Lääkäreille suunnattu uusi verkkosivusto kertoo muun muassa, miten arvioida potilaan soveltuvuutta sopeutumisvalmennus- tai kuntoutuskurssille ja mitä asioita hakemuksen liitteeksi tulevassa B-lausunnossa on tarpeen tuoda esiin. Käytettävissä on myös uudenlainen hakutyökalu, jolla potilaalle voi etsiä sopivaa kurssivaihtoehtoa.

Kelan sopeutumisvalmennus- ja kuntoutuskurssit ovat harkinnanvaraista kuntoutusta. Sopeutumisvalmennuskurssille osallistuvilla on yleensä hiljattain todettu sairaus tai vamma, joka on pitkäaikainen tai pysyvä ja vaatii uusien toiminta- ja elintapojen omaksumista. Kuntoutuskurssille hakeutuvilla sairaus on saattanut olla osa elämää jo pidempään.

Lääkäreiden testaama

Myös lääkärit itse saavat sivustolla puheenvuoron. Työterveyslääkäri Merja Rossi toimii Helsingin kaupungin henkilöstön työterveyshuollosta vastaavassa Työterveys Helsingissä. Hän ohjaa lähes joka viikko kuntoutuskurssille yhden tai useamman potilaan, jolla on työkykyä uhkaavia ongelmia.

Rossi ohjaa yhden tai useamman potilaan kuntoutuskurssille lähes joka viikko.

”Olemme viilanneet prosessit yhdessä henkilöstöhallinnon ja esimiesten kanssa, koska haluamme ehkäistä sairauslomien pitkittymistä ja toistumista. Perinteisesti olemme olleet kuntoutuksen suhteen liian myöhään liikkeellä, mutta nykyisin se otetaan käyttöön mahdollisimman varhain”, Rossi kertoo.

Hänen hoitamissaan organisaatioissa seurataan erityisen tarkasti tuki- ja liikuntaelinvaivoista aiheutuvia sairauspoissaoloja. Rossi arvelee kuntoutuskurssien aktiivisen hyödyntämisen vaikuttaneen ainakin osittain siihen, että sairauspoissaolot ovat vähentyneet.

Avo- vai laitoskuntoutusta?

Myös Rovaniemen terveyskeskuksessa työskentelevälle lääkärille Jutta Aartolalle kuntoutuskurssit ovat tuttuja. Hänen mukaansa potilaat ovat yleensä olleet niihin tyytyväisiä ja etenkin kursseilta saatu vertaistuki on monille tärkeää.

Kehitettävääkin Aartolan mielestä on, koska hänestä kurssitarjonta ei aina vastaa siihen tarpeeseen, jonka terveyskeskuslääkäri työssään kohtaa.

”Minulla on sellainen kuva, että laitoskuntoutukseen ohjautuvat ne, jotka ovat suhteellisen hyväkuntoisia ja hyötyisivät enemmän avokuntoutuksesta. Ja taas niiden, jotka tarvitsisivat laitoskuntoutusta, on liian työlästä lähteä kurssille”, Aartola sanoo.

Avo- ja laitoskuntoutuksella on omat tehtävänsä.

Kelan harkinnanvaraisen kuntoutuksen vastaava asiantuntijalääkäri Katariina Kallio-Laine ymmärtää Aartolan näkökulman. Hänen mielestään laitoskuntoutusta kuitenkin tarvitaan harvaan asutuissa olosuhteissa, kun taas avomuotoiset kurssit toimivat paremmin kasvukeskuksissa.

Oivalluksia, tietoa ja vertaistukea

Kuntoutuskurssin mahdollisuutta pohdittaessa lääkärin kannattaa keskustella potilaan kanssa muun muassa siitä, onko ajankohta sopiva kuntoutukselle, mitä potilas itse odottaa kuntoutukselta ja soveltuuko hänelle ryhmässä toimiminen. Potilaalla on oltava myös tahtoa ja kiinnostusta kuntoutumiseen, muuten osallistumisen anti jää laihaksi.

”Motivaatio on erittäin oleellinen asia. Ketään ei kannata lähettää kuntoutuskurssille vastentahtoisesti, mutta toki motivaatiota voi myös alkaa viritellä: jos ei nyt, niin ehkä myöhemmin”, Kallio-Laine toteaa.

Motivaatiota voi myös alkaa sytytellä.

Hänen mukaansa parhaimmillaan kurssille osallistuminen auttaa oivaltamaan, että kuntoutus vaatii sitoutumista sekä pitkäjänteistä ja aktiivista työtä. Lisäksi kurssi syventää sairauteen liittyvää tietoa ja antaa mahdollisuuden jakaa kokemuksia muiden osallistujien kanssa.

 Kuntoutuskurssisivusto lääkäreille on tässä kela.fi-osoitteessa.