kelan sisäisissä prosesseissa, kun etuuksia peritään takaisin.

Väärinkäytöksellä tarkoitetaan Kelan etuuksien yhteydessä sitä, että asiakas pyrkii tarkoituksella saamaan etuutta perusteettomasti tai enemmän kuin hänelle kuuluisi. Väärinkäytökseksi voidaan katsoa esimerkiksi se, jos asiakas antaa Kelalle väärää tietoa tai väärentää asiakirjan. Myös tietojen salaamista pidetään väärinkäytöksenä.

Väärinkäytöksestä on kysymys silloin, kun teko täyttää jonkin rikoksen tunnusmerkistön. Rikosnimike väärinkäytöksissä on useimmiten petos tai väärennys. Etuuden hakijalla on velvollisuus ottaa selvää ja ilmoittaa Kelalle asioista, jotka vaikuttavat hänen oikeuteensa saada etuutta.

Väärinkäytökset paljastuvat usein Kelan sisäisissä prosesseissa, kun etuuksia peritään takaisin esimerkiksi määräaikaistarkistuksien perusteella. Samalla selvitetään, ovatko liikamaksut johtuneet tahallisesta tiedon vääristelemisestä.

”Kaikki takaisinperintään johtavat tilanteet eivät suinkaan ole seurausta asiakkaan vilpistä. On paljon liikamaksuja, joita peritään takaisin, eivätkä ne koskaan etene tutkintaan väärinkäytöksinä. Henkilö on esimerkiksi voinut saada samalle ajalle useita etuuksia, jotka sovitetaan keskenään yhteen. Jos toinen etuus myönnetään takautuvasti, aiemmin maksettua etuutta saatetaan joutua perimään takaisin”, Onninen toteaa.

Tiedon jakaminen ja viestintä ovat tärkeässä roolissa

Väärinkäytöksiä selvitetään ja ehkäistään Kelassa monin tavoin. Kelan etuuskäsittelijät selvittävät normaalin työnsä yhteydessä liikamaksuja ja arvioivat samalla, olisiko kyseessä väärinkäytös, jolloin asia etenee Kelassa lakimiesten käsiteltäväksi.

Tämän lisäksi Kela saa tietoa muun muassa kansalaisilta ja viranomaisyhteistyössä.

”Ihmisiltä tulee nimettömiä ja nimellisiä ilmiantoja. Eri viranomaisilta saadaan usein tietoa. Lisäksi esimerkiksi poliisilta voi tulla tieto, että Kelalta on todennäköisesti saatu väärin perustein jotain etuutta”, Suvi Onninen kertoo.

Kela valvoo etuuksien myöntämistä vertaamalla erilaisia tietoja. Vuoden 2019 alusta lähtien Kela on saanut käyttöönsä tulotietoja suoraan tulorekisteristä. Kun tiedot saadaan reaaliaikaisesti, ne pystytään huomioimaan jo etuuksia myönnettäessä. Tämä vähentää väärinkäytösepäilyjä.

Viranomaisyhteistyö auttaa väärinkäytösten ehkäisemisessä. Tiedon jakaminen helpottuu, kun viranomaisyhteistyö digitalisoituu.

Viranomaisyhteistyö on Suvi Onnisen mukaan yksi tehokkaimmista keinoista väärinkäytösten ehkäisemiseksi.

”Myös tiedon jakaminen ja etuuksien saajille viestiminen on tärkeää. Uskon, että tiedon jakaminen helpottuu, kun viranomaisyhteistyö digitalisoituu”, Onninen pohtii.

”Kaikkien intressinä tietysti on, että yhteiskunnan varoja käytetään, kuten on tarkoitettu”, hän lisää.

Artikkeliin on päivitetty 22.9.2021 ajantasaiset luvut ja tiedot. Kelan etuuksien väärinkäytösten vuosiraporttiin voit tutustua täällä.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje
Estä evästeet