Kansaneläkelaki vahvistettiin 31.5.1937, ja se tuli voimaan vuoden 1939 alusta. Kansaneläkelaitoksen toiminta alkoi 1937.
1939 alettiin kerätä kansaneläkkeen vakuutusmaksuja.
Ensimmäiset kansaneläkkeet maksuun työkyvyttömyyseläkkeinä 1942.
Ensimmäiset vanhuuseläkkeet maksuun 1949.
Vanhuusavustukset 1952 ja työkyvyttömyysavustukset 1955.
Vanhuuseläkkeiden lukumäärä ylitti työkyvyttömyyseläkkeiden määrän 1952.
Kansaneläkejärjestelmä uusittiin 1957.
- Eläkkeet ja muut lakeihin perustuvat avustukset eivät taanneet toimeentuloa: vuonna 1956 yli 90 % kansaneläkkeistä oli valtion ja kuntien maksamia lisäeläkkeitä ja vanhuus- ja työkyvyttömyysavustuksia, eli maksueläkkeiden osuus oli vain 9 %.
- Uudistuksen jälkeen kaikille saman suuruinen peruseläke, jonka lisäksi tukieläke vähävaraisille.
- Täysi kansaneläke oli uudistuksen jälkeen aiempaan verrattuna kaksinkertainen: 80 mk, jolla sai esimerkiksi 7 kiloa kahvia tai 16 kiloa voita tai 100 rasiaa savukkeita.
- Uutena eläkelajina otettiin käyttöön vanhuudentuki, jota maksettiin aluksi 63–64-vuotiaille ja vuodesta 1960 lukien 60–64-vuotiaille yksinäisille pienituloisille naisille.
- Kansaneläke oli monelle naiselle varsinkin maaseudulla ensimmäinen oma raha.
1969 alettiin maksaa perhe-eläkettä.
1970-luvulla parannuksia tukilisiin, asumistukiin, rintamasotilasetuuksiin ja työttömyysetuuksiin. Eläkkeensaajien lukumäärä kasvoi ripeästi.
1970 alettiin maksaa eläkkeensaajan asumistukea.
1971 alettiin maksaa rintamasotilaseläkkeitä ja -lisiä.
1971 alettiin maksaa työttömyyseläkkeitä.
1980–1985 toteutettiin kansaneläkeuudistus useassa vaiheessa.
1986 otettiin käyttöön uusia eläkelajeja. Esimerkiksi vanhuuseläke voitiin myöntää varhennettuna ja työkyvyttömyyseläke yksilöllisenä varhaiseläkkeenä.
1986 ylittyi miljoonan eläkkeensaajan raja.
1989 ylittyi miljoonan kansaneläkkeensaajan raja.
1990-luvulla lama heijastui eläkkeisiin. Eläkkeitä leikattiin ja eläkkeen saamisen ehtoja tiukennettiin.
1995 Kelasta eläkettä saavien lukumäärä oli 1 119 700, joka on suurin koko laitoksen olemassaolon aikana!
1996 merkittävä lainmuutos: koko väestön kattava kansaneläkejärjestelmä muuttui vähimmäiseläkejärjestelmäksi eli kansaneläkkeitä ei enää maksettu kaikille.
Euroistetut rahamäärät tulivat voimaan 2002.
2005 työeläkeuudistus ja muutoksia kansaneläkejärjestelmään: alettiin maksaa muun muassa pitkäaikaistyöttömien eläketukea.
2008 merkittäviä muutoksia: muun muassa eläkkeensaajan asumistukea ei enää luettu eläkkeisiin.
Kaikkein pienituloisimmille uusi tukimuoto, takuueläke, vuonna 2011.
2017 Eläkeuudistus astui voimaan. Eläkeikärajat nousevat vaiheittain, eläkettä karttuu yhtäläisesti eri ikäisille ja käyttöön tulee uusia eläkemuotoja.
Nyt (2016)
- Kansaneläkkeen saajia oli vuonna 2016 noin 610 000.
- Suomen eläkemenot olivat noin 30 miljardia euroa, mikä on runsaat 40 % kaikista sosiaaliturvamenoista.
- Kelan maksamat eläkkeet ovat alle 10 % kaikista eläkemenoista. Suurimman osan muodostavat työeläkkeet.