Pitkään valmisteltu perhevapaauudistus tuli voimaan elokuussa 2022. Sen tavoitteena oli perhevapaiden ja hoitovastuun tasaisempi jakautuminen molempien vanhempien kesken, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon vahvistuminen työelämässä sekä sukupuolten välisten palkkaerojen pieneneminen.
Perhevapaauudistuksessa säädettiin vanhempainpäivärahojen jakautumisesta. Lastenhoidon tuet kaipaavat kuitenkin edelleen uudistamista. Nykyinen tukijärjestelmä on perheille vaikeaselkoinen, ja siinä on ongelmia esimerkiksi lasten ja perheiden yhdenvertaisuuden sekä sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta.
Lastenhoidon tuista erityisesti kotihoidon tuki on suosittu etuus: valtaosa perheistä käyttää sitä vanhempainvapaan jälkeen. Kotihoidon tukea, kuten muitakin lastenhoidon tukia, käyttävät lähes yksinomaan naiset. Lastenhoidon tukia pitääkin uudistaa siten, että ne kannustavat molempia vanhempia hoitamaan lasta – kuten vanhempainvapaajärjestelmäkin tekee.
Lasten kotihoitoa on pidetty hyvänä vaihtoehtona varhaiskasvatukselle. Toisaalta keskustelussa on tuotu esiin, että kotihoidon tuki ohjaa myös isompia sisaruksia kotihoitoon tilanteissa, joissa varhaiskasvatuksesta olisi lapselle hyötyä.
Kotihoidon tuen sisaruslisät ja kuntakohtaiset kuntalisät ohjaavat lapsia eri tavoin varhaiskasvatuksen piiriin. Lastenhoidon tukia pitäisikin kehittää valtakunnallisesti ja lasten yhdenvertaisuutta vahvistaen. Kotihoidon tukea lukuun ottamatta lastenhoidon tukien käyttö painottuu hyvätuloisiin perheisiin. Lastenhoidon tukien tulisikin vastata nykyistä paremmin kaikenlaisten perheiden tarpeisiin.
Vanhentunutta lainsäädäntöä pitää uudistaa tulevaisuuteen katsoen
Nykyistä lastenhoidon tukikokonaisuutta on alettu rakentaa vuosikymmeniä sitten, kun yhteiskuntamme oli erilainen. Kotihoidon tuen juuret ulottuvat 1980-luvulle. Tällä hetkellä lastenhoidon tukiin kuuluvat kotihoidon tuki, yksityisen hoidon tuki, joustava hoitoraha ja osittainen hoitoraha. Näihin sisältyy lisäksi etuuksien osia, kuten hoitoraha, hoitolisä ja kuntalisä.
Lakiin on lisätty vuosien varrella lisää etuuksia tarkastelematta kokonaisuutta. Siksi lastenhoidon tuista on muodostunut monimutkainen, perheille epäselvä ja osittain puutteellinen kokonaisuus. Perheen tuloja arvioidaan lain mukaan lastenhoidon tuissa eri tavoin kuin esimerkiksi yleisessä asumistuessa. Lisäksi esimerkiksi kuntien laskutusta koskeva sääntely on puutteellista, mikä voi johtaa pahimmillaan siihen, että tukien maksu asiakkaille viivästyy.
Lastenhoidon tukia koskevaa lainsäädäntöä pitääkin muuttaa siten, että siinä huomioidaan nykyistä paremmin lapsen etu, perheiden moninaisuus, kansainvälistyminen ja muuttunut työelämä. Esimerkiksi maahan- ja maastamuuttotilanteissa tukioikeuteen liittyy ongelmallisia ja ristiriitaisia säännöksiä. Laki ei myöskään huomioi vuoroasumista eikä mahdollista tuen valitsemista kotikohtaisesti.
Lakia pitääkin ajanmukaistaa ja selkeyttää. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuus päiväkohtaiseen tukeen vanhempainpäivärahojen tapaan. Lastenhoidon tuet pitää uudistaa niin, että jokainen perhe saa elämäntilanteeseensa sopivan tuen helposti ja oikeaan aikaan.
***
Yksi Kelan tavoitteista seuraavalle hallituskaudelle on auttaa selkeyttämään lastenhoidon tukia. Lue lisää Kelan hallitusohjelmatavoitteista Kelan verkkosivuilta.
Jos upotus ei näy, voit katsoa videon suoraan YouTubesta. Saat videoupotuksen näkyviin, kun hyväksyt evästeet. Voit muokata evästeasetuksiasi tästä linkistä.
