Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen on yksi hallitusohjelman 26 kärkihankkeesta, joilla tavoitellaan kestäviä muutoksia yhteiskuntaamme ja ihmisten arkeen.
Me hyvinvointityöryhmässä neuvotelleet halusimme asettaa terveyden edistämisen yhdeksi hallituksen politiikan painopisteistä. Valtioneuvoston johtamana on tarkoitus laatia hallinnonalarajat ylittävä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin voimavaroja tehokkaasti hyödyntävä hankeohjelma.
Haluamme juurruttaa hyviä elämäntapoja ja kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukeviin kokeiluihin.
Keskiössä on kansanterveyden kohentaminen mukaan lukien mielenterveysongelmien ja itsemurhien ennaltaehkäisy sekä ympäristöterveyden edistäminen. Ideana on kannustaa terveyttä ja hyvinvointia tukevia kokeiluja ja ennen kaikkea juurruttaa hyväksi todettuja toimintatapoja, kuten terveyttä edistävää liikuntaa, hyviä ravintotottumuksia ja muita terveellisiä elämäntapoja sekä vastuunottoa omasta elämästä.
Työtä on tarkoitus tehdä yhdessä järjestöjen kanssa. Hankkeelle asetetaan yksityiskohtaiset mittarit, joilla arvioidaan asetettujen tavoitteiden toteutumista.
Tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.
Kansanterveys 2.0 -yhteisponnistukselle on huutava tarve. Kansansairaudet, kuten syöpä, sydän- ja verisuonitaudit, diabetes, keuhkosairaudet ja depressio, aiheuttavat mittavia inhimillisiä ja taloudellisia menetyksiä sekä suurimman osan työikäisen väestön pitkäaikaisesta työkyvyttömyydestä. Esimerkiksi tyypin 2 diabetesta sairastaa arviolta puoli miljoonaa suomalaista.
Kansanterveyskärkihanke on keskeinen väline valtiontalouden tasapainottamisessa ja kestävyysvajeen umpeen kuromisessa. Väestön terveyden ja toimintakyvyn lisäämisellä pidennetään työuria, parannetaan työn tuottavuutta ja talouden kestävyyttä, ehkäistään syrjäytymistä ja vähennetään sote-palvelujen tarvetta sekä taitetaan julkisten kustannusten nousua.
Kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla.
Kärkihankeidea pohjautuu myös eduskunnan vuoden 2012 valtion talousarviomietintöön. Siinä painotimme sitä, että merkittäviä kansantaloudellisia säästöjä voidaan saada aikaan terveyttä edistävillä toimilla ja erityisesti lisäämällä liikuntaa.
Liikkumattomuuden hinta yhteiskunnalle on huomattava. Istuva elämäntapa lisää useita kansansairauksia ja ikääntymisestä aiheutuvia haasteita. Yhtä lailla vähäinen fyysinen aktiivisuus heikentää oppimistuloksia, lyhentää työuria, nakertaa työelämän tuottavuutta ja kilpailukykyämme ja lisää terveyseroja.
Vaikka liikuntaa harrastettaisiin vapaa-ajalla, muu osa päivästä on istumista päiväkodeissa, kouluissa, työpaikoilla ja ikäihmisten arjessa. Jo päivähoidossa lapset ovat paikallaan 60 % ajasta, ja työikäisillä aikuisilla vastaava luku on 80 %. Jo alle kolmivuotiaiden fyysinen aktiivisuus on riittämätöntä. Tutkimukset osoittavat elämäntavan urautuvan jo tässä vaiheessa, ja liikkumaton elämäntapa vaikuttaa olevan erityisen pysyvä.
Ongelma on ilmeinen, mutta ratkaisukeinoja on olemassa. Kansanterveys 2.0 on mittava mahdollisuus kannustaa suomalaiset liikkeelle ja vahvistaa jokaisen suomalaisen terveyttä.
Sari Sarkomaa on Kelan valtuutettujen puheenjohtaja.
