Tilastokeskuksen mukaan toimeentulotuen varassa oli Suomessa vuonna 2016 noin 250 000 ihmistä, eli noin 4,7 % väestöstä. Kelan tilastot kertovat, että joka kymmenes suomalainen perhe saa toimeentulotukea. Yli 100 000 lasta ja nuorta elää köyhyydessä.
Perustoimeentulotuen maksaminen siirtyi Kelalle vuoden 2017 alusta alkaen. Kuntien vastuulle jäi edelleen ehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki. Muutokset toimeentulotuen rakenteessa ovat saattaneet luoda joillekin asiakkaille useamman luukun järjestelmän.
Kysyimme kunnilta, millaisissa tilanteissa toimeentulotuen harkinnanvaraista eli ehkäisevää ja täydentävää tukea myönnetään. Kysyimme myös, miten perustoimeentulotuen siirtyminen Kelalle on koettu. Vastauksia tuli kohtalaisen vähän, kahdeksan kappaletta, eli niiden perusteella on vaikea vetää varmoja johtopäätöksiä. Suuntaa ne kuitenkin saattavat antaa.
Sosiaalityössä käytetään harkintaa
Kysely lähetettiin yli 30 kuntaan eri puolille Suomea. Vastauksia saatiin pienestä kunnasta, pienemmistä kaupungeista ja keskikokoisesta kaupungista Pirkanmaalta, Pohjois-Karjalasta, Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta. Kaikki vastaajat olivat johtavia sosiaalityöntekijöitä tai sosiaalityöntekijöitä.
Vastauksissa korostui sosiaalityöntekijän harkinta asiakkaan tilanteessa. Kuntien välisiä eroja löytyy ohjeistetuissa euromäärissä ja ohjeissa siitä, mihin ehkäisevää ja täydentävää toimeentulotukea myönnetään. Pienemmässä kunnassa sosiaalityöntekijät ovat tietoisempia budjetista, ja tämä saattaa ohjata harkinnanvaraisen toimeentulotuen myöntämistä ja tiukentaa myöntämisperusteita. Isommassa kunnassa budjetti eivät niinkään vaikuta rivityöntekijään.
Kahdessa vastauksessa mainittiin, että kunnissa tehdään myös omia ohjeita.
Täydentävää tukea erityisiin menoihin
Täydentävää toimeentulotukea myönnetään erityismenoihin, joita voivat olla ylimääräiset asumismenot ja erityisistä tarpeista tai olosuhteista aiheutuvat menot. Tällaisia voivat olla esimerkiksi pitkäaikainen perustoimeentulotuen varassa eläminen, pitkäaikaisesta tai vaikeasta sairaudesta johtuvat menot sekä lasten harrastusmenot.
Erityisiä menoja ovat esimerkiksi ylimääräiset asumismenot.
Täydentävää tukea myönnetään Pirkanmaalla esimerkiksi lasten harrastusmenoihin, lastenvaunuihin ja lasten tarvikkeisiin, opiskelukustannuksiin ja hautauskuluihin. Aikuisten vaatemenoihin ei yleensä myönnetä toimeentulotukea.
Uudellamaalla tuetaan kaikkia harrastuksiin, kouluttautumiseen ja virkistystoimintaan liittyviä kuluja. Tarvittaessa rahaa saa myös talvivaatteiden ostoon.
Pohjois-Karjalassa täydentävää toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi kodin perustamiseen, lastentarvikkeisiin, lasten harrastusmenoihin, opintoihin ja hautauskuluihin.
Pohjanmaalla tukea saa lasten harrastusmenoihin, kodin perustamiseen liittyviin kuluihin, opiskeluun, lastentarvikkeisiin, tuettuun lomaan, työvaatteisiin, joihinkin matkakuluihin ja hautauskuluihin.
Romanivaatteisiin tukea myönnetään kaikilla alueilla.
Kuntien perusteissa myöntää tukea ei näkynyt suuria eroja. Kuitenkin asiakkaan näkökulmasta sillä voi olla suuri merkitys, saako avustusta talvitakin ostoon vai ei. Alueelliset ohjesummat eivät käy ilmi vastauksista.
Ehkäisevällä tuella on oma tehtävänsä
Kunnat voivat myös myöntää ehkäisevää toimeentulotukea, jonka perusteista ne päättävät itse toimeentulotukilain nojalla. Tuen tarkoituksena on edistää henkilön ja perheen omatoimista suoriutumista ja ehkäistä syrjäytymistä.
Kunnat päättävät ehkäisevän toimeentulotuen myöntämisestä itse.
Ehkäisevän tuen myöntämisen syynä voi olla esimerkiksi ylivelkaantuminen tai taloudellisen tilanteen äkillinen heikentyminen.
Pirkanmaalla ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään eniten vuokrarästeihin. Myös muuhun elämiseen, kuten sähkölaskun maksamiseen, on myönnetty tukea. Uudellamaalla tukea myönnetään esimerkiksi asumiskuluihin ja elämiseen, kuten sähköön ja vuokraan.
Pohjois-Karjalan alueella tukea myönnetään ”tilannekohtaisesti”. Pohjanmaalla ehkäisevää toimeentulotukea myönnetään esimerkiksi ylivelkaantumisen takia, häädön estämiseksi, sähkölaskuihin, erilaisiin elämän kriisitilanteisiin sekä omatoimisuuden ja työllistymisen tukemiseksi.
Kaikissa vastauksissa mainitaan asiakkaan yksilöllisen tilanteen huomioiminen ja harkinta.
Vähemmän asiakkaita, enemmän kuluja
Virheet päätöksissä, oikaisupyyntöjen ruuhkat ja hakemusten käsittelyajat ovat aiheuttaneet paineita kunnissa, sosiaalityöntekijät kertovat. Sosiaalityöntekijöiden mukaan kunnat ovat myöntäneet harkinnanvaraista toimeentulotukea myös perustoimeentulotuella korvattaviin menoihin, jotta asiakkaille ei aiheudu kohtuutonta haittaa.
Pirkanmaan alueella harkinnanvaraisten tukien menot ovat kuitenkin pysyneet ennallaan. Uudellamaalla menojen kerrotaan kasvaneen. Asiakkaita on vähemmän, mutta kuluja enemmän, vastaajat sanovat.
Pohjois-Karjalan alueella menot kasvoivat vuonna 2017, mutta vuonna 2018 kulut tasoittuvat. Pohjanmaalla menot kääntyivät laskuun vuonna 2017, mutta kääntyivät jälleen nousuun vuonna 2018. Tämän koetaan johtuvan siitä, että asumisen turvaamiseen maksetaan enemmän tukia.
Ennen ja jälkeen siirron
Toimeentulotukea on vaikea vertailla ennen ja jälkeen perustoimeentulotuen siirron Kelan hoidettavaksi. Myös harkinnanvaraisesta tuesta on hankala kuvata yleisiä linjoja sen tarkemmin, sillä kunnissa vaikuttaa olevan erilaisia käytäntöjä.
Kuntien väliset erot on havaittu myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Ministeriö on parhaillaan laatimassa ohjeistusta, joka tasaisi kuntien välisiä eroja.
Artikkeli on kirjoitettu osana Tampereen ammattikorkeakoulun sosionomi (ylempi AMK) -opintoja. 18YSO-ryhmän opiskelijat Anne-Mari Ellilä, Heidi Oinonen, Marjo Viitanen, Taru Hänninen ja Sanna Unkuri sekä yliopettaja Merja Sinkkonen.
Lisätietoja ja lähteitä:
- Tilastokeskus: Perusturvan varassa 250 000 henkilöä vuonna 2016
- Kela: Toimeentulotuki