Kelan standardien tavoitteena on taata laadukas kuntoutus riippumatta siitä, mikä taho sen toteuttaa. Tämä koskee myös ravitsemuskuntoutusta, johon kuuluu sekä ravitsemusohjaus että ruokatarjonta.
Ravitsemuskuntoutuksesta hyötyvät erityisesti henkilöt, jotka potevat lihavuuteen liittyviä sairauksia, esimerkkeinä diabetes, kohonnut verenpaine, sydänsairaudet ja uniapnea. Ruokavalio ja painonhallinta ovat oleellinen osa niiden ehkäisyä ja hoitoa.
Puutteellinen ruokavalio voi aiheuttaa lihaskatoa ja osteoporoosia.
Kuntoutujan ravitsemuksen puutteet tulee tunnistaa. Niitä on varsinkin vaikeavammaisten ja ikääntyneiden ruokavaliossa, ja ne voivat aiheuttaa muun muassa lihaskatoa ja osteoporoosia.
Riittämätön ravinto ja ruokavalion puutokset voivat heikentää liikuntakykyä sekä lisätä kaatumisen, murtumien ja tulehdusten vaaraa. Tehostetulla ruokavaliohoidolla voidaan kohentaa ravitsemustilaa ja toimintakykyä.
Riittävästi proteiinia
Monen kuntoutujan tavoitteisiin kuuluu saada lisää lihasvoimaa. Jotta tämä voisi toteutua, tulee varmistaa varsinkin proteiinin riittävä saanti. Muutoin liikuntaharjoituksista voi olla enemmän haittaa kuin hyötyä.
Ravitsemusneuvonta ja ruokatarjonta ovat toistensa tukipilarit. Kelan standardien mukaan ravitsemusneuvonnan tulee toteutua pääosin niin, että siitä huolehtii laillistettu ravitsemusterapeutti. Jos joku muukin antaa neuvontaa, sen tulee tapahtua ravitsemusterapeutin ohjauksessa.
Tarjotun ruoan tulisi olla sekä maukasta että suositusten mukaista.
Tällä haluamme varmistaa, että neuvonta on yhdenmukaista ja perustuu ravitsemussuosituksiin. Jos näin ei tapahdu, kuntoutuja kyseenalaistaa neuvonnan uskottavuuden ja samalla sen vaikuttavuus kärsii.
On olennaisen tärkeää, että kuntoutuslaitoksissa tarjottu ruoka on sekä suositusten mukaista että maukasta. Ruokailun tulisi olla oppimistilanne, joka antaa mallin ja houkuttelee terveyttä edistäviin ruokavalintoihin myös kotioloissa.
Jatkuva kehitystyö on tarpeen
Suomessa on kuntoutuslaitoksia, joissa ruoan terveellisyys ja hyvä maku on osattu yhdistää taitavasti. Lisäksi terveellisen aterian koostaminen havainnollistetaan lautasmallin avulla. Tämä tukee ihanteellisella tavalla ravitsemusneuvontaa ja kuntoutumisen onnistumista. Onnistuneen ateriavalikoiman salaisuus on jatkuva aktiivinen kehitystyö, jossa on hyödynnetty muun muassa Sydänmerkki-aterian kriteereitä.
Kuntoutuslaitosten oma etu on pitää huolta ravitsemusosaamisesta.
On myös laitoksia, joiden ruoassa on liikaa terveydelle haitallista suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa. Tämä epäkohta on helppo korjata – rahasta se ei ole ainakaan kiinni. Ruokatarjonnan laadun kehittämisessä auttaa rakentava yhteistyö ravitsemusohjausta antavan ja ruokatarjonnasta vastaavan henkilöstön välillä.
Kuntoutuslaitosten oma etu on pitää hyvää huolta sekä ravitsemusosaamisesta että ruoan laadusta. Niiden maine – olipa se hyvä tai huono – leviää helposti kulovalkean tavoin. Kelassa tulisi varmistaa ravitsemuskuntoutuksen hyvä laatu ottamalla se arvioinnin piiriin.