Miten viitehintajärjestelmän vaikutus näkyy väitöskirjatutkimuksesi mukaan lääkekustannuksissa, tutkija Hanna Koskinen Kelasta?
Tutkimuksessa mukana olleiden, viitehintajärjestelmään kuuluvien lääkkeiden keskimääräinen hinnan lasku oli vuoden päästä viitejärjestelmän voimaantulosta 35 %, kahden vuoden päästä 56 % ja kolmen vuoden kuluttua 60 %.
Lääkeryhmien välillä oli merkittäviä eroja. Esimerkiksi psykoosilääkkeiden kustannukset nousivat koko 2000-luvun ajan aina siihen asti, kunnes viitehintajärjestelmä tuli voimaan vuonna 2009. Käytetyimpien psykoosilääkkeiden hoitopäivän kustannus oli vuoden kuluttua viitehintajärjestelmään siirtymisestä laskenut 30–66 % ja 2,5 vuoden päästä 25–51 %.
Viitehintajärjestelmän tavoitteena oli hintojen lasku rinnakkaislääkkeiden hintakilpailua lisäämällä. Miten hintakilpailu on toteutunut?
Hintakilpailu on jäänyt laimeaksi. Suomen lääkemarkkinoita hallitsevat yritykset pystyvät ilmeisesti säilyttämään asemansa ilman aktiivista hintakilpailua. Pienemmät toimijat eivät näytä saavan markkinaosuutta edullisilla hinnoillakaan.
Eniten hintoihin on vaikuttanut hintasääntely. Kun rinnakkaisvalmiste saa korvattavuuden, valmisteen hinnan tulee olla 50 % alkuperäisvalmisteen hintaa halvempi.
Hintakilpailuun voisi vaikuttaa, jos lääkkeiden jakeluketju olisi läpinäkyvämpi ja jakelun hinnoittelu olisi tiedossa. Nyt emme tiedä, mikä on jakeluketjun osuus hinnasta. Marginaalin on oletettu olevan 3–4 % luokkaa, mutta myös arvioita 1–20 %:n vaihteluvälistä on esitetty.
Viitehintajärjestelmän tuoma lisähyöty verrattuna lääkevaihtoon on siis ollut pitkällä tähtäimellä vähäinen.
Mikä on ollut viitehintajärjestelmän vaikutus verrattuna lääkevaihdon tuomaan hyötyyn?
Viitehintajärjestelmä toi lyhyellä aikavälillä merkittäviä lisäsäästöjä. Järjestelmän käyttöönotto laski hintatasoa välittömästi. Noin kaksi ja puoli vuotta viitehintajärjestelmän käyttöönoton jälkeen hinnat olivat kuitenkin tasolla, joka olisi oletettavasti saavutettu pelkällä lääkevaihdollakin.
Viitehintajärjestelmän tuoma lisähyöty verrattuna lääkevaihtoon on siis ollut pitkällä tähtäimellä vähäinen. Apteekeilla on ollut jo vuodesta 2003 lähtien velvollisuus tarjota lääkärin määräämän lääkkeen tilalle halvempaa rinnakkaisvalmistetta, jos se on mahdollista.
Viitehintajärjestelmä tarkoittaa, että asiakas saa Kela-korvauksen enintään viitehinnan mukaisesta osuudesta.