Siirry sisältöön
Kehittyvä sosiaaliturva, Etuudet
|
3.11.2016

Jäykkä tukijärjestelmä ahdistaa eroperheitä

Lapsen vuoroasuminen voi heikentää etävanhemman taloudellista asemaa.
Teksti Johanna Hytönen | Kuvat Suvi Aho

Suomalainen perhepolitiikka ei ota huomioon muuttuvia perhemalleja ja vuoroasumista, sanoo tutkija Mia Hakovirta.

Yhteishuoltajuus on lapsen yleisin huoltajuusmalli eron jälkeen. Myös lasten vuoroasuminen kummankin vanhemman luona yleistyy. Asumissopimuksista 15 % koski vuonna 2015 vuoroasumista, mutta nykyinen tukijärjestelmä ei tunnista vuoroasumista lapsen asumismuotona.

Turun yliopiston tutkija Mia Hakovirta vetää syksyllä 2016 käynnistynyttä kansainvälistä tutkimushanketta, jossa selvitetään, miten perhepolitiikka eri maissa huomioi lasten asumis- ja tapaamisjärjestelyt. Selvitettävänä on myös, miten vanhempien eron jälkeiset uudet parisuhteet tai  biologiset lapset vaikuttavat vanhempien elatusvelvollisuuteen.

Lapsenhuoltolakia uudistetaan parhaillaan, ja lasten vuoroasumista ollaan kirjaamassa uudistettuun lakiin. Lakimuutos ei näytä muuttavan sitä, että lapsella voi jatkossakin olla vain yksi virallinen asumispaikka. Se vaikuttaa olennaisesti perhe-etuuksien ja muun muassa asumistuen määräytymiseen.

Mia Hakovirta: Nykyisen suomalaisen perhepolitiikan mukaan vain toinen vanhemmista voi saada tukea lapsen elatukseen tai korvausta elatuksesta johtuvista kustannuksista. Tämä kohtelee eriarvoisesti etävanhempaa, jonka luona lapsi myös asuu.

Lapsia ei oteta huomioon, kun päätetään etävanhemman asumistuesta.

Etävanhempi tarvitsee lasta tai lapsia varten riittävän ison asunnon. Lapsia ei kuitenkaan oteta huomioon, kun päätetään etävanhemman asumistuesta.

Vuoroasumista ei huomioida myöskään toimeentulotukea haettaessa, mutta tapaamiskulut sen sijaan otetaan huomioon. Etävanhempi ei ole oikeutettu lapsilisän yksinhuoltajakorotukseen eikä välttämättä koulumatkatukeen, koska se maksetaan vain yhdestä kodista.

Saman perheen lapsilla voi olla erilaiset edellytykset

Elatusvelvollisen maksukyky voi vaikuttaa myös saman perheen lasten keskinäiseen taloudelliseen asemaan.

Mia Hakovirta: Samassa perheessä voi asua eri vanhempien lapsia, joista toinen voi saada tuntuvaa elatusapua, jos etävanhempi on suurituloinen, ja toinen taas hyvin pientä elatusapua, jos etävanhempi on pienituloinen. On perheen oma päätös, miten tämä näkyy perheen arjessa. Saako toinen lapsi kenties enemmän kuin toinen?

Ruotsissa kotitaloudet määritellään toisin kuin Suomessa.

Mia Hakovirta: Ruotsissa on kotitalouksien määrittelyssä ja tilastoinnissa olemassa vanhempainkotitalouden käsite. Vanhempainkotitaloudella tarkoitetaan perheyhteisöä, johon kuuluu vähintään yksi vanhempi, jonka kotona ei asu lasta. Tällainen kotitalous voi esimerkiksi olla kaksi eronnutta vanhempaa, joilla on yhteisiä lapsia.

Elatusapu ja elatustuki eivät välttämättä hyödytä pienituloista lainkaan

Myös elatusapu voi muodostua ongelmalliseksi erotilanteessa.

Mia Hakovirta: Elatusapu ja elatustuki otetaan huomioon tulona esimerkiksi toimeentulotukea määriteltäessä. Käytännössä pienituloinen vanhempi ei siis hyödy välttämättä lainkaan toisen vanhemman maksamasta elatusavusta. Tämä ei juuri kannusta toista vanhempaa, usein isää, maksamaan elatusapua.

Britanniassa lapsiperhe saa elatusavun toimeentulotuen lisänä.

Monissa maissa elatusapu maksetaan toimeentulotuen päälle.

Mia Hakovirta: Esimerkiksi Britanniassa lapsiperhe saa elatusavun toimeentulotuen lisänä. Australiassa ja Yhdysvalloissa osa elatusavusta menee valtiolle ja osa maksetaan lapselle  perheen saaman toimeentulotuen lisänä. Ulkomaisten tutkimusten mukaan nämä ratkaisut kannustavat elatusavun maksamiseen ja maksetut elatusavut ovat suurempia.

Vanhempainvapaaetuudet ja lapsilisät voitaisiin jakaa erotilanteissa nykyistä tasaisemmin. Esimerkiksi Ruotsissa ja Norjassa niin vanhempainvapaaetuudet kuin lapsilisä ja jopa elatustuki voidaan jakaa molempien vanhempien kesken.

Mia Hakovirta: Esimerkiksi Ruotsissa lapsilisä voidaan jakaa puoliksi vanhempien kesken. Ja jos vanhemmat ovat sopineet lapsen vuoroasumisesta, ei erillään asuvan vanhemman tarvitse maksaa elatusapua lainkaan. Valtion elatustuki voidaan tarvittaessa maksaa molemmille vanhemmille. ¶

Artikkelia on päivitetty 16.10.2017.

Mia Hakovirta

  • Valtiotieteen tohtori ja akatemiatutkija
  • Turun yliopiston dosentti ja yliopistonlehtori
  • Erikoistunut perhepolitiikkaan
  • Tehnyt väitöskirjansa yksinhuoltajaäitien työllisyydestä

Asia, jonka muuttaisin sosiaaliturvassa: Olisi syytä selvittää, voisiko elatusavun  huomioida etuoikeutettuna tulona esimerkiksi toimeentulotuessa.

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje