Kannustin- ja byrokratialoukut estävät ottamasta työtä vastaan, ja ne on poistettava. Sinänsä kauniita ja selkeitä virkkeitä, joita tulemme varmasti kuulemaan taajaan, kun ensi kevään vaalit lähestyvät.
Miten sosiaaliturva käytännössä yksinkertaistetaan?
Yksinkertaisissa virkkeissä piilee kuitenkin monimutkaisia asioita. Miten sosiaaliturva käytännössä yksinkertaistetaan? Mitkä etuudet voisi lakkauttaa, tai miten niitä pitäisi yhdistää? Miten tukien hakemisesta voitaisiin tehdä helpompaa ja samalla pitää kustannukset kurissa?
Silloinkin voidaan mennä metsään, kun on tarkoitus muokata sosiaaliturvajärjestelmää suuntaan, jossa se toteuttaa perimmäistä tarkoitustaan – eli tukee niitä, jotka ovat eniten tuen tarpeessa.
Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, miten oppimateriaalilisä lasketaan tuloksi kaikissa muissa etuuksissa.
Otetaan esimerkiksi uusi oppimateriaalilisä, joka on määrä ottaa käyttöön ensi syksynä. Oppimateriaalilisä varmasti auttaa vähävaraisia perheitä kustantamaan opinnoissa tarvittavat kirjat ja muun tarvittavan materiaalin. Mutta samalla se tuo jo ennestään ruuhkaiseen etuusjärjestelmään yhden etuuden lisää. Tällä hetkellä ei vielä tiedetä, miten oppimateriaalilisä lasketaan tuloksi kaikissa muissa etuuksissa.
Myös tulevan vaalien ruuhkavuoden alla tulee hyväksyä, että monimutkaisia asioita ei ratkaista yksinkertaisilla iskulauseilla.
Toivon, että ehdokkaille esitetään oikeita kysymyksiä: Minkälaista työttömyysturvaa tai asumistukea Suomessa jatkossa tarvitaan? Pitääkö etuuksien kestoa tai tasoa leikata tai saajajoukkoa jotenkin rajata? Uskaltaako joku myöntää, että nykytilanteessa ei ole mahdollista rakentaa yksinkertaista sosiaaliturvaa, jossa kaikki voittavat ja joka ei maksa nykyistä enempää?
Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen on usein pitkäjänteistä ja -veteistä arkista työtä, josta ei saa kunniaa eikä kansiotsikoita.
Sosiaaliturvajärjestelmän kehittäminen on usein pitkäjänteistä ja -veteistä arkista työtä, josta ei saa kunniaa eikä kansiotsikoita. Sosiaalivakuutus-lehden numeron 3/2018 jutuissa käydään läpi sitä, miten hankkeissa rakennetaan polkuja osatyökykyisille, jotka muuten tippuvat helposti kuntoutuksen ja myös työelämän ulkopuolelle. Ruotsista haetaan oppia siitä, miten koordinointi lisää mielenterveyskuntoutujan mahdollisuuksia pysyä työssä.
Lähivuosina sosiaaliturvan suurimmaksi uudistukseksi saattaa muodostua tulorekisteri, joka vähitellen tuo asiakkaan tulotiedot etuushakemukseen automaattisesti – sekä asiakkaan että Kelan iloksi.
Tämäkään edistysaskel ei kuitenkaan tapahdu itsestään, vaan se vaatii uurastusta ja muutoksia järjestelmiin ja lainsäädäntöön.
Suomi on 5,5 miljoonan ihmisen testiympäristö.
Suomi on 5,5 miljoonan ihmisen testiympäristö. Sovimme tähän rooliin kokomme puolesta: sosiaaliturvajärjestelmämme on väistämättä monikasvoinen mutta vielä hahmotettavissa yhtenä kokonaisuutena.
Kelassa tehdään kehitystyötä niin yksin kuin yhdessä yhteistyökumppanien kanssa kunnissa, järjestöissä ja muissa organisaatiossa, myös yksityisissä. Kaikkia tarvitaan. On tärkeää pitää tätä työtä esillä, ja se on yksi Sosiaalivakuutus-lehden tavoitteista.
Sosiaalivakuutus-lehden seuraavasta numerosta alkaen keskustelua luotsaa uusi päätoimittaja, viestintäpäällikkö Ville Korhonen. Mistä teemoista sinä haluaisit lukea, ja kenen ajatukset kiinnostavat? Kerro siitä meille: sosiaalivakuutus@kela.fi
Sekä Sosiaalivakuutuksen nykyisen että tulevan päätoimittajan ajatuksia voi seurata myös Twitterissä:
Minna Latvala: @MinnaLat
Ville Korhonen: @VilleVv
