Siirry sisältöön
Näkemyksiä sosiaaliturvasta
|
15.9.2017

Eriarvoisuuden näkeminen muovasi Irja Askolan maailmankuvaa

Helsingin piispa Irja Askola huomasi jo lapsuudessaan, että tasa-arvoa voi lisätä pienillä teoilla.
| Kuvat Irja Askolan kotialbumi

Pienen Irja Askolan ensimmäisen koulupäivän kruunasivat uusi hattu ja laukku.

”Lappeenrannan alakouluun heijastui vielä 1950-luvulla kansalaissodan pitkä varjo. Jako punaisten ja valkoisten kakaroihin oli kovin sitkeässä.

Kouluruokailusta tuli suurin tasa-arvoistava tekijä. Siellä me punaisten ja valkoisten jälkeläiset istuimme yhdessä, vaikka perheiden kesken saattoi olla eripuraa ja vihanpitoa. Siitä opin, että pienillä asioilla voi vaikuttaa eriarvoisuuden vähenemiseen.

Ensimmäisinä kouluvuosinani myös kirjasto muovasi maailmankuvaani ja rohkaisi minua tavoittelemaan uusia maailmoja. Kirjastotätien läsnäolo auttoi ikuiseen aikuisen nälkään, jota minun ikäpolvessani koki moni. Olin myös ylpeä siitä, että minulla oli joku paikka, johon mennä pystypäin, kun varakkaammat ystäväni lähtivät vaikkapa paikalliseen kahvilaan tai baariin.”

Irja Askola, 64, Helsingin piispa

Irja Askola ja sosiaaliturva

1940-luku: ­invalidihuolto­laki, sotilasvamma­laki ja lapsilisä

  • 1952 synnyn Lappeenrannassa

1960-luku: sairausvakuutus­laki ja äitiys­päiväraha

  • 1961 isäni kuolee yllättäen

1970-luku: asumistuki lapsi­perheille ja ­kunnallinen ­päivähoito

  • 1971 aloitan teologian opiskelun Helsingin yliopistossa

1980-luku: sosiaalihuoltolaki, ­lastensuojelulaki, ­kotihoidon tuki, ­vammaispalvelulaki

  • 1988 minut vihitään papiksi

1990-luku: laki sote-suunnittelusta, sosiaali­politiikka hallitusohjelmaan

  • 1991–1999 Euroopan kirkkojen konferenssissa Genevessä

2000-luku: aktiivisen sosiaali­politiikan aika

  • 2010 aloitan virassani Suomen ensimmäisenä naispiispana
  • 1.11.2017 jään eläkkeelle

 

Seuraa sosiaaliturvan kehityksen isoja ja pieniä aiheita, tutkimuksia ja tilastoanalyysejä.

Tilaa uutiskirje