Facebook Twitter LinkedIn Sähköposti

Omais­hoitajat toivovat selkeyttä palveluihin ja etuihin

Omaishoitoon liittyy useita Kelan etuuksia. Peräti neljä viidestä omaishoidettavasta saa omaishoidon tukien lisäksi myös Kelan vammaisetuuksia.
Teksti Päivi Tillman, tutkija, KelaKuvat Essi Kuula

Omais- ja perhehoidon kehittämiseen on tällä hallituskaudella myönnetty lisärahoitusta. Omaishoidolle on myös perustettu oma kärkihanke.

Kärkihankkeen puitteissa kehitetään iäkkäiden sekä omais- ja perhehoitajien palveluja nykyistä yhdenvertaisemmiksi ja hallitummiksi. Apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puha Tampereen yliopistosta kartoittaa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon asettamana selvityshenkilönä parempia keinoja työelämän ja omaishoidon yhteensovittamiseen.

Kela toteutti vuonna 2014 kyselytutkimuksen omaishoitajana toimineille henkilöille. Omaishoitoon liittyy useita Kelan etuuksia. Tutkimuksessa todettiin muun muassa, että neljä viidestä omaishoidossa olevasta eli valtaosa sai Kelan vammaisetuuksia. Vammaisetuuksien käyttö oli yleisempää kuin esimerkiksi lääkekorvausten.

Sama palvelumalli ei sovi kaikille

Omaishoidon ja vammaisetuuksien päällekkäisyys on ymmärrettävä, sillä molempien taustalla on pitempiaikainen avun tarve. Vammaisetuus korvaa vammasta tai sairaudesta hoidettavalle aiheutuvaa haittaa ja kuluja. Omaishoidon tuki on puolestaan palkkio läheisen tekemästä hoitotyöstä.

Tutkimuksessa on todettu, että kunnissa on saatettu joskus jopa vaatia vammaisetuuden saamista ehtona omaishoitoon pääsemiselle, mikä sekin kertonee etuuksien lähekkäisyydestä.

Omaishoidossa olevat käyttävät paljon myös yhteiskunnan palveluja. Alaikäiset omaishoidossa olevat käyttivät tutkimuksen mukaan etenkin fysioterapiaa ja muita terapiapalveluja, apuvälinepalveluja, henkilökohtaisen avustajan apua sekä kuljetuspalveluja. Vanhemmassa ikäryhmässä taas esimerkiksi kotisairaanhoito oli yleistä.

Palveluja ei aina saa oikeanlaisina, riittävästi tai oikeaan aikaan.

Palveluja ei aina saa oikeanlaisina, riittävästi tai oikeaan aikaan. Palveluissa pitäisikin huomioida yksilöllisyys: sama malli ei sovi kaikille. Eräs omaishoitaja kommentoi: ”Mielestäni palveluita pitäisi enempi pystyä räätälöimään yksilöllisesti ja kunkin omien tarpeiden mukaan.”

Vuosittaisen byrokratian määrä rasittaa

Omaishoitoperheen etuus- ja palveluviidakko voi olla laaja. Moni kyselyyn vastannut omaishoitaja kertoi hoitotyön lisäksi tulevasta ja jopa vuosittain toistuvasta byrokratiasta, jota vaaditaan etuuksien ja palvelujen saamiseksi.

Kyselytutkimukseen vastanneet omaishoitajat kommentoivat seuraavasti: ”Palvelut ja tuki sekä hoito- että taloudellinen ovat monesta paikasta haettavia. Koko vuosi on erilaisten hakemusten ja selvitysten ja hoidon hakemista. Olisipa yksi paikka ja pari ihmistä jotka pysyvät.”

”Kun mieheni sairastui, kaikesta vaikeinta oli saada apua ja selkoa Kela- ja muiden asioiden hoitamisessa. Lomakkeita on ollut kymmeniä, vaikeita ymmärtää, olisi halunnut jonkun elävän konkreettisen ihmisen auttamaan ja neuvomaan, miten pitää toimia sekä lomakkeiden täyttämisessä.”

”Monet omaishoitajat ovat melkein shokissa, kun läheinen on saanut esim. Alzheimer-diagnoosin. Jonkun pitäisi auttaa ja helpottaa esim. hoitotuen hakemuksen täytössä ja hakemisessa.”

Kelassa on kehitetty vuoden 2014 eli kyselytutkimuksen toteuttamisen jälkeen muun muassa henkilökohtaisia neuvontapalveluja. Moni asia voi siis nykyään hoitua paremmin. Vielä parempaa olisi, jos samalla käynnillä hoituisivat niin Kela-asiat kuin kuntien palvelutkin.

Parasta olisi, jos samalla käynnillä hoituisivat niin Kela-asiat kuin kuntien palvelutkin.

Samankaltaisia asioita nostettiin esille pääministeri Juha Sipilän asettaman, eriarvoisuutta käsitelleen työryhmän loppuraportissa. Sen mukaan ”vammais- ja hoitotukien saajien etuudet ja palvelut tulevat usealta taholta ilman kokonaisnäkemystä. Niiden yhdistäminen moniammatilliseen yhteistyöhön perustuvalla suunnitelmalla kohdentaisi etuudet ja palvelut nykyistä paremmin”.

Raportissa esitetään vammaisten henkilöiden palveluille koordinointia. Se tarkoittaisi, että laaja-alaista tukea ja palvelua tarvitseville henkilöille tehtäisiin moniammatilliseen yhteistyöhön perustuva ja asiakkaan palveluita ja etuuksia selkeyttävä suunnitelma.

Sote-uudistuksesta käydyssä julkisessa keskustelussa sosiaalipalvelujen rooli on jäänyt pieneksi. Olisiko seuraava keskustelunaihe byrokratian helpottaminen?

Ehdotuksia omaishoidon kehittämiseksi
  • Kelan ja kuntien omaishoidon palvelujen koordinointi.
  • Henkilökohtaisen neuvontapalvelun lisääminen sitä tarvitseville.
  • Vammais- ja muiden tukien myöntäminen tarvittaessa yhdessä.
  • Moniammatillinen yhteistyö omais- hoidon tukemiseksi.
  • Kokonaisnäkemyksen lisääminen omaishoidon etuuksien myöntämisessä ja palvelusuunnittelussa.
  • Byrokratian helpottaminen omaishoidon tukia myönnettäessä.
  • Alueellisten omaishoidon osaamiskeskusten perustaminen.

Lähteet:

Eriarvoisuutta käsittelevän työryhmän loppuraportti (2018). Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 1/2018.

Kalliomaa-Puha Laura ja Tillman Päivi (2016). Äiti on aina äiti. Lasten omaishoitajien arjen haasteet. Teoksessa: Haataja, Anita Airio, Ilpo Saarikallio-Torp, Miia Valaste, Maria (toim.) Laulu 573566 perheestä. Lapsiperheet ja perhepolitiikka 2000-luvulla. Teemakirja, Kela, Helsinki.

Kalliomaa-Puha Laura, Tillman Päivi ja Saarikallio-Torp Miia (2017). Palvelujen kohtaamattomuus. Monikkoperheiden ja lasten omaishoitajien kokemuksia. Teoksessa: Tuulio-Henriksson, Annamari Kalliomaa-Puha, Laura Rauhala, Pirkko-Liisa (toim.) Harkittu, tutkittu, avoin. Kela, Helsinki.

Tillman Päivi, Kalliomaa-Puha Laura, Mikkola Hennamari (toim.) (2014). Rakas mutta raskas työ. Kelan omaishoitohankkeen ensimmäisiä tuloksia. Kela, Helsinki, Työpapereita 69