Talouselämä uutisoi perjantaina 13.10.2017 näkyvästi asiakasseteleillä ostettavien palvelujen tulevasta maailmasta. Uutisen mukaan asiakassetelillä saa sote-uudistuksen jälkeen melkein millaisia palveluja tahansa.
Asiakasseteli ei kuitenkaan yksin vielä riitä. Sen rinnalle tarvitaan pätevä palveluiden määrittelyn malli.
Kun kansalaisille halutaan tarjota yhdenvertaisia palveluita, onnistutaan parhaiten, kun lainsäädäntöön sisällytetään valtakunnalliset palveluluokitukset. Ne ovat myös avain soten kustannussäästötavoitteisiin.
Palveluiden luokittelusta hyötyisi asiakas, palveluiden tuottaja ja niiden maksaja.
Luokituksesta tulee säätää valinnanvapautta koskevassa laissa ja sen tulee koskea sekä suoran valinnan palveluita että asiakassetelillä ja henkilökohtaisen budjetilla hankittavia palveluita. Luokittelun määrittely ja sen muuttaminen hoituisi joustavasti asetuksilla.
Termit haltuun
Palveluluokittelu ymmärretään terminä eri tavoin.
Laajemmin käsitettynä palveluluokitus on hierarkian ylätaso, jonka alla on satoja luokituksia. Kansallisessa ontologiapalvelussa sana kuntoutussuunnitelma kuuluu palveluprosessin hallintapalveluiden yläluokkaan. Suunnitelman määrittelyksi on kirjattu määräaikainen hoito/palvelusuunnitelma, joka laaditaan potilaan kuntoutuksen tai ammatillisen kuntoutuksen tueksi tai määräaikaisen työkyvyttömyyseläkkeen eli kuntoutustuen liitteeksi.
Luokittelu estää väärinymmärrykset, kun asiakas asioi palveluntuottajan kanssa. Asiakasseteleiden kanssa toimiessa on tärkeä tietää, mitä palveluita seteli kattaa ja mitä ei.
Aukko sote-keskustelussa
Valtakunnallisen palveluluokittelun avulla asiakkaille tarjottavien palvelujen sisältö yhdenmukaistuu ja yhdenvertaistuu. Palvelut pystytään määrittelemään tarkasti. Kansalliset tietovarannot voivat tuottaa arjen prosesseihin tarvittavan tiedon.
Onkin yllättävää, että palveluluokituksesta ei ole vielä juurikaan keskusteltu sote-uudistuksen yhteydessä.
Asiakasseteliä käyttävä kansalainen pystyy vertailemaan eri palveluntuottajien palveluita, koska ne noudattavat valtakunnallista palveluluokitusta.
Jokaisen toimijan ei tarvitse rakentaa järjestelmäänsä itse, ja kansallisesti hyödynnettävien tietojen määrä kasvaa merkittäväksi. Tällöin säästetään jo merkittävästi investointikustannuksissa. Palveluluokittelu helpottaa myös merkittävästi palvelujen kustannus- ja laatuseurantaa.
Ilman palveluluokittelua palveluntuottajat joutuvat rakentamaan palvelukokonaisuudet erikseen kaikkiin maakuntiin. Samoin maakunnat joutuvat rakentamaan järjestelmiä, joiden avulla asiakassetelien ja henkilökohtaisten budjettien korvaukset maksetaan palveluntuottajille. Ei ole siis liioiteltua sanoa, että palveluluokittelu on keskeinen tapa, jolla mahdollistetaan sote-uudistuksen kustannussäästöjen toteutuminen ja asiakkaiden yhdenvertainen palvelu.
Lue lisää:
Tutustu ONKI-ontologiakirjastopalvelun palveluluokituksiin
