Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Perustulohack: 10 lähes valmista ratkaisua

Koodarit, tutkijat ja aktivistit löivät viikonlopun ajaksi päänsä yhteen. Syntyi 10 uutta työkalua perustulon kehittämiseksi.
Teksti Milla IkonenKuvat Maria Santto
Laura Lindebergin tiimi pureutui Perustulohackissa palveluiden saavutettavuuteen.
Laura Lindebergin tiimi pureutui Perustulohackissa palveluiden saavutettavuuteen.

Suomen ensimmäisen perustuloaiheisen hackathonin järjestäjät ovat innoissaan.

– Perustulohack tuotti uudenlaisia sosiaalisia innovaatioita, lähes valmiita ratkaisuja, jopa taidetta. Olen vaikuttunut, toteaa johtava asiantuntija Vesa-Matti Lahti Sitrasta.

Hackathonit ovat kehittäjätapahtumia, joita on käytetty etenkin mobiili- ja verkkopalveluiden rakentamiseen. Ajatuksena on koota pariksi päiväksi yhteen joukko eri alojen ihmisiä ratkomaan etukäteen sovittuja ongelmia. Perustulohackin tavoitteena oli keksiä työkaluja perustulokokeilun tueksi.

Voittajiksi Elinkustannuslisä ja Perustulopeli

Perustulohackin parhaiksi ideoiksi valittiin Perustulon elinkustannuslisä ja Perustulopeli.

Ajatus elinkustannuslisästä syntyi, kun Lukas Korpelainen, Simo Raittila ja Lilja Tamminen tarkastelivat perustulon ja asumistukien yhteensovittamista.

– Totesimme, että asumistukeen liittyy ansiotulojen kannustinloukku ja rakenteellinen vuokria nostava vaikutus. Tavoitteemme oli siis löytää ratkaisu, joka säilyttäisi perustulomallin hyvät puolet, mutta vastaisi samalla asumistuen ongelmiin, Tamminen kertoo.

Tiimi esittää, että perustuloon liitettäisiin alueellisesti porrastettu elinkustannuslisä. Sen määrä ei riippuisi todellisista asumiskustannuksista, joten tuki kannustaisi halvalla asumiseen.

Peter Tattersall, Petri Eerola, Seppo Määttä ja Ville Aula taas kehittivät vuorovaikutteisen simulointimallin. Perustulopelillä voi kokeilla, miten eritasoinen perustulo vaikuttaisi omiin tuloihin. Lisäksi pelillä voi testata, miten esimerkiksi yhden työtunnin lisääminen vaikuttaisi julkiseen talouteen.

– Seuraavaksi on tarkoitus rakentaa yksi simulaattori perustulon kehittäjien avuksi ja toinen nettiin kansalaisille, Aula sanoo.

Voittajat valitsi hackin järjestäjistä koostuva raati. Se kiitti voittajia vaikeisiin kysymyksiin tarttumisesta, uskottavuudesta, toimivasta teknisestä toteutuksesta ja avoimen datan hyödyntämisestä.

Viestintää, verkkosovelluksia ja tiedon yhdistelyä

Perustulohackissa oli mukana 40 osallistujaa, jotka muodostivat 10 tiimiä. Kaikki palauttivat viikonlopun päätteeksi konkreettisen lopputuotoksen.

Yksi tiimeistä pohti, miten erityisen kiinnostavat väestöryhmät saataisiin mukaan tutkimusotantaan. Niitä ovat esimerkiksi opiskelijat, syrjäytyneet nuoret ja pienten lasten vanhemmat. Tiimi ehdotti, että perustulokokeilussa hyödynnettäisiin vuonna 1987 syntyneiden seurantatutkimusta, joka on tuottanut paljon tietoa ikäryhmän terveydestä ja hyvinvoinnista.

Verkkosovelluksia syntyi useampi: Perustulolaskurin avulla voi arvioida perustulon vaikutuksia omaan tilanteeseen, Omat palvelut -sovellus taas tukee ihmisten aktiivisuutta kokoamalla tiedon eri palveluista yhteen paikkaan. Perinteiselle paperillekin löytyi silti käyttöä – yksi lopputuotos oli tietopaketti, joka lähetettäisiin kokeiluun valituille koehenkilöille postissa. Tarkoitus on selittää ymmärrettävästi ja kiinnostavasti, miten perustulo vaikuttaa koehenkilön elämään.

Yksi tiimi ideoi perustuloa ilman tuloloukkuja. Perustuloon yhdistyisi tällöin kunnan tarjoama takuutyö ja työosuuskuntatoiminta. Lisäksi tiimit pohtivat progressiivisen negatiivisen tuloveron mahdollisuutta, paikallisyhteisöjen vuorovaikutuksen edistämistä sekä tunteiden ja arvojen merkitystä perustulokokeilulle.

Tutkimusryhmän tukena

Kelan johtama tutkimusryhmä valmistelee parhaillaan perustulokokeilua, ja Perustulohack on osa tätä selvityshanketta. Tapahtuman järjestivät Sitra, Demos Helsinki ja Open Knowledge Finland. Kela ja Tilastokeskus tarjosivat osallistujien käyttöön dataa ja asiantuntemustaan.

Hackin lopputuotokset tukevat tutkimusryhmän työtä.

– Perustulohack on hyvä esimerkki kansalaisyhteiskunnasta kumpuavasta osaamisesta ja innovatiivisuudesta. Poliitikot ja tutkijat voisivat hyödyntää sitä laajemminkin oman työnsä tukena, sanoo tutkija Ville-Veikko Pulkka Kelasta.

– Tutkijat eivät voi tietenkään joukkoistaa omaa työtään muiden tehtäväksi. Perustulohackin kaltaiset tapahtumat voivat kuitenkin tuottaa tuoreita ideoita tutkimusasetelmien kehittämiseksi.

 Perustulokokeilu

Perustulokokeilun tarkoitus on selvittää, voiko sosiaaliturvaa muuttaa vastaamaan paremmin työelämän muutoksia.

Kokeilu kuuluu Juha Sipilän hallituksen ohjelmaan.

Kelan johtama, eri tutkimuslaitosten tutkijoista koostuva ryhmä selvittää parhaillaan malleja kokeilun toteuttamiseen. Selvitys valmistuu maaliskuun loppuun mennessä.

Kokeilu on tarkoitus toteuttaa vuosina 2017–2018.