Aristoteles kirjoitti Politiikka-teoksessaan, että ihminen, jolla ei ole sidettä yhteisöönsä, on joko jumala tai peto. Ihmisen olemukseen kuuluu Aristoteleen mukaan sosiaalisuus, yhteisöllisyys ja yhteenkuuluvuus, yhteiskunnallinen osallisuus.
Nykyisessä hyvinvointitutkimuksessa on todettu, että yhteisöllisyys, yhteenkuuluvuuden tunne ja luottamus lisäävät yksilön hyvinvointia. Tutkimustulosten mukaan luottavaiset ihmiset ovat tyytyväisempiä ja onnellisempia sekä kokevat voivansa vaikuttaa asioihin enemmän kuin ne, joiden mieltä kalvavat epäluulo ja epäluottamus. Positiiviset seikat vahvistavat toisiaan muodostaen hyvän kehän. Hyvän kehä puolestaan vahvistaa yhteiskunnallisten järjestelmien legitimiteettiä ja yhteiskunnan vakautta.
Hyvän kehän edellytykset näyttävät toteutuvan Pohjoismaissa.
Hyvän kehän edellytykset näyttävät toteutuvan Pohjoismaissa. Ihmisten välinen luottamus on Pohjolassa Euroopan korkeinta, kertoo ESS — Eurooppalainen sosiaalitutkimus. Kanssaihmisiin luotetaan vahvimmin Tanskassa, Suomessa, Norjassa ja Ruotsissa. Matalinta luottamus on Etelä- ja Itä-Euroopassa.
Luottamus yhteiskunnallisiin instituutioihin, kuten poliisi ja oikeuslaitos, on Pohjoismaissa Euroopan korkeinta. Poliitikkoihin suhtaudutaan epäillen, mutta luottamus poliitikkoihin ja omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin on silti Pohjolassa vahvinta. Suomi jää kylläkin jälkeen länsinaapureistaan.
Poliitikkoihin suhtaudutaan epäillen. Luottamus poliitikkoihin ja omiin poliittisiin vaikutusmahdollisuuksiin on silti Pohjolassa vahvinta Euroopassa.
Luottamus – olipa sitten kyse politiikasta, instituutioista tai kanssaihmisistä – on alhaisinta maissa, joissa tuloerot ovat suuria. Pienituloiset ovat epäluuloisimpia ja kokevat, että heillä ei ole vaikutusmahdollisuuksia. Suurimmat suhteelliset erot hyvä- ja huono-osaisten välillä on entisissä sosialistimaissa.
Suomessa hyvin ja huonosti toimeentulevien välillä ei ole suurta eroa luottamuksessa kanssakulkijoihin tai yhteiskunnallisiin instituutioihin. Sen sijaan luottamuksessa politiikkoihin, politiikkaan ja omiin vaikutusmahdollisuuksiin on merkittävä ero hyvätuloisten eduksi. Toimeentulovaikeuksien kanssa kamppailevien on vaikea luottaa politiikkaan ja innostua siitä. Viime eduskuntavaaleissa runsas 80 % hyvätuloista kävi äänestämässä. Toimeentulovaikeuksista kärsivistä alle 60 % vaivautui vaaliuurnille.
Viime eduskuntavaaleissa 80 % hyvätuloisista kävi äänestämässä. Toimeentulovaikeuksista kärsivistä vain alle 60 % vaivautui vaaliuurnille.
Kokemukset Euroopasta ja Euroopan lähiympäristöstä osoittavat, että jos epäkohdat kasvavat liian suuriksi ja suuri osa kansasta kokee osattomuutta, vieraantuneisuutta ja vaikutusmahdollisuuksien puutetta, yhteiskunnan demokraattiset instituutiot menettävät uskottavuutensa. Etsitään vaikutuskanavia, jotka eivät aina ole kovinkaan jumalallisia. Yhteiskunnallisilla epäkohdilla ja osattomuudella on suurempi taipumus luoda petoja kuin jumalia. Jumalia emme ole, pedoiksi emme halua, olkaamme siis ihmisiä!
