Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Perustulo siirtyy teoriasta testaukseen

Erilaisia perustulomalleja pitäisi testata mahdollisimman laajasti, sanoo Kelan tutkimusjohtaja Olli Kangas.
Teksti Laura KosonenKuvat Miika Kainu
Kokeilua valmisteleva työryhmä joutuu pohtimaan, millaisia koeasetelmia perustuslaki sallii ja miten taataan perustuslain vaatima yhdenvertainen kohtelu, kertoo Olli Kangas.
Kokeilua valmisteleva työryhmä joutuu pohtimaan, millaisia koeasetelmia perustuslaki sallii ja miten taataan perustuslain vaatima yhdenvertainen kohtelu, kertoo Olli Kangas.

”Perustulokokeilu tarjoaa mahdollisuuden tehdä näyttöön ja tutkimukseen – ei mutu-tuntumaan – perustuvia poliittisia päätöksiä. Se on Suomessa harvinaista”, sanoo Kelan tutkimusjohtaja, professori Olli Kangas.

Hän johtaa työryhmää, joka valmistelee eduskunnalle ehdotuksen perustulokokeilusta.

Tällä hetkellä kokeilun sisällöstä tiedetään vasta aikataulu ja ministeriöitten nimeämä seurantaryhmä. Kankaan työryhmän ehdotus perustulokokeiluksi tulee valtioneuvoston käsittelyyn ensi vuoden lopulla. Kokeilu on tarkoitus aloittaa vuonna 2017.

Perustulokokeilu on merkkipaalu suomalaisessa sosiaalipolitiikassa.

”Jos perustulokokeilu toteutetaan riittävän laajana, se on merkkipaalu suomalaisessa sosiaalipolitiikassa. Jo tässä vaiheessa hanke on herättänyt kansainvälistä kiinnostusta”, Olli Kangas sanoo.

Ehdotuksen perustulokokeilusta muokkaavat yhdessä Kelan tutkimusosasto, Helsingin, Tampereen, Itä-Suomen ja Turun yliopistot, Sitra, ajatushautomo Tänk sekä Valtion taloudellinen tutkimuskeskus. Hankkeeseen osallistuvat lisäksi Suomen Yrittäjät sekä kunta-alan, vero-oikeuden ja perustuslain asiantuntijat.

Kansalaisten mielestä 
tonni on tarpeeksi

Olli Kankaan mukaan ryhmä pohtii ainakin neljää erilaista perustulomallia.

”Täydellinen perustulo tarkoittaa mallia, jossa perustulo korvaisi pitkälti olemassa olevan sosiaaliturvan. Tällöin summan pitäisi olla kohtuullisen suuri”, Kangas sanoo.

”Puhdas perustulo ei ole kovin realistinen.”

Kelan toteuttamassa kyselyssä kansalaiset arvioivat, että riittävä perustulo olisi noin 1 000 euroa kuukaudessa. Summa on noin 1,3 kertaa minimieläkkeen verran.

”Puhdas perustulomalli ei välttämättä ole kovin realistinen tässä taloudellisessa tilanteessa. Toki kokeilla voidaan mitä tahansa”, Kangas arvioi.

Syyperusteisia etuja
perustulon rinnalla

Toinen vaihtoehto perustuloksi on malli, jossa säilytettäisiin syyperusteisia etuja, pääasiassa ansiosidonnaisia ja muita tulonsiirtoja. Kansalainen voisi saada perustulon päälle esimerkiksi asumistukea tai ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Tällöin kokeilu kohdistuisi työikäiseen väestöön eikä koskisi lapsia tai eläkeläisiä, joilla tavallaan on jo perustulo – lapsilisä tai takuueläke.

”Tässä mallissa yleisesti esitetty summa on 550 euroa, mikä vastaa Kelan maksaman työttömyyskorvauksen nettotasoa. Ihanteellista olisi, että kokeilussa voitaisiin testata, kuinka erisuuruiset summat vaikuttavat työn tekoon eri kohderyhmissä ja eri alueilla”, Kangas huomauttaa.

Perustulokokeilun tarkoitus on parantaa työllisyyttä ja muuttaa perusturvajärjestelmää kannustavammaksi. Ajatuksena on, että myös lyhytaikaisen ja pienipalkkaisen työn tekemisen pitäisi olla kannattavaa.

Negatiivinen tulovero 
vaatisi tulorekisterin

Kolmas mahdollinen perustulomalli perustuu negatiiviseen tuloveroon. Tällöin perustulo hoidettaisiin verotuksen kautta niin, että jos tulot jäävät alle tietyn tason, henkilö saisi tuloistaan riippuvaisen summan perustuloa. Tämä edellyttäisi tulorekisterin luomista ja verotettavien tulojen seurantaa kuukausittain.

Voiko perustulon ohella olla vastikkeellinen osallistumisraha?

”Perustulomalli koskee kaikkia. Negatiivinen tuloveromalli puolestaan on enemmän tuloharkintainen. Yksittäisen kansalaisen kannalta tällä erolla ei välttämättä ole kovin suurta merkitystä”, Kangas selvittää.

Neljäntenä mallina Kangas mainitsee tutkija Anthony Atkinsonin ajatukset. Atkinson on ehdottanut, että perustulon lisäksi maksettaisiin osallistumisrahaa, jos henkilö tekee yhteiskunnallisesti hyödyllistä tai palkallista työtä.

Koko ”Kinnula” perustuloon?

Olli Kangas korostaa, ettei hänellä tai Kelalla ole lähtökohtaisesti mielipidettä perustulosta suuntaan tai toiseen.

”En ole puolesta tai vastaan, mutta haluan tutkia asiaa puolueettomasti”, Kangas sanoo.

Hän toivoo, että saataisiin aikaan mahdollisimman laaja kokeilu, joka takaisi luotettavat tulokset. Kokeilussa pitäisi olla mukana riittävästi ihmisiä, mielellään kymmeniä tuhansia, ja sen pitäisi olla valtakunnallisesti ja mahdollisesti myös alueellisesti satunnaistettu. Lisäksi muutamassa kunnassa olisi syytä tehdä koe, jossa kaikki kuntalaiset olisivat järjestelmän piirissä.

”Jos vaikka koko Kinnula olisi perustulon piirissä, nähtäisiin, syntyykö säpinää: alkaisivatko ihmiset käyttäytyä eri tavalla? Olisiko yrittäjien helpompi palkata työntekijöitä ja uskaltautuisivatko ihmiset yrittäjiksi? Vai olisiko perustulolla passivoiva vaikutus”, Kangas pohtii.

Kokeilua valmisteleva työryhmä joutuu myös pohtimaan, millaisia koeasetelmia perustuslaki sallii ja miten perustuslain vaatima yhdenvertainen kohtelu taataan. Kokeilussa kenenkään perusturvan taso ei todennäköisesti voi laskea nykyisestä. Harkinnassa on, voisivatko jotkut saada kokeilussa suurempaa perustuloa kuin toiset.

”Voitaisiinko perustuloa kokeilla esimerkiksi 550, 600 ja 650 euron summilla? Näin nähtäisiin, miten eri tasot vaikuttavat työllistymiseen.” ■
Lue lisää: http://blogi.kansanelakelaitos.fi > hae avainsanalla perustulo
kela.fi/perustulokokeilu