Sosiaalipolitiikan tutkija Tuuli Hirvilammin mielestä nykyinen hyvinvointikäsityksemme ei ole ekologisesti kestävä. Väitöskirjassaan Hirvilammi purkaa hyvinvointikäsityksen taustalla olevaa ihmiskäsitystä ja tarkastelee hyvinvoinnin erilaisia ulottuvuuksia. Kelan tutkimusosaston sarjassa julkaistu väitöskirja tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa 25.4.
Ihminen on osa luontoa
Hirvilammi haastatteli väitöskirjaansa varten Kelan takuueläkkeellä tai työmarkkinatuella eläviä. Hän tarkasteli perusturvan saajien kulutusta ja elintasoa. Hirvilammi huomasi, että pienituloisten materiaalijalanjälki oli noin puolet keskivertosuomalaisen jalanjäljestä. Tästä huolimatta haastateltavienkin kulutus oli ekologisesti kestämätöntä. Tämä tukee aiempia löydöksiä siitä, että paremmin ansaitsevat myös kuluttavat enemmän luonnonvaroja.
Millainen voisi olla sekä sosiaalisesti että ekologisesti kestävä elintaso? Hirvilammen mukaan tarvitsemme tekojen lisäksi muutosta myös käsitteellisellä tasolla. Kestävän hyvinvoinnin teorian taustaoletuksen mukaan ihminen on osa luontoa.
”Aiemmin tutkimuksessa ajateltiin, että ihminen pystyy hallitsemaan luontoa ja että ihmisellä on erivapaus suhteessa luontoon. Rationaalisen ihmiskäsityksen mukaan ihmiset ovat itsekkäitä toimijoita. Jos haluamme muuttaa käsitystämme hyvinvoinnista, meidän täytyy myös muuttaa ihmiskäsitystämme. Relationaalinen ihmiskäsitys korostaa ihmisten ja luonnon keskinäistä riippuvuutta”, Hirvilammi kertoo.
Sosiaalipolitiikka kaipaa uutta suuntaa
Hirvilammi erottaa kestävästä hyvinvoinnista erilaisia ulottuvuuksia. Hyvinvointiin kuuluvat kohtuullinen elintaso, mielekäs ja vastuullinen toiminta, merkitykselliset suhteet sekä elävä läsnäolo.
”Tarvitsemme ekologisesti kestävää yhteiskuntapolitiikkaa, jossa huomioidaan, että ihmiset tarvitsevat toimeentulon lisäksi monenlaista tekemistä ja toimintaa. Ihmiset voivat hyvin, kun he pystyvät toteuttamaan itseään ja kokevat elämänsä merkitykselliseksi”, Hirvilammi sanoo.
”Sosiaalipolitiikalle täytyy löytää uusi suunta. Vastuu rakenteellisesta muutoksesta on päättäjillä. Heidän tulisi keskittyä pienentämään liikaa kuluttavien väestönosien ympäristövaikutusta. Parannettavaa olisi asumisen energiatehokkuudessa, ruuan tuotannossa ja joukkoliikenteen käytettävyydessä ”, hän jatkaa.
Hyvinvointitutkimus on elintärkeää
Hirvilammen mielestä hyvinvointia käsittelevä monitieteinen tutkimus on elintärkeää, koska ilmastonmuutos vaikuttaa vääjäämättä myös talouteen ja sosiaaliturvajärjestelmään.
”Etuusjärjestelmä ei voi aina pysyä samana, vaan sen pitää sopeutua joustavasti muutokseen. On tärkeää osallistua kansainväliseen tutkimukseen ja pohtia yhdessä sosiaalipolitiikan uusia suuntia. Tämä on mielestäni myös Kelan tutkimuksen ja tutkimusosaston tehtävä”, Hirvilammi toteaa.■
YTM Tuuli Hirvilammin väitös Kestävän hyvinvoinnin jäljillä: Ekologisten kysymysten integroiminen hyvinvointitutkimukseen tarkastetaan Helsingin yliopiston valtiotieteellisessä tiedekunnassa lauantaina 25.4 kello 12. Väitös kuuluu yhteiskuntapolitiikan alaan.
Lue lisää:
Hirvilammi, T; Laakso, S; Lettenmeier, M : Kohtuuden rajat? Yksin asuvien perusturvan saajien elintaso ja materiaalijalanjälki
Helne T, Silvasti T (toim.): Yhteyksien kirja. Etappeja ekososiaalisen hyvinvoinnin polulla
Helne T, Hirvilammi T, Laatu M: Sosiaalipolitiikka rajallisella maapallolla