Vanhemmuudesta työnantajalle koituvat kustannukset riippuvat siitä, mitä niihin lasketaan mukaan. Laskelmat vaihtelevat muutamasta tuhannesta eurosta lähes pariinkymmeneen tuhanteen.
3 000 euroa kuukaudessa tienaavan työntekijän vanhemmuuden kustannuksista jää työnantajan maksettavaksi
5 200 euroa lasta kohti.
Sosiaali- ja terveysministeriön vetämä vanhempainvapaatyöryhmä selvitti vanhemmuuden kustannuksia esimerkkilaskelmilla vuonna 2011. Laskelmien mukaan 3 000 euroa kuukaudessa tienaavan työntekijän vanhemmuuden kustannuksista jää työnantajan maksettavaksi reilut 5 200 euroa lasta kohti.
Vanhemmuuden bruttomenot ilman korvauksia olivat esimerkkilaskelmassa yli 16 500 euroa, mutta niistä korvattiin työnantajalle yli 11 000 euroa. Laskelman mukaan työnantajalle korvataan siis noin 70 % vanhempainvapaan aiheuttamista suorista kustannuksista.
Työnantaja maksaa erotuksen
Useimpien työehtosopimusten mukaan työntekijälle maksetaan täyttä palkkaa kolmen kuukauden ajan äitiysvapaan alusta lukien. Kela maksaa vanhempainpäivärahan suoraan työnantajalle. Palkan ja päivärahan erotus menee työnantajan pussista.
Yleensä päiväraha on noin 70 % palkasta. Vanhempainpäivärahan laskukaava on kuitenkin sellainen, että ensimmäisinä kuukausina päivärahan määrä on suurempi.
Ansiosidonnainen perhevapaa kestää nykyisin 263 arkipäivää.
”Tämä tasaa työnantajan taakkaa”, huomauttaa Kelan etuuspäällikkö Suvi Onninen.
Äitiys-, isyys- ja vanhempainrahakauden ajalta työntekijälle kertyy palkallista vuosilomaa. Sen kustannukset Kela korvaa työnantajalle kokonaan.
Ansiosidonnainen perhevapaa kestää nykyisin 263 arkipäivää. Sen jatkoksi moni vanhempi – useimmiten äiti – jää hoitovapaalle. Töistä voi sen turvin olla poissa siihen asti, kun lapsi täyttää kolme vuotta. Hoitovapaa on palkatonta poissaoloa, eikä se aiheuta kustannuksia työnantajalle. Kotona lasta hoitava vanhempi voi saada Kelasta kotihoidon tukea, jonka rahoittavat kunnat.
Yrittäjänaisten hintalappu suurempi
Eräät muut laskelmat tarjoavat toisenlaisia lukuja. Esimerkiksi Suomen Yrittäjänaisten mukaan vauva maksaa työnantajalle yli 16 500 euroa. Laskelmaan on otettu mukaan raskauden aikaiset sairauspoissaolot sekä poissaolot töistä alle 10-vuotiaan lapsen sairauden vuoksi.
”Vanhemmuuden kustannuksia voisi tasata jakamalla niitä nykyistä laajemmin naisten ja miesten työnantajien kesken. Lisäksi Suomeen sopisi hyvin Ruotsin malli, jossa kustannuksia korvataan yhteisestä vakuutusjärjestelmästä”, muistuttaa Suomen Yrittäjänaisten toimitusjohtaja Marjo Silander.
Ruotsissa kustannuksia korvataan yhteisestä vakuutusjärjestelmästä.
Raskauden aikaisista sairauspoissaoloista ei ole olemassa tarkkaa tilastoa.
”Yleensä ajatellaan, että raskaana olevat työntekijät eivät sairasta keskimääräistä enempää”, muistuttaa sosiaali- ja terveysministeriön neuvotteleva virkamies Pekka Humalto.
Humalto toimi vanhempainvapaatyöryhmän yhtenä sihteerinä.
”Vanhempainvapaatyöryhmä pohti myös sairaan lapsen hoidosta työnantajille aiheutuvien palkkakustannusten tasaamista. Nykyisin myös isät osallistuvat entistä enemmän sairaan lapsen hoitoon. Työryhmä katsoi vuonna 2011, että asiaa olisi kuitenkin syytä selvittää”, Humalto kertoo.
Iso lovi pienyrittäjälle
Naisten pyörittämät ja naisvaltaiset yritykset ovat usein pieniä. Vanhemmuuden kustannukset voivat olla iso lovi esimerkiksi kampaamolle, joka työllistää yrittäjän lisäksi yhden työntekijän.
”Tällaiselle työnantajalle 5 000 euroa voi olla iso summa. Tilanne on hyvin erilainen kuin suuressa yrityksessä”, Humalto sanoo.
Kelan Suvi Onninen huomauttaa, että vanhemmuuden kustannuksia on vaikea arvioida aukottomasti.
”Kustannukset vaihtelevat aloittain. Esimerkiksi sijaisen palkkaamisesta ja perehdyttämisestä aiheutuvat kulut saattavat vaihdella paljonkin”, Onninen sanoo.
Vuonna 2014 Kela maksoi vanhempainpäivärahaa 23 100 isän ja 28 900 äidin työnantajalle. Isien työnantajille korvattiin keskimäärin 8 vanhempainpäivärahapäivää ja äitien työnantajille keskimäärin 60 vanhempainpäivärahapäivää. Yhteensä isien työnantajille maksettiin 15,3 milj. euroa ja äitien työnantajille 156,1 milj. euroa.
Vuosilomakustannuskorvauksia maksettiin yhteensä 71,5 milj. euroa, josta isien työnantajille ohjattiin 4 milj. euroa. Kelan tilastoista ei selviä, minkä kokoisille työnantajille korvauksia maksettiin.
Päätetään kolmikannassa
Viime vuosina vanhemmuuden kustannuksia on pyritty tasaamaan ennen kaikkea kannustamalla isiä pitämään enemmän perhevapaita. Viimeisin isyysvapaauudistus astui voimaan vuonna 2013.
”Vuoden 2013 vauvat täyttävät tänä vuonna kaksi vuotta. Ensi vuonna meillä on siis käytettävissä tilastoja siitä, kuinka isyysvapaita on käytetty”, Humalto sanoo.
Uusi hallitusohjelma ei ota suoraan kantaa vanhemmuuden kustannusten jakamiseen. Pekka Humalto ja Suvi Onninen kuitenkin huomauttavat, että selkeänä tavoitteena on jouduttaa naisten paluuta perhevapailta takaisin töihin.
”Varmasti jatkossa keskustellaan ainakin siitä, kuinka pitkältä ajalta kotihoidon tukea maksetaan”, Onninen sanoo.
”Perhevapaajärjestelmän tulevaisuudesta päätetään kolmikannassa, jossa työmarkkinaosapuolet ovat mukana”,
Humalto lisää. ■